Jos epäilee saaneensa ruokamyrkytyksen, tulee ottaa yhteyttä terveyskeskukseen ja elintarvikeviranomaisiin. Ruokamyrkytyksen oireet alkavat useimmiten 24 tunnin kuluttua pilaantuneen ruuan nauttimisesta.

Ruokamyrkytyksen voi saada lukemattomista lähteistä: lihasta, maitotuotteista tai salaateista. Tavallisesti ruokamyrkytys tuodaan Suomeen ulkomailta, mutta myös huolimaton ruuanvalmistaja voi tuottaa vatsalle suuria vaikeuksia!

Ruokamyrkytyksen voi aiheuttaa usea erilainen bakteeri, virus tai loinen:

EHEC – bakteeri

Enterohemorraaginen Escherichia coli –bakteeri eli EHEC-bakteeri on yksi suolistotulehduksia aiheuttavia E.coli-ryhmän bakteereja. EHEC-bakteeritartunta on aina ulosteperäinen. EHEC-bakteerin synnyttävät bakteerit aiheuttavat ihmisen suolistossa veriripulia ja voimakasta vatsakipua. EHEC on yleisvaarallinen tartuntatauti.

EHEC-bakteerin aiheuttamat ruokamyrkytykset ovat yleistyneet viime vuosikymmenenä. Suomessa viimeisin EHEC-epidemia oli vuonna 2001. Syyksi paljastui hollantilainen kebabliha.

Kampylobakteerit

Kampylobakteeria esiintyy raa’assa siipikarjanlihassa, pastöroimattomassa maidossa ja saastuneessa juomavedessä. Kampylobakteeri tarttuu lähes aina pilaantuneen ruuan välitykselle, vain harvoin sairastuneesta eläimestä tai ihmisestä.

Suomen kampylobakteeritartunnoista 80 % on peräisin ulkomailta. Kampylobakteeria hoidetaan muutaman päivän antibioottikuurilla.

Salmonella

Salmonella typhi –bakteeri aiheuttaa vakavia infektiotauteja kuten lavantautia. Lavantautia hoidetaan sairaalassa usean viikon lääkekuurilla. Muut salmonellabakteerit aiheuttavat kuumeisen ripulin eli salmonelloosin. Salmonella tapauksista noin 80 % tulee ulkomailta.

Eläimet kantavat salmonellaa oireettomina, mutta bakteeri leviää niiden ulosteiden kautta. Tavallisin salmonellan leviämiskanava on huonosti kypsennetty siipikarja.

Stafylokokki

Stafylokokki eli Staphylococcus aureus on yleinen bakteeri ihmisen ruumiissa. Noin puolet kantavat bakteeria yleensä nielussa, nenässä tai käsissä. Osalla ihmistä S. aureus ilmentyy ruokamyrkytyksiä aiheuttavana tyyppinä.

Useimmiten bakteeri tarttuu ruokaan työntekijän käsien välitykselle, joskus myös ruokaan pudonnut hius aiheuttaa tartunnan. Tavalliset taudinvälittäjäelintarvikkeet ovat kylminä syötävät liha-, kala- ja munaruuat.

Shigella

Suomessa ilmenee vuosittain 70 – 100 shigellatapausta. Shigella voi esiintyä ainoastaan ihmisen tai apinan suolissa, ja siksi shigellan ainoa leviämistapa on ihmisen uloste. Useimmiten bakteeri leviää huonon käsihygienian takia elintarvikkeisiin.

Shigella alkaa ruokahaluttomuudella, voimattomuudella, pahoinvoinnilla ja korkealla kuumeella. Shigellaa kutsutaan myös nimellä punatauti sen aiheuttaman veriripulin takia.

ETEC –bakteeri

Enterotoksigeeninen Escherichia coli on tavallisin turistiripulin syy. Se paranee yleensä itsestään. ETEC –ripuliin on kuitenkin mahdollista saada helpottavaa ja taudin keston lyhentävää lääkitystä.

Norovirus

Norovirus kestää poikkeuksellisia lämpötiloja: se selviytyy pakastamisesta ja tuhoutuu vasta kun sitä kuumennetaan kaksi minuuttia 90 asteessa. Virus leviää tavallisesti kosketus- tai pisaratartuntana, mutta myös juomaveden kautta. Norovirus aiheuttaa pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Myös kuume ja lihassärky ovat mahdollisia.

Lähde: Evira