Norovirukset ovat Suomen yleisin vatsataudin aiheuttaja. Ne muuntautuvat geneettisesti nopeassa tahdissa. Muutaman vuoden välein noroviruksesta kehittyy perimältään muuntunut uusi kanta ja aiempien tautien väestölle antama suoja tai immuniteetti ei enää päde. Tässä se muistuttaa influenssavirusta vuosittaisine epidemioineen.
Norovirukset aiheuttavat usein epidemioita esimerkiksi sairaaloissa ja kouluissa. Tauti tarttuu herkästi joko suoraan potilaasta tai potilaan eritteistä. Tartunnan voi saada myös kohdista, joita tautia sairastava on koskettanut, esimerkiksi valokatkaisijoista. Tällaista tartuntareittiä ei bakteeriripuleilla ole.
Terveillä vapaaehtoisilla suoritetut kokeet ovat osoittaneet, että jopa alle 10 viruspartikkelia riittää sairastumiseen ja yhdessä grammassa ripuliulostetta on miljoonia viruksia.
Norovirukset ovat kestäviä, ne voivat säilyä infektoimiskykyisenä huoneenlämmössä esimerkiksi oksennuksen tahraamassa matossa jopa 12 vuorokautta. Virus ei kuole kylmässä, vaan se voi säilyä pakkasessa. Ne kestävät happamuuden eli pH:n vaihtelua välillä 9,5–2,5 ja kuumennustakin 65 °C puoli tuntia ja yllättävän hyvin myös eri desinfiointiaineita.
Viruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyssä suositellaan 90 °C lämpötilaa vähintään 2 minuutin ajan.
Joskus ankariakin vatsaoireita
Taudin itämisaika on 24–48 tuntia, joskus vain noin 12 tuntia. Oireet alkavat ja loppuvat äkillisesti. Oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia. Aikuisilla norovirus on selvästi yleisempi, kuin lapsilla. Jos norovirusripuli iskee perheeseen niin yleensä kaikki joutuvat kosketuksiin viruksen kanssa ja noin puolet perheestä sairastuu. Taudin oireita ovat kouristavat vatsakivut ja pahoinvointi, jota seuraa oksentelu ja ripuli. Oksentaminen on tavallisempaa aikuisilla kuin lapsilla ja ripuli on yleisempää lapsilla.
Osalla potilailla on myös lämpöilyä, nivelkipuja, päänsärkyä. Joskus oireet voivat olla rajut ja sairaus edellyttää sairaalassa nestehoitoa elimistön kuivumisen vuoksi. Selkeää elimistön kuivumista ilmenee lähinnä lapsilla ja vanhuksilla voimakkaana uupumisena ja limakalvojen kuivuutena.
Käsipesu ehkäisee tartuntaa
Norovirusinfektioon tehoavaa lääkehoitoa ei ole tarjolla. Lapsille annettava rotavirusrokote ei suojaa norovirusripulilta. Erillinen rokote on kehitteillä, mutta aivan lähiaikoina norovirusrokotetta ei ole odotettavissa markkinoille.
Tärkein hoito on runsas nesteen nauttiminen ja lepo. Yksittäisille potilaille ei juurikaan tehdä laboratoriokokeita, tarvittaessa epidemioiden yhteydessä virus voidaan tunnistaa yleensä geeninmonistustekniikalla.
Ennaltaehkäisyssä käsien huolellinen pesu saippualla vähentää virusten määrää merkittävästi. Pelkkä desinfektioaine, esimerkiksi alkoholipitoinen käsihuuhde, ei hävitä virusta riittävästi.
Likaantuneet vaatteet ja lakanat pestään pyykinpesukoneessa mieluiten vähintään 60 °C lämpötilassa, vihannekset ja hedelmät pestään huolellisesti. Viruksella likaantuneet pinnat puhdistetaaan ja desinfioidaan mahdollisimman huolellisesti.
Vaikka potilas olisikin parantunut norovirustaudista, niin viruksen erittyminen jatkuu vielä useita päiviä, mahdollisesti kolmekin viikkoa. Terveydenhuollossa työssä olevien sallitaan palata töihin vasta kun ripulin ja oksennusten päättymisestä on vähintään kaksi vuorokautta.
Faktaa noroviruksesta:
- Norovirukset ovat Suomen yleisin vatsataudin aiheuttaja ja se tarttuu helposti.
- On arvioitu, että ainakin epidemiavuosina yli puolet suomalaisten äkillisistä vatsataudeista on noroviruksen aiheuttamia.
- Norovirusinfektioon tehoavaa lääkehoitoa ei ole olemassa.
- Tärkein hoito on runsas nesteen nauttiminen ja lepo.
- Taudin leviämistä estetään hyvällä käsihygienialla.
- Tartunnan voi saada myös kohdista, joita tautia sairastava on koskettanut.
- Taudin sairastaneille kehittyy vain lyhytaikainen, kuukausia tai muutamia vuosia kestävä immuniteetti
