Terve.fi

Kaikki, mitä sinun pitää tietää flunssasta

Kaikki, mitä sinun pitää tietää flunssasta

Tarvitsenko sinkkiä? Pitäisikö pysyä kaukana lapsista? Näillä vinkeillä voit selvitä voittajana flunssakaudesta.
Teksti Noora Takamäki
Mainos

Tarvitsenko sinkkiä? Pitäisikö pysyä kaukana lapsista? Näillä The Guardianin koostamilla vinkeillä voit selvitä voittajana flunssakaudesta.

Mikä on flunssa?

Tavallinen flunssa eli nuhakuume jyllää erityisesti talvisin.

Syyllinen on usein virusinfektio, joka aiheuttaa tulehduksen nenään, kurkkuun, onteloihin ja kurkunpäähän.

Erotuksena vakavampaan alempien hengitysteiden infektioihin flunssasta puhutaan myös ylähengitysteiden tulehduksena.

Flunssat ovat suurimmalle osalle ihmisiä täysin vaarattomia, vaikka ne aiheuttavatkin muutaman päivän kestävää epämukavuutta.

Valitettavasti hoitokeinona on vain aika.

Kuka sairastuu flunssaan?

Flunssaan voi sairastua kuka tahansa.

Talvisin flunssakausi jyllää sen vuoksi, että vietämme paljon aikaa sisätiloissa muiden virusta tartuttavien ihmisten kanssa.

Lapset sairastavat vuosittain viitisen flunssaa, aikuiset kahdesta kolmeen.

Tupakoijat, diabeetikot tai astmaatikot voivat sairastua muita herkemmin flunssan jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen.

Miten voin välttää sairastumisen?

Flunssan voi varmuudella välttää lukittautumalla neljän seinän sisälle ikuisiksi ajoiksi.

Jos se ei ole mahdollista, keinot ovat vähissä.

Sen sijaan heillä, joihin flunssa on jo päässyt tarttumaan, on paljonkin tehtävissä.

Heidän tulisi yskiessään ja aivastellessaan peittää suunsa ja nenänsä, pitää huolta käsihygieniasta, hävittää käytetyt nenäliinat välittömästi ja ennen kaikkea sairastaa kotona niin pitkään, että tauti on taittunut.

Suojaavatko ravintolisät minua?

Ehkäpä. Sinkkilisien syöminen voi ehkäistä flunssaa.

Valkosipulit, homeopatia, C- ja D-vitamiinilisät ja punahattu-uute eivät ole haitaksi, mutta tutkittua yksimielistä tietoa niiden tehosta flunssan ehkäisyssä ei myöskään ole.

Myönteisiä tutkimustuloksia probioottien eli maitohappobakteerien toimivuudesta flunssan voimakkuuden ja keston säätelyyn on, mutta nekin ovat vielä hyvin epävarmoja.

Miten toimin, kun sairastun flunssaan?

Suurimmalla osalla flunssa paranee muutamien päivien aikana.

Yleisohjeen mukaan lepo, runsas veden ja kuumien juomien nauttiminen ja tartuttamisen välttely ovat parhaimpia keinoja.

Lämmin pukeutuminen, kanakeiton hörppiminen tai edes höyryhengitys eivät takuuvarmasti toimi.

Parasetamolin tehokin on niin ja näin, mutta tulehduskipulääkkeistä on todettu olevan apua flunssakolotuksiin.

Suun ja nenän tukkoisuutta avaavat tuotteet voivat niin ikään tehota, mutta niidenkään tehosta ei ole varmuutta.

Onko flunssarokote jo kehitteillä?

Ei. Eikä tule.

Rokotteet toimivat vahvistaen kehon omaa immuniteettiä tiettyjä viruksia vastaan.

Tavallisia flunssaviruksia on niin paljon, ettei tarkkaa virusta, saati rokotetta siihen, kyetä mitenkään selvittämään.

Siksi rokotteen kehittäminen on käytännössä mahdotonta.

Miksi en saa antibiootteja?

Flunssat aiheutuvat viruksista, eivätkä antibiootit tapa viruksia.

Joissain tapauksissa flunssat kehittyvät keuhkokuumeeksi tai korva- tai poskiontelotulehduksiksi, jolloin antibiootteja tarvitaan.

Korkea kuume, limaiset (vihertävät) yskökset sekä korva- tai kasvokipu voivat olla merkkejä bakteeritulehduksesta.

Voin paremmin. Miksi silti yskittää?

Virusperäisten sairauksien jälkeen hengitysteissä on vielä tulehdus, joka aiheuttaa yskimistä ja äänen käheytymistä.

Yskänlääkkeitä ei saa antaa pienille lapsille. Aikuistenkaan osalta varmuutta niiden tehosta ei valitettavasti ole.

Astmaatikkojen käyttämät astmapiiput, jotka sisältävät kortikosteroideja, voivat olla avuksi myös ei-astmaatikkojen pahaan yskään.

Yskä voi kestää parikin viikkoa, eikä siitä tarvitse huolestua.

Hengitysvaikeudet, yli neljä viikkoa kestänyt yskä tai veriset yskökset sekä voinnin huononeminen ovat kuitenkin merkki siitä, että on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

Lähde: The Guardian

Lue myös:

8 tapaa, joilla flunssa pahenee

Antibiootteja tulee käyttää harkiten

Julkaistu: 17.2.2016