Esko Valtaoja: Marvelin sarjakuvista tutut superkyvyt myös ihmisten saavutettavissa
Esko Valtaoja kertoo kiinnostavia visioita terveemmästä tulevaisuudesta, jotka eivät ole kaukana utopiasta.
Kuva: Jari Hakkarainen
Jos satun pökräämään, niin eiköhän täällä apua ole, Valtaoja vitsailee pääasiassa lääkäreistä koostuvalle yleisölle.
Valtaoja on tullut puhumaan aiheesta ”Sadan vuoden kuluttua sairauksia ei enää ole”. Aihe suorastaan irvailee hänen flunssalleen. Valtaoja tarjoaa kuitenkin kiinnostavia visioita, jotka antavat väläyksiä terveemmästä tulevaisuudesta, joka saattaa aluksi kuulostaa utopialta.
Sarjakuvista tuttuja superkykyjä ihmisillekin
Valtaoja nostaa esille pari ajatusharhaa tulevaisuuden ajattelusta. Tulevaisuutta ajatellessamme meidän pitäisi muistaa tekemisissämme sekä lyhyt että pitkä tähtäin. Esimerkiksi veteen pudotessa lyhyen tähtäimen suunnitelma on uida. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, ellei ole pitkän tähtäimen tavoitetta – rantaan tähtäämistä. Sekä lyhyen että pitkän tähtäimen toimet ovat välttämättömiä, jotta sairaudet saadaan poistettua maailmasta.
Toinen asia, joka hämää käsitystämme tulevaisuudesta, ovat mustat lasit.
- Katsomme maailmaa pessimististen lasien läpi. Valitsemme huonoimman vaihtoehdon ja uskomme, että huonommaksi menee. Päivän lehdestä ei löydä esimerkkiä hyvistä uutisista tai pitkistä tähtäimistä, koska eivät ne kiinnosta, vaikka pitäisi. Emme osaa katsoa pitkällä tähtäimellä emmekä ottaa mustia laseja pois, Valtaoja kiteyttää.
Hän muistelee ihmisten ajatusten täyttyneen viime vuosina Brexitistä, Trumpista, Alepposta ja terrorismista. Samalla on tapahtunut paljon muutakin. Yhtenä terveemmän tulevaisuuden ennusmerkkinä Valtaoja nostaa esille Facebookin toimitusjohtajan Mark Zuckerbergin ja hänen vaimonsa lääkäri Priscilla Chan Zuckerbergin perustaman säätiön, johon he lahjoittavat elämänsä aikana 99 prosenttia Facebook-osakkeistaan, joiden arvo oli säätiön perustamishetkellä noin 42 miljardia euroa. Vähän uutisotsikoissa näkyneen säätiön tarkoituksena on parantaa tauteja ja koulutusta ja näin ollen lisätä tasa-arvoa maailmassa. Valtaoja herätteleekin lääkäriyleisöä.
- Miettikää mitä emme voi parantaa sadan vuoden kuluttua? Miksi ei? Miettikää, mistä ollaan tultu tähän pisteeseen ja kehitys menee yhä kiihtyvällä vauhdilla parempaan suuntaan, kaikilla indekseillä. Marvelin sarjakuvissa näkee superkykyjä, jotka todella voivat olla saavutettavissa nanoteknologian avulla.
Lääkäri 2017 puheenvuoronsa lopuksi Valtaoja vetoaa vielä lääkäriyleisöön pilke silmäkulmassa.
Seuraavaksi menkää kehittämään flunssalääkettä, joka tehoaa tavalliseenkin flunssaan.
Lisää oikeudenmukaisuutta
Puheenvuoronsa jälkeen Valtaojalla on aikaa vastata vielä muutamaan kysymykseen. Hän korostaa, että hoidon kehittämisen sijaan suurin haaste on saada hoito tasavertaisesti kaikille.
Ei ole kulunut pitkää aikaa siitä kun vain rikkaimmilla oli varaa terveydenhoitoon. Tänä päivänä syöpää sairastavan suomalaisen tehokkaat ja kalliit syöpälääkkeet kustantaa lähes kokonaan yhteiskunta ja potilaalle jää vähän omavastuuta maksettavaksi. Suurin osa maailmasta ei ole vielä tässä vaiheessa, mutta tulevaisuudessa se on mahdollista.
- Ei riitä, että se osataan toteuttaa, vaan pitää haluta ja tahtoa olla myös reiluja ja oikeudenmukaisia kaikkia kohtaan. Lääkäreillähän siihen on aika hyvä lähtökohta, koska heillä on Hippokrateen vala, joka vaatii, että kaikkia kohdellaan samalla lailla.
Pelkojen sijaan katse mahdollisuuksiin
Valtaoja palaa Mark Zuckerbergin ja Priscilla Chan Zuckerbergin säätiöön, jonka tavoitteena on, että sairauksia ei ole enää sadan vuoden päästä.
- Harva sellaista tavoitetta tulee ajatelleeksi ja vielä harvempi ääneen sanoneeksi, mutta se on paljon todennäköisempi tulevaisuus kuin se, että on suuri joukko sairauksia, joita ei osata parantaa sadan vuoden kuluttua. Itse asiassa, ei minunkaan olisi tarvinnut kuin parikymmentä vuotta aiemmin syntyä, niin olisin takuuvarmasti jo kuollut kakkostyypin diabetekseen. Tänä päivänä insuliini tehdään geeniteknologialla, jota monet ovat kauhistelleet.
”En usko, että näistä tällä hetkellä tappavista taudeista monikaan on tappava enää vaikka 20 vuoden kuluttua.”
Aikanaan esimerkiksi elimensiirroista ja keinohedelmöityksestä maalattiin pelottavia kauhukuvia, mutta tänä päivänä niiden tiedetään antavan lisää terveitä elinvuosia ja mahdollisuuksia elämään.
- 1800-luvulla papit saarnasivat kirkossa, että ei ole synti mennä lääkärille, jos on kipeä. Moni ajatteli siihen aikaan, että sairaus on Jumalan rangaistus eikä sitä saa alkaa parantamaan. Nyt meillä on tällainen kummallinen kammo geeniteknologiaa, esimerkiksi kantasoluja kohtaan. Aina tahtoo päällimmäisenä olla pelko mielessä, joko todellinen tai täysin keksitty eivätkä ne mahdollisuudet.
Valtaoja korostaa, että tietenkin on oltava varovainen, mutta kauhua ei pidä nähdä kaikkialla. Sen sijaan kannattaa suunnata katsetta mahdollisuuksiin, jotka todella ovat rajattomat. Tälläkin hetkellä suuret mahdollisuudet liittyvät juuri geenimuokkaukseen ja geeniteknologiaan.
- En usko, että näistä tällä hetkellä tappavista taudeista monikaan on tappava enää vaikka 20 vuoden kuluttua. Mutta lääketieteelle pitää antaa mahdollisuus ottaa ne keinot käyttöön eikä kieltää niitä.
Lähde:
Esko Valtaojan puheenvuoro ja haastattelu Lääkäri 2017 -tapahtumassa 13.1.2017
