Norovirus luokitellaan infektiotauteihin, tarkemmin kalikiviruksiin. Suomessa norovirus on yleisin äkillisten suolistoinfektioiden aiheuttaja. Herkästi tarttuva norovirus aiheuttaa usein vatsatautiepidemioita.
Viruksen itämisaika on 12–48 tuntia. Oireet alkavat äkillisesti ja kestävät yleensä 1–3 vuorokautta.
Norovirusta ilmenee yleensä kevättalvella tammi–toukokuussa. Tautia esiintyy joka vuosi, mutta vuosittainen vaihtelu on suurta.
Norovirus eroaa turistiripulista ja muista bakteeriripuleista siten, että oireet alkavat äkillisesti ja oireena ei ole vain ripuli, vaan hyvin usein myös pahoinvointi, oksentelu, kuume ja kuumeen aiheuttama lihassärky.
Norovirus ja oireet
Norovirus 2020: Katso kartalta norovirustapaukset sairaanhoitopiireittäin
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tartuntatautirekisteri 26.5.2020
Klikkaamalla haluaamaasi sairaanhoitopiiriä näet ilmoitettujen norovirustapausten määrän. Otathan huomioon, että esitetty ilmaantuvuus tarkoittaa norovirustapausten määrää 100 000 asukasta kohden.
Noroviruskartan luvuissa (luvut ovat ajalta 1.1.–26.5.2020) näkyvät ainoastaan ne sairastuneet, jotka ovat hakeutuneet tutkimuksiin tai terveydenhuoltoon norovirukseen liittyen.
Suomessa todettiin norovirustapauksia seuraavasti:
- vuosi 2020: 771 (1.1.-26.5.)
- vuosi 2019: 3389
- vuosi 2018: 2336
- vuosi 2017: 3874
Voit halutessasi tarkistaa tämän hetkisen norovirustapausten määrän THL:n tartuntatautirekisteristä.
Taudin tarttuminen ja toteaminen
Yleensä norovirus tarttuu juomaveden ja elintarvikkeiden välityksellä. Erityisesti se on yhdistetty kypsentämättömiin kasviksiin, kuten ulkomailta tulleisiin pakastemarjoihin.
Norovirus tarttuu myös erittäin helposti ihmisestä toiseen. Tartunnan voi saada esimerkiksi saastuneen veden, elintarvikkeiden tai kosketuspintojen kautta. Noroviruksia erittyy sairastuneen henkilöön ulosteeseen.
Norovirus voidaan todeta uloste-, vesi- ja elintarvikenäytteistä elektronimikroskopialla tai geenimonistusmenetelmällä.
Käytännössä noroviruksen tartuttavuus päättyy heti, kun varsinainen ripuli loppuu. Potilas erittää kuitenkin virusta vielä useita päiviä taudista paranemisen jälkeen.
Koska norovirukset kestävät hyvin erilaisia ympäristöolosuhteita, virukset säilyvät tartuttavana vielä useita päiviä.
Esimerkiksi sairaalat ja koulut ovat erittäin alttiita norovirusepidemioille.
Hoito
- Ei varsinaista lääkehoitoa
- Riittävä nesteytys
- Sama yleishoito kuin muissakin ripulitaudeissa
Noroviruksen aiheuttamaan tautiin ei ole varsinaista lääkehoitoa. Omahoidossa tärkeintä on huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Virukseen pätee sama yleishoito kuin muissakin ripulitaudeissa.
Lue lisää: Lasten ripuli
Lääkäriin on syytä mennä, jos neste ei pysy sisällä. Ripuli ja oksentelu voivat aiheuttaa voimakkaan nestehukan jo vuorokaudessa.
Elimistön kuivumisen huomaa voimakkaana uupumisena ja limakalvojen kuivumisena. Riskiryhmässä ovat iäkkäät ja pienet lapset.
Lue: Elimistön kuivuminen
On syytä mennä lääkärin vastaanotolle selvittämään, onko taudin aiheuttaja jokin muu kuin norovirus, jos:
- Ulosteessa on verta ilman, että on peräpukamia
- Ripuli kestää pidempään kuin kolme päivää
- Kuume ei väisty parissa vuorokaudessa
Noroviruksen ennaltaehkäisy
- Huolellinen käsienpesu vedellä ja saippualla, etenkin ennen ruokailua ja ruoanlaittoa ja WC-käynnin ja vaipanvaihdon jälkeen. Pelkkä käsidesi ei riitä.
- Kosketuspintojen desinfiointi klooripohjaisilla yhdisteillä, erityisesti WC, hanat, ovenkahvat ja valokatkaisijat.
- Keitä ulkomaiset pakastemarjat perusteellisesti.
- Pese vihannekset ja hedelmät hyvin.
- Vältä simpukoiden ja ostereiden syömistä.
- Vaihda likaantuneet vaatteet ja vuodevaatteet. Pese ne vähintään 60 asteessa.
- Elintarviketyöntekijöiden tulisi olla poissa töistä vähintään kaksi vuorokautta oireiden päättymisen jälkeen.
Lähteet:
