Voi hyvin

Älä häpeä virtsavaivoja

Älä häpeä virtsavaivoja
Moni vaikenee virtsaamisongelmista, vaikka ne voivat rajoittaa liikkumista ja seksuaalisuutta sekä heikentää itsetuntoa. Apua kannattaa hakea rohkeasti, sillä keinoja on monia.

Virtsaamiseen liittyvät ongelmat ovat naisilla tavallisia, mutta harva puhuu niistä avoimesti. Pahimmillaan ne rajoittavat elämää ja liikkumista, hankaloittavat seksiä ja heikentävät itsetuntoa.

Yleisimpiä vaivoja ovat virtsatietulehdukset, virtsankarkailu ja tiheävirtsaisuus. Ne kaikki vaikeuttavat elämää.

Tulehdukset voivat äityä kierteeksi, joka piinaa monta kertaa vuodessa.

Virtsanpidätysongelmat saattavat tehdä olon epävarmaksi jumppatunneilla tai juoksu­lenkeillä ja estää harrastamisen.

Jos taas ongelmana on voimakas virtsaamistarve, elämä voi alkaa pyöriä sen mukaan. Joskus vessaan on päästävä jopa 15 minuutin välein. Moni oireista kärsivä oppii tuntemaan kaikki kulkureittiensä varrella olevat helpotuksen huoneet.

”On sanonta, että tutustutaan käymäläkulttuuriin. Jo ajatus vaikkapa teatteriin menemisestä kauhistuttaa, koska siellä ei tuosta vain pääsekään vessaan. Yhdynnän aikana virtsaa voi lirahdella. Silloin intiimit hetket alkavat jännittää jo etukäteen”, kuvailee urologian erikoislääkäri Susanna Laaksovirta Pihlajalinnasta.

Virtsaamisvaivat ovat usein polttoainetta nolouden ja häpeän tunteille.

”Häpeä on inhimillistä. Meidät saadaan jo lapsuudessa häpeämään housuun pissaamista, kun vaipoista opetellaan pois. Tämä tunnekokemus painuu syvälle mieleen”, sanoo lantionpohjan ongelmiin erikoistunut fysioterapeutti Henna Moskuvaara Aktiivi Fysioterapiasta.

Ongelmia häpeävät etenkin iäkkäämmät naiset, jotka on kasvatettu häpeän kulttuuriin. Aikoinaan monista ”naisten vaivoista”, kuten kuukautisista, piti vaieta.

”Häpeään liittyy usein omanarvontunteen ja itsetunnon lasku. Ihminen kokee itsensä muita huonommaksi”, Susanna Laaksovirta sanoo.

Häpeällä on toinenkin vaikutus. Se estää puhumista ja avun hakemista.

Yksin ei tarvitse jäädä

Joskus nainen saattaa avautua virtsaamis­vaivoista ensimmäistä kertaa vasta lääkärin tai fysioterapeutin vastaanotolla. Puolisolle tai ystäville niistä ei ole uskaltanut puhua.

Jos oireet ovat jatkuneet pitkään eikä niistä ole hiiskunut kenellekään, voi tulla käsitys, että virtsaamisongelmat kuuluvat elämään ja ikääntymiseen. Näin ei kuitenkaan ole. Jos niistä on haittaa, apua kannattaa hakea.

Perusselvittelyt voi tehdä ­terveyskeskus- tai työterveyslääkäri. Toki voi mennä myös yksityisen terveysaseman urologille tai gynekologille.

Naistentautien ja synnytysopin dosentti Anna-Mari Heikkinen kertoo, että yllättävän usein vastaanotolle tulee nainen, joka on kärsinyt vuosia tai jopa vuosikymmeniä virtsankarkailusta.

Aina kyse ei ole siitä, ettei nainen ole kehdannut aiemmin hakea apua. Hän on voinut kertoa siitä useille lääkäreille saamatta apua. Joskus ongelma voi olla se, että asia otetaan puheeksi vastaanoton päättyessä, jolloin ei ole enää aikaa selvitellä sitä.

”Yksin ei kuitenkaan tarvitse jäädä. Virtsaamisongelmia voidaan hoitaa.”

Rakko tuntuu repeävän

Tiheävirtsaisuus tarkoittaa sitä, että virtsaamistarve tulee usein. Ihminen käy vessassa, vaikka rakko vetäisi enemmänkin.

Joskus tarve voi olla niin voimakas, että tuntuu, että repeää. Tätä kutsutaan virtsapakoksi. Silloin saattaakin joskus lirahtaa housuun.

Tiheävirtsaisuus yleistyy iän myötä. Yksi syy tähän on se, että vaihdevuosien jälkeen virtsaputken ja emättimen limakalvot ohenevat ja sidekudos ja lihaksisto löystyvät. Vaiva kiusaa erityisesti yöllä.

Sitä voivat aiheuttaa myös runsas ylipaino, joka painaa rakkoa, ja erilaiset lääkkeet ja sairaudet, kuten uniapnea tai neurologinen sairaus. Huonossa tasapainossa oleva diabetes saattaa puolestaan vaurioittaa rakon hermostollista säätelyä. Joskus ongelman taustalla on rakon huono tyhjeneminen, joka voi sekin joskus liittyä esimerkiksi diabetekseen.

”Liiallinen juominen on yksi tavallisimmista tiheävirtsaisuuden ja karkailun syistä. Jos nestettä menee useita litroja päivässä, yli elimistön tarpeen, kaikki ylimääräinen neste poistuu rakon kautta”, Anna-Mari Heikkinen kertoo.

Siinä, missä parikymppiset naiset pystyvät juomaan monta kuppia kahvia päivässä melko vähillä vessakäynneillä, ikääntyneenseen jatkuva kahvittelu vaikuttaa voimakkaammin.

Toisaalta on tärkeää juoda riittävästi. Se voi estää tulehduksia.

Tiheävirtsaisuutta voi kokeilla hoitaa kotikonstein: rajoittamalla juomista, ehkäisemällä ylipainoa ja hoitamalla hyvin mahdollista diabetesta tai ummetusta. Jos nämä eivät auta, asiaa on syytä selvitellä lääkärissä.

Virtsapakkoa voidaan helpottaa lääkkeillä, jotka vähentävät rakon supisteluherkkyyttä ja suurentavat sen tilavuutta.

Usein puhutaan rakon ”koulutuksesta”, mutta Laaksovirran mukaan se on joskus verrattavissa murrosikäisen koulutukseen. Rakko ei niin vain opi uusille tavoille.

Joskus ongelmassa on osittain kyse siitä, että on tottunut käymään vessassa ikään kuin varmuuden vuoksi. Virtsaamisen säätely tapahtuu aivo- ja selkäydintasolla.

”Joskus virtsaamistarve voi mennä ohi, kun tulee muuta mielenkiintoista tekemistä”, Laaksovirta sanoo.

Kolme syytä karkailuun

Viidesosa 40–60-vuotiaista naisista kärsii virtsankarkailusta, mutta yli 70-vuotiaista jopa puolet. Syy on sama kuin tiheävirtsaisuudessa: limakalvot ohenevat ja kudokset löystyvät, mikä altistaa vaivalle.

Kuitenkin myös nuoret naiset voivat kärsiä siitä.

”Esimerkiksi vaikeassa imukuppisynnytyksessä virtsarakon ja peräaukon sulkijalihakset voivat vaurioitua, mikä voi ilmetä virtsan- ja ulosteenpidätyskyvyn heikkoutena”, Susanna Laaksovirta kertoo.

Virtsankarkailusta tunnetaan kolme muotoa: ponnistus-, pakko- ja sekamuotoinen inkontinenssi.

Ponnistuskarkailussa virtsaa lirahtaa, kun ponnistelee eli esimerkiksi nostaa painavaa tavaraa, jolloin vatsaontelon paine nousee.

Pakkokarkailussa virtsarakko supistelee voimakkaasti ja sen sulkijamekanismit toimivat huonosti. Karkaamiseen liittyy voimakas virtsaamisen tarve.

Syynä voi olla esimerkiksi rakon sairaus, kuten virtsatietulehdus, rakkokivet tai kasvain. Taustalla voi olla myös psyykkisiä tekijöitä.

Kolmas muoto eli sekamuoto on näiden kahden yhdistelmä.

Hoito vaivan mukaan

Hoitokeinoja on useita. Sopiva valitaan sen mukaan, millaisesta karkailusta on kyse.

Ponnistuskarkailu voidaan hoitaa leikkauksella sekä virtsaputkea tukevilla renkailla ja kuutioilla. Kotikonstina voi kokeilla riittävän isoa kuukuppia. Se tukee joskus virtsaputkea niin, ettei virtsa karkaa liik­kuessa.

Avun voi saada myös lantionpohjan fysioterapiasta. Lihasharjoittelu auttaa sekä ponnistus- että sekamuotoiseen vaivaan. Aluksi tilanne kartoitetaan.

”Tarvittaessa lantionpohjan lihasten voimaa ja aktivoitumista tutkitaan EMG-tutkimuksella. Jos lantionpohjan lihakset ovat kovin heikot, voi olla vaikea edes tunnistaa, käyttääkö oikeita lihaksia”, Henna Moskuvaara kertoo.

EMG-tutkimuksen jälkeen ­harjoittelua jatketaan itsenäisesti fysioterapeutin ohjeiden mukaan. Tuloksia tulee 4–6 viikon säännöllisen harjoittelun jälkeen. Kuitenkin vasta kuukausien harjoittelu saa aikaan todellista lihasmassan kasvua. Tämänkin jälkeen lihasvoimaa täytyy ylläpitää. Kuten mitkä tahansa lihakset, myös lantionpohjan lihakset menettävät voimaansa, jos niitä ei käytä.

Lantionpohjan fysioterapiaa osataan tarjota nykyään paremmin kuin ennen. Varsinkin synnyttäneet naiset tulevat itsekin hoitoon.

”Siihen nähden, kuinka yleinen vaiva on, sitä ei kuitenkaan oteta lääkärin vastaanotolla puheeksi niin usein kuin pitäisi”, Henna Moskuvaara kertoo.

Jos ongelma on pakkokarkailu, emättimen kautta tehtävä sähköstimulaatio on tehokasta hoitoa.

”Se saattaa kuulostaa hurjalta, mutta stimulaatio tehdään niin, että asiakas voi rentoutua ja hoito on kivutonta.”

Virtsankarkailuun on olemassa toimivia apuvälineitä, kuten huomaamattomia vaippoja ja pestäviä vaippahousuja. Vaippahousut näyttävät tavallisilta alushousuilta, mutta niiden sisällä on vaippa.

”Niistä on pyritty tekemään sosiaalisiin tilanteisiin sopivat. Ne eivät näytä siltä, kuin olisi pampersit päällä. Niissä on pitsiä ja arjen estetiikkaa”, Susanna Laaksovirta sanoo.

Estrogeenivaje altistaa

Seksielämän aloittaminen ja vaihdevuodet ovat ajanjaksoja, jolloin nainen herkistyy virtsatietulehduksille.

Seksielämän alussa limakalvon hankautuminen tai rikkoutuminen altistaa tulehduksille. Puhutaankin honeymoon-kystiitistä. Tulehtunut rakko alkaa kouristella. Kirvelyn, kivun ja tiheän vessahädän lisäksi virtsassa voi näkyä hieman verta.

Vaihdevuosien jälkeen estrogeenin tuotanto hiipuu, jolloin limakalvot ohenevat ja kuivuvat. Ärtyneet limakalvot tulehtuvat herkemmin. Virtsatietulehdukset lisääntyvätkin selkeästi iän myötä.

Vaihdevuosien jälkeen kannattaa turvautua estrogeenivoiteeseen tai -emätinpuikkoihin. Paikallisesti käytetty estrogeeni vahvistaa limakalvojen kuntoa ja estää niin tulehduksia kuin virtsan pakkokarkailua.

”Luonto saattaa parantaa lievän tulehduksen, mutta merkittävän tulehduksen nujertamiseen tarvitaan antibiootteja”, Susanna Laaksovirta sanoo.

Tulehduksen aikana kannattaa yleensä juoda runsaasti, sillä neste huuhtelee rakkoa.

”Karpalolla ja puolukalla on selkeästi virtsatieinfektioita ehkäisevää vaikutusta. Niihin on turvauduttu jo vanhassa kansanlääkinnässä. Jos ei halua juoda karpalo­mehua tai saa siitä vatsavaivoja, voi käyttää karpalokapseleita”, Laaksovirta neuvoo.

Kylmä ja kostea ilma altistavat tulehduksille. Niillä on myös toinen vaikutus.

Kylmällä ilmalla tervekin rakko supistelee tavallista enemmän ja virtsaamistarve tulee useammin. Siksi isoäidit vannoivatkin aikoinaan villahousujen nimeen.

Vahvista lantionpohjan lihaksia

Kokeile harjoituksia ensin makuuasennossa, sillä se on helpointa. Siirry kuitenkin mahdollisimman pian harjoittelemaan seisten ja liikkuessa tavallisten arkiaskareiden lomassa. Tee harjoituksia viitenä päivänä viikossa. Muista hengitellä harjoitusten aikana.

  1. Supista kevyesti peräaukkoa ikään kuin pidättäisit ilmaa. Näin saat tuntumaa lantionpohjan lihaksiin.
  2. Sen jälkeen supista virtsaputkea ikään kuin pidättäisit virtsaa. Rentouta ensin virtsaputki, sitten peräaukko. Pidä muut lihakset mahdollisimman rentoina. Toista harjoitus noin viisi kertaa.
  3. Supista lantionpohjan lihaksia voimakkaasti ja nopeasti. Pidä supistusten välillä taukoa muutamia sekunteja. Toista harjoitus kymmenen kertaa. Supista lantionpohjan lihakset aina ennen yskäisyä ja aivastamista ja niiden aikana. Nämä harjoitukset lisäävät nopeus­voimaa, jota tarvitaan nopeissa ponnistuksissa.
  4. Supista lantionpohjan lihaksia voimakkaasti. Sulje peräaukko, virtsaputki ja emätin imaisemalla ne sisään ja ylöspäin. Pidä supistus viisi sekuntia. Rentouta, ja pidä kymmenen sekunnin tauko. Toista viisi kertaa. Tämä harjoitus lisää maksimivoimaa, jota tarvitaan voimakkaissa ponnistuksissa, kuten nostamisessa.
  5. Supista lantionpohjan lihaksia kevyesti. Kuvittele, että pidät pientä kuulaa sisälläsi. Jatka supistusta 10–20 sekunnin ajan. Pidä taukoa supistusten välillä 10–20 sekuntia. Toista harjoitus 5–10 kertaa. Tätä harjoitusta voit tehdä esimerkiksi kävellessä maastossa ja portaissa. Harjoitus lisää kestovoimaa, jota tarvitaan päivittäisessä liikkumisessa.

Lue lisää: pelvicus.fi

Julkaistu: 30.12.2019
Kommentoi »