Terve.fi

Antibiootteja tulee käyttää harkiten

Antibiootteja tulee käyttää harkiten
Raskauden aikana sikiön elimistössä ei normaalisti ole mikrobeja. Välittömästi syntymän jälkeen lapsen iholle, limakalvoille ja suolistoon alkaa kertyä bakteereja muun muassa synnytyskanavasta, äidin iholta ja ravinnosta.
Julkaistu: 2.12.2013

Näin muodostuvassa ns. normaalifloorassa on bakteerisoluja kymmenen kertaa enemmän kuin elimistössä on muita soluja yhteensä. Normaalifloora osallistuu ravintoaineiden käsittelyyn sekä elimistön puolustusjärjestelmän toimintaan ja on ihmisen terveydelle sekä hyvinvoinnille välttämätön.

Valtaosa normaalifloorasta on siis ihmiselle hyödyllistä, mutta se sisältää myös bakteereja, jotka sopivissa olosuhteissa ja syvemmälle elimistöön päästessään voivat aiheuttaa sairauksia.

Vain bakteeri-infektioiden hoitoon

Bakteeri-infektiossa bakteeri lisääntyy elimistössä, aiheuttaa oireita ja on herättänyt elimistön puolustusmekanismit.

Taudinaiheuttajan löytyminen esimerkiksi nielusta ei siis välttämättä tarkoita, että se olisi aiheuttanut infektiotaudin. Bakteeri-infektion diagnoosi perustuukin positiivisten bakteeriviljelynäytteiden ja lääkärintutkimuksen löydöksien lisäksi aina oireisiin.

Tilanteet, joissa hoito aloitetaan pelkkien oireiden tai oireettomalta henkilöltä otetun positiivisen bakteeriviljelyn perusteella ovat harvinaisia, ja koskevat lähinnä vastasyntyneitä, raskaana olevia tai jotain vaikeaa perussairautta sairastavia.

Vaikeissa infektioissa antibioottihoito on paranemiselle välttämätön, mutta suurin merkitys bakteeri-infektion taltuttamisessa on kuitenkin elimistön omilla puolustusmekanismeilla. Jos ne toimivat huonosti, kuten esimerkiksi syöpähoitoja saavilla, tehokkaallakaan antibioottihoidolla ei aina voida parantaa tautia.

Toisaalta, suurin osa bakteerienkin aiheuttamista infektioista paranee hyvin ilman hoitoa. Tällöin antibiooteilla pyritään harkinnan mukaan nopeuttamaan ja tehostamaan paranemista sekä ehkäisemään jälkitauteja ja pitkäaikaishaittoja.

Antibiooteista voi olla myös haittaa

Antibiootteja tulee käyttää ainoastaan silloin, kun potilaan on osoitettu sairastavan bakteerin aiheuttamaa tautia, ja antibioottihoidosta saatava hyöty on tieteellisten tutkimusten ja hoitavan lääkärin arvion mukaan suurempi kuin sen aiheuttamat haitat.

Virusten aiheuttamien flunssien hoidossa antibiooteista ei ole mitään hyötyä. Toisaalta, antibioottihoidoilla on aina enemmän tai vähemmän haittavaikutuksia.

Antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajien lisäksi myös hyödyllistä normaaliflooraa, mikä altistaa potilaita antibioottiripulille, hiivainfektioille ja vakavillekin infektioille.

Koska normaalifloora ohjaa osaltaan imeväisen immuunijärjestelmän kehitystä, sen muutoksilla voi olla pitkäaikaisiakin vaikutuksia lapsen elämään.

Vakavin antibioottien käytön haitta on antibioottiresistenssi, jonka vuoksi väestöön leviää bakteerikantoja, joihin on vaikeaa löytää tehoavaa hoitoa. Resistenttejä bakteerikantoja syntyy, kun antibioottihoito valikoi elimistöön bakteereja, joihin se ei tehoa.

Toisaalta antibiootit voivat laukaista allergisia reaktioita, ja väärin perustein aloitetut antibioottikuurit haittaavat oikean diagnoosin löytämistä.

Ja ennen kaikkea, jos halutaan lievittää flunssaoireita, on viisainta antibioottien sijasta käyttää sellaisia oirelääkkeitä, jotka oikeasti auttavat.

Kommentoi »