Salmonellat ovat bakteeriryhmä, joka voi aiheuttaa vakavia suolisto- ja yleisinfektioita. Salmonellan serotyyppejä eli alalajeja tunnetaan noin 2 500 erilaista. Yleisinfektioita aiheuttavat Salmonella Typhi ja Salmonella Paratyphi, kaikki muut salmonellat kuuluvat suolistosalmonelloihin. Salmonellan serotyypit Salmonella enteritidis ja Salmonella typhimurium ovat yleisimmät Suomessa ihmisille tautia aiheuttavat alalajit.
Salmonella kuuluu yleisimpiin ruokamyrkytysten aiheuttajiin maailmassa ja se on merkittävä kansanterveydellinen ongelma monissa maissa. Pohjoismaissa salmonellaa on onnistuttu ennaltaehkäisemään tehokkaasti. Salmonella on kuitenkin useissa maissa iso ongelma mm. tuotantoeläinkasvatuksessa, ja matkailijan tulee ottaa salmonella huomioon ruokailuvalinnoissa.
Suomessa tartuntatautirekisteriin raportoidaan vuosittain noin 2 000 laboratoriotutkimuksin varmistettua salmonellatapausta. Näistä noin 80 % on saatu ulkomailta. Vuosittain todetaan vain muutamia kotoperäisiä salmonellatapauksia. Joukkoruokailuun liittyviä salmonellaepidemioita todetaan nykyään harvoin. Salmonellainfektiot eli salmonelloosit on luokiteltu tartuntatautiasetuksessa yleisvaarallisiksi tartuntataudeiksi, mikä mahdollistaa ääritilanteessa tahdonvastaisen tutkimuksen ja hoidon toteuttamisen.
Salmonella leviää yleensä taudinaiheuttajan saastuttamien elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Niihin se päätyy yleensä ihmisten tai eläinten ulosteista. Tavallisimpia elintarvikeperäisiä tartunnanlähteitä ovat huonosti kypsennetty tai raaka liha, raaka siipikarjanliha, pastöroimaton maito, kananmunat, idut ja kasvikset. Salmonella voi tarttua myös ihmisestä toiseen mikäli käsihygienia on puutteellinen. Salmonellan kantajalle altistuneilla on tavallista suurempi riski saada tartunta. Tartunta henkilöstä toiseen on kuitenkin harvinainen.
Suoliston salmonellainfektion yleisimmät oireet ovat pahoinvointi, vatsakrampit, ripuli, kuume ja päänsärky. Taudin itämisaika on 6–72 tuntia. Ripulioireet kestävät 4–10 päivää. Kaikki tartunnan saaneet eivät saa oireita. Oireeton kantajuus loppuu yleensä 4–5 viikon kuluessa, mutta voi kestää 10 prosentilla potilaista 10–12 viikkoa ja alle prosentilla jopa yli vuoden. Salmonellaan sairastuneista vastasyntyneistä puolet säilyy kantajina useita kuukausia. Kantajuuden pituuteen vaikuttavat mm. salmonellakannan ja sairastuneen henkilön ominaisuudet. Tartunnan saaneista suomalaisista aikuisista jopa 10 prosentille kehittyy reaktiivinen niveltulehdus.
- Lue myös: Kattava tietopaketti ripulista
Salmonella todetaan ulostenäytteestä, josta voidaan osoittaa hyvin pienetkin salmonellamäärät sekä tyypittää taudinaiheuttaja. Eräät ammatit mm. elintarviketeollisuudessa kuuluvat salmonellan osalta riskityön tekijöiksi, jolloin ulosteviljelyjä tehdään aina vatsatautioireiden esiintyessä, ja tarvittaessa henkilön työntekoa rajoitetaan.
Salmonellaripulin hoidossa on perinteisesti pidättäydytty antibioottihoidosta, mutta lääkäri voi harkita fluorokinololi-ryhmän antibioottilääkkeitä vastasyntyneille, vanhuksille ja vaikeaa perustautia poteville sekä riskiammateissa työskenteleville.
Salmonellaa voi ehkäistä huolehtimalla elintarvikehygieniasta niin etteivät salmonellabakteerit pääse leviämään käsien, välineiden tai työpintojen välityksellä muihin elintarvikkeisiin. Käsihygieniasta pitää huolehtia WC-käyntien yhteydessä ja joka kerta vaihdettaessa työvaihetta ruuanvalmistuksessa. Salmonellabakteerit tuhoutuvat kuumentamalla ruoka kiehumispisteeseen. Lihaa kypsennettäessä sisälämpötilan tulee kohota siipikarjanlihassa 75°C ja muissa lihoissa +70°C. Kuumentamalla valmistetut elintarvikkeet tulee jäähdyttää mahdollisimman nopeasti (enintään neljän tunnin sisällä) +6°C:seen tai sen alle. Valmis ruoka tulee säilyttää +4 — +6°C:ssa.
Artikkeleita aiheesta palvelussa:
Ruokamyrkytys – yleisimmät aiheuttajat ja oireet
Jos epäilee saaneensa ruokamyrkytyksen, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja elintarvikeviranomaisiin. Ruokamyrkytyksen oireet alkavat useimmiten 24 tunnin kuluttua pilaantuneen ruuan nauttimisesta. Ruokamyrkytyksen voi saada useista lähteistä. Lue artikkeli, johon on koostettu yleisimpiä ruokamyrkytysten aiheuttajia.
Ruokamyrkytysbakteeri ei haise
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira muistuttaa, että bakteerit villiintyvät lämmössä – erityisesti kesäaikaan. Siksi elintarvikkeiden kylmäketjusta pitää huolehtia. Ruokamyrkytystä aiheuttavia bakteereja ei voi tunnistaa elintarvikkeesta pelkän hajun perusteella.
Mitä sepsis on?
Sepsis eli verenmyrkytys on harvinainen mutta hengenvaarallinen sairaus, jossa oireet tulevat elimistön reaktiosta tiettyjen bakteerien tuottamiin myrkkyihin. Sepsikseen johtava bakteeri-infektio voi alkaa mistä kehon osasta tahansa. Tavallisimpia sepsistä aiheuttavia bakteereja Streptococcus pneumoniae (streptokokki), Neisseria menigitidis (meningokokki), Haemophilus influenzae tyyppi b, Salmonella ja Staphylococcus aureus (stafylokokki).
Turistiripuli
Mukavinkin reissu voi mennä pilalle, jos matkan aikana sairastuu ripuliin tai reissun muistot haalistuvat, jos matkan päätteeksi makaa viikon Suomessa taudin kourissa. Et tosin ole yksin – noin joka kolmas suomalainen saa turistiripulin reissullaan! Lue vinkit, miten välttää ripuli reissussa.
Asiantuntija vastaa: kysyjällä vatsaoireita Espanjan matkan jälkeen
31-vuotias nainen kertoo kärsineensä vatsan löysyydestä jo puolitoista viikkoa. Vatsaa vääntää ja heti perään pitää mennä vessaan. Uloste on vetelää ja kellertävää sekä sisältää sulamattomia ruoka-aineita. Lukija epäilee salmonellaa sillä oireet alkoivat pari päivää Espanjan lomalta palattua.
Asiantuntija vastaa: perheenjäsen sairastunut, pitääkö koko perhe testata ja hoitaa
Huolestuneen äidin 18-vuotiaalla pojalla todettiin Turkin matkan jälkeen suoritetussa testissä salmonella. Kysyjä haluaa tietää, pitääkö koko perhe testata ja hoitaa sekä pitääkö koko asunto desinfioida?
Asiantuntija vastaa: pähkinöistä salmonellaa
26 viikolla raskaana oleva kysyjä kertoo syöneensä joulun alla pähkinöitä, mm. pistaasimanteleita, ja hän haluaa tietää aiheutuuko pähkinöiden syömisestä salmonellariskiä.
Lähteet:
Evira: Salmonella
Infektiotaudit. 2. uud.painos. Duodecim 1998.
Sairauksien ehkäisy. 2. uud.painos. Duodecim 2003.
Therapia Fennica. 9.uud.laitos. Kandidaattikustannus 2007.
