Terve.fi

Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Nuhakuume (flunssa)



Liikuntaa terveydeksi ja lääkkeeksi - Nuhakuume (flunssa)

Liikunnan määrä, kuormittavuus, ympäristötekijät ja harjoittelun kesto ovat yhteydessä nuhakuumeen ja muiden ylähengitysteiden tulehdusten yleisyyteen ja niistä johtuviin oireisiin. Lue lisää.
Teksti Ilkka Vuori

Nuhakuume on yleisin ylähengitysteiden tulehdus. Sitä esiintyy kaikkina vuodenaikoina. Sen aiheuttaa joku lukuisista viruksista. Tartunnan saamisesta oireiden puhkeamiseen kuluu yleensä yhdestä kolmeen vuorokautta. Tänä aikana virus voi levitä henkilöstä toiseen erityisesti nenän eritteiden välityksellä.

Ensimmäiset oireet ovat tavallisimmin kurkkukipu tai nenän kirvely, joita seuraavat yskä ja nuha, lievä ruumiinlämmön nousu ja laaja-alaiset säryt. Yleisoireet katoavat yleensä muutamissa päivissä, mutta yskä kestää useimmiten kaksi viikkoa tai kauemminkin.

Nuhakuumeen paranemista ei voida nopeuttaa antibiooteilla tai muilla keinoilla, mutta sen oireita voidaan lievittää.

Jalkeilla olo voinnin sallimissa rajoissa on suotavaa. Raskaita ponnisteluja on syytä välttää kunnes yleisoireet ovat selvästi kadonneet.

Kun nuhakuumeeseen liittyy korkea kuume, voimakas väsymys ja särkyjä tai voimakas kurkkukipu, se voi olla bakteerin aiheuttama. Silloin hoidoksi tarvitaan antibiootteja.

Liikunnan määrä, kuormittavuus, ympäristötekijät ja harjoittelun kesto ovat yhteydessä nuhakuumeen ja muiden ylähengitysteiden tulehdusten yleisyyteen ja niistä johtuviin oireisiin.

Nuhakuumeita ilmenee enemmän liikuntaa harrastamattomilla henkilöillä ja toisaalta rasittavaa liikuntaa pitkään harjoittaneilla urheilijoilla verrattuna kohtalaisesti liikkuneisiin henkilöihin. Nuhakuumeen riski on suurentunut myös esimerkiksi rasittavien massaliikuntatapahtumien jälkeen erityisesti kovaan liikuntaan tottumattomilla henkilöillä.

Säännöllinen, määrältään ja rasittavuudeltaan toteuttajalleen kohtuullinen liikunta saattaa puolestaan vähentää nuhakuumeiden oirejaksoja ja lyhentää oireiden kestoa. Kokeellisissa tutkimuksissa liikuntaa kohtalaiseen tasoon asti lisänneillä henkilöillä on ilmennyt vähemmän ylähengitysteiden tulehduksia kuin liikunnan ennallaan säilyttäneillä vertailuhenkilöillä.

Liikunnan ja nuhakuumeen riskin kahdensuuntaisia yhteyksiä voi selittää ainakin osittain se, hyvin rasittavat liikuntasuoritukset heikentävät immuunipuolustusta 3 – 24 tunniksi liikuntakerran jälkeen. Jatkuva kova harjoittelu voi ylläpitää heikentynyttä immuunipuolustusta. Tämä voi osittain selittää kilpaurheilijoilla yleisiä nuhakuumeita. Heillä on myös kasvanut mahdollisuus altistua tartuntalähteille esimerkiksi kulkuneuvoissa, pukeutumistiloissa ja tungoksissa.

Myös psyykkinen stressi lisää alttiutta sairastua nuhakuumeeseen.

Kohtalainen säännöllinen liikunta esimerkiksi terveysliikunnan perussuosituksen mukaisesti puolestaan vahvistaa tilapäisesti joitakin immuunipuolustuksen toimintoja ja siten liikunnalla voi olla virusten aiheuttamia infektioita ehkäisevää vaikutusta. Tämä vaikutus toteutuu todennäköisimmin silloin, kun nuhakuumeelle altistavat ympäristötekijät ovat vähäiset.

Kaikki ylähengitysteiden oireet eivät johdu virusten aiheuttamista infektioista vaan ne voivat olla esimerkiksi kylmän, kuivan tai epäpuhtaan ilman aiheuttamia limakalvojen tulehdusoireita. Oirejaksoja ilmeneminen lisääntyy ilman lämpötilan laskiessa, kosteuden pienentyessä ja epäpuhtauksien lisääntyessä. Voimakas hengittäminen ja limakalvojen kuivuminen lisäävät oireita. Erityisesti uimareilla ja hiihtäjillä tavataan ylähengitysteiden tulehdusmuutoksia ja niistä johtuvia oireita.

Lisäksi tulostettava ohje:

Liikunta nuhakuumeen aikana ja jälkeen

Julkaistu: 29.5.2017