Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Infektiotaudit

Infektiotaudit ovat tartuntatauteja, jotka aiheuttavat tulehdustilan. Lue lisää!

Infektiotaudit ovat tulehdustiloja, jotka ovat virusten, bakteerien tai sienten aiheuttamia. Infektiotautien aiheuttajia voidaan kutsua yhteisnimellä mikrobit. Infektiotautia ei voi saada esimerkiksi kylmettymisestä, stressistä, valvomisesta, vitamiininpuutteesta tai huonosta syömisestä. Infektiot voivat tarttua joko pisaratartuntana tai kosketustartuntana.

Yleisimpiä infektiotauteja ovat erilaiset hengitystieinfektiot, kuten keuhkoputkentulehdus ja influenssa. Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Taudin itämisaika on useimmiten 1–3 vuorokautta. Tartunnan saaneista vain noin puolet sairastuu.

Infektion syntymiseen tarvitaan aina aiheuttajamikrobi, joka siirtyy yleisimmin tartuntana ihmisestä toiseen. Mikrobeja on normaalistikin ihmisen limakalvoilla, kuten iholla, nielussa ja suolistossa. Usein kyseessä onkin oman mikrobin aiheuttamasta tulehduksesta. Tilanne on tämä erityisesti bakteeri-infektioiden kohdalla. Virustartunnnoissa kyse on usein tuoreesta tartunnasta. Herpesryhmän virukset muodostavat poikkeuksen (esimerkiksi vyöruusu ja yskänrokko).

Infektiotaudille on ominaista tulehdusreaktion syntyminen. Tämä voi ilmetä paikallisesti esimerkiksi hengitysteiden limakalvoilla tai yleisemmin verimuutoksina. Tulehdusreaktioon liittyy valkosolujen lisääntyminen infektiokohdassa ja verenkierrossa. Valkosolut erittävät tulehdushormoneja, jotka aikaansaavat esimerkiksi kuumeen nousua, lihassärkyä ja huonon olon. Useimmat infektiotautien oireet eivät usein johdukaan itse mikrobista, vaan sen aiheuttamasta elimistön reaktiosta.

Jokaisella infektiotautia aiheuttavalla mikrobilla on sille ominainen määrä, joka tarvitaan kerta-annoksena, jotta ihminen sairastuu. Eri taudinaiheuttajilla tämä voi vaihdella yhdestä bakteerista satoihintuhansiin bakteereihin. Esimerkiksi lapsiperheiden suosikkiin, norovirusinfektioon tarvittava annos on muutamia kymmeniä viruksia, kun taas salmonellabakteeria tarvitaan ruoassa tai juomassa keskimäärin 100 000 bakteerin annos ripulin aiheuttamiseksi.

Monenlaiset virukset kiertävät tiettyinä aikoina vuodesta ja silloin saattaa tuntua, että on koko ajan kipeä. Useimmiten on kuitenkin kyse siitä, että sairastuu useamman eri viruksen aiheuttamaan infektioon peräjälkeen. Kun ensimmäinen virus raivaa tilaa muille ja vastustuskyky on heikentynyt, on helpompi sairastua uudelleen.

Omaa vastustuskykyä voi tehostaa noudattamalla terveellisiä elämäntapoja, syömällä monipuolisesti ja riittävästi, välttämällä tupakointia, alkoholin liikakäyttöä ja ylipainoa, liikkumalla ja lepäämällä riittävästi. Myös ahkera käsien pesu estää tartuntoja.

Lähde: Terveyskirjasto (www.terveyskirjasto.fi)

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä

Terve.fi

Imusolmuke niskassa

Hei Ari! Olen 24-vuotias perusterve nainen. Syön mini-pill merkkisiä minipillereitä ehkäisyyn. Kysymykseni koskee pientä, turvonnutta imusolmuketta niskassani. Havaitsin kyseisen patin niskassani, vasemmalla puolella ja hieman hiusrajan alapuolella n. kolme viikkoa/kuukausi sitten. Mitään muita oireita minulla ei ole ollut, paitsi virusperäinen flunssa elokuun alussa. Minä ja poikaystäväni luulimme aluksi, että kyse on jonkin näköisestä lihasspasmista ja poikaystäväni yritti hieroa pattia melko kovinkin ottein. Patti on muodoltaan hyvin pieni, soikea ja sileä, mielestäni myös kiinteä. Sitä aristaa jonkin verran sitä kovaa painaessa. Aloin kuitenkin huolestua kyseisestä patista ja kävin yleislääkärin vastaanotolla 1.10. Lääkäri tutki pattia, ja arveli sen olevan fibrooma tai jokin muu hyvälaatuinen kasvain ja määräsi minut ultraääneen sekä laajaan verenkuvaan. Kyseisissä tutkimuksissa kävin 4.10, jolloin radiologi selvitti, että kyseessä on imusolmuke. Hän kuitenkin kertoi, että imusolmuke on rakenteeltaa täysin normaalin näköinen eikä siinä ole mitään epäilyttävää, joten minun ei tarvitse olla huolissani. Myös veriarvoni olivat täysin kunnossa, esim. fb leukosyyttien arvo oli 6,2. Ainoastaan eusinofiilit (allergiasta kertovat?) olivat hieman koholla, arvo: 6,3. Mitään muita turvonneita imusolmukkeita en ole löytänyt. Kysyisinkin siis, mistä johtuu tällainen imusolmukkeen turpoaminen ilman, että minulla on lähiaikoina ollut mitään tauteja? Voiko tällainen yksittäinen imusolmukkeen turpoaminen johtua allergiasta (heinäallergia), stressistä tai esim. siitä, että imusolmuketta on näplätty ja hierottu ennen kuin tiesimme mikä se on? Tai voiko se olla vaan edelleen turvonnut esim. pari kuukautta sitten olleen flunssan seurauksesta? Tarvitseeko minun olla nyt huolissani vaikka olen selvittänyt ettei kyseessä ole mitään vakavaa? Olen hyvin luulosairas ihminen ja pelkään vakavasti sairastumista. Kiitos vastauksesta jo etukäteen!
0