Infektiotaudit
Infektiotaudit ovat tulehdustiloja, jotka ovat virusten, bakteerien tai sienten aiheuttamia. Infektiotautien aiheuttajia voidaan kutsua yhteisnimellä mikrobit. Infektiotautia ei voi saada esimerkiksi kylmettymisestä, stressistä, valvomisesta, vitamiininpuutteesta tai huonosta syömisestä. Infektiot voivat tarttua joko pisaratartuntana tai kosketustartuntana.
Yleisimpiä infektiotauteja ovat erilaiset hengitystieinfektiot, kuten keuhkoputkentulehdus ja influenssa. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Taudin itämisaika on useimmiten 1–3 vuorokautta. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu.
Infektion syntymiseen tarvitaan aina aiheuttajamikrobi, joka siirtyy yleisimmin tartuntana ihmisestä toiseen. Mikrobeja on normaalistikin ihmisen limakalvoilla, kuten iholla, nielussa ja suolistossa. Usein kyseessä onkin oman mikrobin aiheuttamasta tulehduksesta. Tilanne on tämä erityisesti bakteeri-infektioiden kohdalla. Virustartunnnoissa kyse on usein tuoreesta tartunnasta. Herpesryhmän virukset muodostavat poikkeuksen (esimerkiksi vyöruusu ja yskänrokko).
Infektiotaudille on ominaista tulehdusreaktion syntyminen. Tämä voi ilmetä paikallisesti esimerkiksi hengitysteiden limakalvoilla tai yleisemmin verimuutoksina. Tulehdusreaktioon liittyy valkosolujen lisääntyminen infektiokohdassa ja verenkierrossa. Valkosolut erittävät tulehdushormoneja, jotka aikaansaavat esimerkiksi kuumeen nousua, lihassärkyä ja huonon olon. Useimmat infektiotautien oireet eivät usein johdukaan itse mikrobista, vaan sen aiheuttamasta elimistön reaktiosta.
Jokaisella infektiotautia aiheuttavalla mikrobilla on sille ominainen määrä, joka tarvitaan kerta-annoksena, jotta ihminen sairastuu. Eri taudinaiheuttajilla tämä voi vaihdella yhdestä bakteerista satoihintuhansiin bakteereihin. Esimerkiksi lapsiperheiden suosikkiin, norovirusinfektioon tarvittava annos on muutamia kymmeniä viruksia, kun taas salmonellabakteeria tarvitaan ruoassa tai juomassa keskimäärin 100 000 bakteerin annos ripulin aiheuttamiseksi.
Monenlaiset virukset kiertävät tiettyinä aikoina vuodesta ja silloin saattaa tuntua, että on koko ajan kipeä. Useimmiten on kuitenkin kyse siitä, että sairastuu useamman eri viruksen aiheuttamaan infektioon peräjälkeen. Kun ensimmäinen virus raivaa tilaa muille ja vastustuskyky on heikentynyt, on helpompi sairastua uudelleen.
Omaa vastustuskykyä voi tehostaa noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, syömällä monipuolisesti ja riittävästi, välttämällä tupakointia, alkoholin liikakäyttöä ja ylipainoa, liikkumalla ja lepäämällä riittävästi. Myös ahkera käsien pesu estää tartuntoja.
Lähde: Terveyskirjasto (www.terveyskirjasto.fi)
