Apu Terveys

Suomalaiset sairastavat 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota vuosittain – asiantuntija neuvoo vinkit kurjan olon helpottamiseksi

Suomalaiset sairastavat 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota vuosittain – asiantuntija neuvoo vinkit kurjan olon helpottamiseksi
Virusinfektio voi aiheuttaa tavallisen nuhakuumeen tai hengenvaarallisen sairauden. Koronariskin vuoksi lieviäkin oireita tutkitaan nyt herkästi.
Julkaistu: 21.10.2020

Virusten aiheuttamat hengitystieinfektiot ovat yleisimmin tavallisia ”räkätauteja”, joita jokainen sairastaa joskus. Näitä nuhakuumeita on etenkin lapsilla vuosittain 6–8 tai jopa enemmän ja aikuisillakin yleensä 1–2.

Suomalaiset sairastavat joka vuosi arviolta 10–20 miljoonaa hengitystieinfektiota, ja lähes joka kolmas lääkärissäkäynti johtuu niistä.

Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on satoja. Yleensä ei ole mitään syytä eikä mahdollisuuttakaan selvittää, mistä viruksesta on kyse. Nyt tilanne on koronaepidemian vuoksi erilainen ja hengitystieoireita tarkkaillaan erityisen herkästi.

– Viruksen tunnistamisyritykset ovat yleensä turhia, sillä tavallisen nuhakuumeen hoidon kannalta viruksen tyypillä ei ole merkitystä. Flunssaa hoidetaan aina oireiden mukaisesti, sanoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Miia Aro tuberkuloosin ja keuhkosairauksien asiantuntijajärjestö Filha ry:stä. Hän tekee myös kliinistä työtä Turussa Tyksin keuhkosairauksien poliklinikalla.

Vastoin yleistä luuloa pelkkä kylmettyminen ei aiheuta flunssaa. Käsityksen sitkeydestä kertoo, että edelleen puhutaan vilustumisesta, kun tarkoitetaan lievää hengitystieinfektiota.

– Flunssaan tarvitaan aina taudinaiheuttaja, siis useimmiten virus. Selvää näyttöä ei ole siitäkään, että kylmettyminen heikentäisi vastustuskykyä ja tekisi siten otollisemmat olosuhteet viruksen lisääntymiselle, Miia Aro sanoo.

Tavallisen flunssan eli nuhakuumeen tunnistaa oireista

Flunssa alkaa yleensä niiskutuksella ja kurkun karheudella. Nenän tukkoisuus ja kurkkukipu pahenevat usein päivän parin kuluessa, ja oloa voivat hankaloittaa myös väsymys, lihassäryt, päänsärky ja kuume.

Kurkusta virus etenee alempiin hengitysteihin, jolloin limaneritys aiheuttaa usein yskää. Se voi olla limaista tai kuivaa, ja sen kesto vaihtelee muutamista päivistä jopa 4–6 viikkoon.

– Flunssan oireet johtuvat elimistön yrityksistä häätää taudinaiheuttajaa. Sekä liman eritys että kurkun turvotus johtuvat siis immuunipuolustuksesta, joka toimii kuten pitääkin: puolustaa elimistöämme haitallisilta tunkeilijoilta, Miia Aro sanoo.

Flunssaoireiden voimakkuus vaihtelee suuresti. Tautiin liittyy joskus kuumeen nousua, mutta ei läheskään aina. Kuume ei myöskään ole ainoa kriteeri, jolla sairauden astetta pitäisi arvioida.

– Ei pitäisi tuijottaa pelkästään kuumemittarin lukemaan. Jotkut kokevat jo muutaman asteen kymmenyksen nousun selvästi, vaikka toiset eivät. Ja olo voi olla todella kurja ilman kuumettakin. Esimerkiksi työkyvyn arvioimisessa kuume ei saisi olla ainoa kriteeri, Miia Aro sanoo.

Lepo on tärkeä hoito flunssassa

Kotona pitäisi pysytellä ainakin muutama päivä, jotta ei tartuttaisi muita. Oireita voi lievittää parasetamolia tai ibuprofeenia sisältävillä lääkkeillä. Ne eivät nopeuta tai hidasta paranemista, mutta helpottavat kurjaa oloa.

– Lääkettä kannattaa ottaa, jos ei esimerkiksi saa nukutuksi särkyjen vuoksi. Nenäsumutteet auttavat avaamaan tukkoisen nenän. Niitä saa kuitenkin käyttää vain muutaman päivän kerrallaan, koska nenän limakalvot tottuvat niihin nopeasti ja alkavat ”vaatia” niitä yhä enemmän, Miia Aro sanoo.

Hän suosittelee myös nenäkannun eli sarvikuonon käyttöä. Sen avulla nenän saa avattua ja hengitystä helpotettua. Illalla nautittu hunajatee voi vähentää ärsyttävää yskää, joka haittaa nukkumista.

Mistä influenssan tunnistaa?

Influenssan tunnistaa yleensä tavallista nuhakuumetta rajummista oireista. Tunnistamista helpottaa myös ajankohta: influenssakausi alkaa Suomessa yleensä vuodenvaihteen tienoilla ja jatkuu pitkälle kevääseen. Tarjolla on vuosittain rokote, joka antaa vaihtelevan tasoisen suojan kulloinkin liikkeellä oleviin influenssa A- ja influenssa B-viruksiin.

– Suomessa kuolee niin sanottuun kausi-influenssaan joka vuosi satoja ihmisiä. Koronaviruksesta johtuvat ohjeet ja eristämistoimet vähensivät viime keväänä tartuntoja ja kuolemia, mutta rokote on edelleen tärkeä riskiryhmien suojautumisessa, Miia Aro muistuttaa.

Influenssa on kova tauti myös perusterveelle ihmiselle, ja toipuminen voi kestää jopa kuusi viikkoa. Influenssaan on olemassa myös lääke, joka lyhentää hiukan taudin kestoa. Lääkettä on otettava jo vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta, joten lääkäriin on syytä mennä viipymättä.

Influenssan ikäviä seuralaisia ovat bakteerien aiheuttamat jälkitaudit, kuten keuhkokuume, poskiontelotulehdus ja keuhkoputkentulehdus. Ne vaativat yleensä antibioottihoidon, mutta keuhkoputken­tulehdus paranee usein itsestäänkin.

Koronavirus ja antibioottiresistenssi

Koronaepidemian yhteydessä puheen­aiheeksi nousi jälleen antibioottiresistenssi. Ongelmia syntyy, kun antibiootteja käytetään liikaa ja ne eivät enää tehoakaan bakteeritulehduksiin, joita myös covid-19-taudin jälkimainingit aiheuttavat.

– Vaikka tilanne ei Suomessa ole niin paha kuin monissa muissa maissa, antibioottihoidosta pitäisi malttaa pidättäytyä sellaisissa tapauksissa, joissa sen tarvetta ei ole selvästi osoitettu, Miia Aro sanoo.

Bakteeritulehdus ei ole aina virusinfektion jälkitauti, vaan esimerkiksi angiina tai keuhkokuume voi iskeä myös ilman edeltävää nuhakuumetta.

Koronavirus voi aiheuttaa monimuotoisen tulehdustaudin. Suuri osa sairastaa sen lievänä, mutta se voi myös muuttua hyvin vakavaksi, jopa kuolemaan johtavaksi sairaudeksi. Hengitystieoireiden ja hengen­ahdistuksen lisäksi koronavirus voi aiheuttaa vatsaoireita, kuten ripulia. Myös maku- ja hajuaistin katoaminen voi olla merkki covid-19-taudista.

Oireiden syynä voi olla myös allergia – Hakeudu siedätyshoitoon syksyllä

Kirkas, vuotava nuha voi johtua myös allergiasta. Entistä useamman kannattaisi hakea vaikeisiin allergiaoireisiin apua siedätyshoidosta, jota saa nykyisin myös tabletteina.

Allergiaoireet voivat pahimmillaan kestää helmikuusta elokuuhun. Silmien kutina, nuha ja kuiva yskä voivat vaivata niin paljon, että ilman reseptiä myytävät antihistamiinivalmisteet ja -suihkeet eivät auta.

– Jos ei ole varma, johtuvatko oireet allergiasta, tai vaivat ovat todella ankaria, kannattaa kysyä neuvoa lääkäriltä, sanoo keuhko- ja allergiasairauksien erikoislääkäri Miia Aro.

Lääkäri voi määrätä allergia­oireisiin reseptillä tehokkaampia lääkkeitä. Myös siedätyshoito on yhä suositumpaa. Aiemmin sitä pystyttiin antamaan vain pistoksina, mutta nykyisin heinä- ja koivuallergian hoito voidaan toteuttaa myös tableteilla.

Miia Aro suosittelee ottamaan lääkäriin yhteyttä hyvissä ajoin ennen seuraavan siitepölykauden alkua eli jo loppusyksystä. Silloin hoito ehditään suunnitella hyvin ja aloittaa tarpeeksi aikaisin eli neljä kuukautta ennen siitepölykauden alkamista. Hoito kestää kolme vuotta.

Epäiletkö koronatartuntaa?

Jos epäilet saaneesi koronaviruksen, tee oireiden arviointi Omaolo-palvelussa tai ota puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon eli omalle terveysasemallesi tai koronavirusneuvontaan. Sieltä sinut ohjataan tarvittaessa testiin.

Koronavirustestiin ohjataan kaikki, joilla on koronavirustartuntaan sopivia oireita. Niitä ovat hengitystieinfektio, ripuli ja vatsakipu. Hengitystieinfektion oireita ovat kuume, yskä, kurkkukipu, nuha, hengenahdistus sekä haju- tai makuaistin menetys.

Muista influenssarokote

Älä unohda muistilistalta influenssarokotetta. Se on hyvä suoja taudille, joka on pahimmillaan tappava.

Influenssarokote suojaa influenssalta ja sen jälkitaudeilta, kuten korvatulehdukselta, keuhkoputkentulehdukselta, keuhkokuumeelta sekä sydäninfarktilta ja aivoverenkierron häiriöiltä. Rokotuksen saavat maksutta monet riskiryhmät, muun muassa kaikki 65 vuotta täyttäneet.

Asiantuntijana keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Miia Aro, Filha ry.

Kommentoi »