Miksi toiset ovat aina flunssassa?

Miksi työkaverisi ei sairastu, vaikka sinulla on tauti jo kolmatta kertaa tänä vuonna? Hän kuuluu kenties niihin onnekkaisiin, joihin nuha­kuume ei iske. ­Samassa työ­paikassa tai perheessä voi olla ­henkilöitä, ­jotka­ sairastavat kaikki taudit ja niitä, jotka eivät saa tartuntaa, vaikka elävät ­samojen ­virusten ympäröimänä.

– Geenit ratkaisevat, miten tehokas vastustuskyky on. Jotkut ovat hyviä laulajia, toiset nopeita juoksijoita ja joillakin on vahva suoja infektioita vastaan, selittää infektiotautiopin emeritusprofessori Olli Ruuskanen.

Tyypillisesti aikuinen sairastaa enintään ­kaksi flunssaa vuodessa. Päivä­koti-ikäisen vanhempi voi silti sairastaa nuha­kuumeen ­kuusi kertaa vuodessa, eikä siinä ole ­mitään outoa.

Lapsi on alttiimpi taudeille ja tartuttaa niitä helpommin. Virusmäärät ovat hänen kehossaan suuremmat kuin aikuisilla.

Lue myös: Ei enää flunssaa!

Vaikka nenäliinoja kuluisi pakettikaupalla, geenit eivät ole välttämättä ainoa syypää. Flunssakierrettä voi selittää myös elintavoilla.

– Ylimääräistä stressiä kannattaa välttää, sillä stressi­tilanteessa immuunijärjestelmä lamaantuu, sanoo immunologian professori Seppo Meri.

Lisäksi tulisi nukkua, liikkua ja syödä ­terveellisesti. ­Myös paino kannattaa pitää kurissa. Nykyään tiedetään, että ylipainoiset saavat flunssaa vakavamman influenssan herkemmin kuin normaalipainoiset ja tauti saattaa olla vaikeampi. Rokotteet eivät anna ­heille yhtä vahvaa suojaa ­influenssaa vastaan kuin normaalipainoisille.

Huolellinen käsienpesu estää tauteja tehokkaimmin. On kuitenkin mahdotonta antaa ohjetta, ­jolla ­estää ­kaikki taudit. Ei ­auta, ­vaikka­ avaisi ovia kengänkärjellä tai kylpisi käsidesissä. Viruksia on joka puolella, ja niiden välttely-yritykset ovat turhia. Lääkäreilläkään ei ole juuri keinoja, joilla voisi auttaa jatkuvasti flunssaista henkilöä.

– Tutkijat tuntevat useita sairastumiselle altistavia geeni­virheitä, mutta niille ei osata tehdä mitään, Ruuskanen kertoo.

Ihmelääkettä tai rokotetta ei ­kannata­ odotella. Flunssaa aiheuttavat monet virustyypit, joilla kaikilla on runsaasti alaluokkia. Siksi on vaikeaa, jollei mahdotonta löytää kaikkiin tehoavia aineita. Lisäksi virukset muuntautuvat. A- ja B-influenssa ovat ainoita, joihin on saatavilla rokote.

Lue myös: Miksi mies sairastaa naista kovemman flunssan?

Vuodenaika vaikuttaa taudin voimakkuuteen. Rino­virus­epidemia ­tulee joka vuosi syksyisin, vaikka kukaan ei ­tiedä miksi. Influenssa iskee vuoden­vaihteessa.

Jos flunssakierteeseen joutuu, siitä saattaa olla vaikea päästä irti. Virusperäinen flunssa vau­rioittaa limakalvojen soluja ja altistaa siten vaikeammille, bakteeriperäisille jälkitaudeille, kuten keuhkokuumeelle sekä korva- ja poski­ontelontulehdukselle.

– Virus tekee tietä erityisesti bakteerille ­mutta myös toisille viruksille, Ruuskanen sanoo.

Tautikierteen välttämiseksi kannattaa olla erityisen ­varovainen, jos olo on kurja: pysyä peiton alla ja välttää stressiä sekä varsinkin fyysistä ­rasitusta.

– Infektiolääkärin kauhistus on, kun tunnettu ­urheilija sanoo, että ”flunssa on paha, mutta antibiooteilla mennään”. Flunssaa ei voi hoitaa niin, ja toisekseen kipeänä urheilemalla riskeeraa terveytensä, Ruuskanen sanoo.

Lue myös: Auttaako sinkki flunssaan?

Flunssa ei ole täysin hyödytön. Sairastuminen kehittää immuunijärjestelmää ja auttaa ­jatkossa suojautumaan muilta infektioilta.

Lisäksi virukset itsessään ovat tarpeellisia, ­sillä­ ­liika­ ­hygienia ja luonnollisten loisten ­puute aiheuttaa immuuni­järjestelmän hyökkäyksen omia soluja vastaan. Se voi ­ilmetä esimerkiksi siitepöly­allergiana.

– Sitä ei tiedetä, suojaavatko juuri flunssa­virukset ­autoimmuunisairauksilta. Teorian tasolla voi ajatella, ­että ne ovat samalla tavalla hyödyllisiä. Immuunijärjestelmä kaipaa jotain tekemistä. Sen pitää saada touhuta, ­Meri sanoo.