Aikuisten päänsäryn monet kasvot

Päänsärky on oire, jolta harva elämänsä aikana välttyy.

Päänsärky voi johtua monesta eri syystä. Mikä tahansa kipua aistiva elin pään alueella kuten silmät, korvat, poskiontelot, hampaisto sekä lihaksisto voivat olla kivun taustalla. Myös yleissairauksiin voi liittyä päänsärkyä. Kemikaalit kuten päihteet ja lääkkeet voivat aiheuttaa päänsärkyä.

Päänsärkyoireyhtymä on yhtenevä kansainvälisten päänsäryn luokittelukriteerien kanssa eikä sen taustalta ole löydettävissä etenevää aivosairautta. Sekundaarinen päänsärky sen sijaan syntyy oireena jostakin muusta sairaudesta, esimerkiksi tulehduksesta tai aivoverenvuodosta.

Yleisin päänsärkyoireyhtymä on lihasjännityspäänsärky, jota kokee elinaikanansa seitsemän miestä ja yhdeksän naista kymmenestä.

Lihasjännityspäänsäryn tarkkaa syytä ei edelleenkään tunneta. Niskahartialihasten yksipuolisella kuormittumisella ja heikolla voimalla on selvä yhteys kivun syntyyn. Yöllinen hampaiden narskutus saattaa ylläpitää yläniskan ja purentalihasten jännitystä. Kivun pitkittyessä mukaan voi tulla mieliala- ja unihäiriöoireita. Kipu on yleensä tasaista ja iltaa kohti pahenevaa ja voimakkuudeltaan lievää – kohtalaista. Liikunta ei pahenna kipua vaan lievittää sitä, mutta niskalihasten ollessa kireinä ja heikkoina voi äkillinen liikunnan aloittaminen hetkellisesti jopa pahentaa oireita. Kipuun voi liittyä pahoinvointia mutta ei yleensä oksentelua.

Hoitona käytetään tilapäisesti lihasjännitystä laukaisevia lihasten käsittelyhoitoja. Lihaskuntoharjoitteilla on tavoitteena estää kivun pitkittyminen sekä uusiutuminen. Pitkäkestoisessa kivussa lääkehoitoa käytetään kipukierteen katkaisuun. Jatkuvaa itsehoitoa kipulääkkeillä ei suositella särkylääkepäänsäryn riskin takia, mutta tilapäisesti kuurina otettu käsikauppavalmiste on usein tehokas. Lihasjännityspäänsärystä kärsivän on hyvä tarkistuttaa näkökykynsä sekä hampaiston kunto.

Taipumus migreeniin kulkee yleensä suvussa. Väestössä arviolta joka kymmenes henkilö sairastaa migreeniä, naiset useammin kuin miehet.

Yleisin migreenityyppi on auraton migreeni, jossa päänsärky alkaa ilman ennakko-oireita. Aurallisesta migreenistä puhutaan silloin, kun päänsärkyä edeltää muu oireisto, tavallisimmin näkökentän valoilmiöt. Migreenin alatyyppejä on useita.

Migreenisärky on luonteeltaan lihasjännityspäänsärkyä voimakkaampaa, ja rasitus yleensä pahentaa sitä. Kipuun voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua sekä ääni-, haju-, tai valoherkkyyttä. Migreeni on kohtauksellinen päänsärky, mutta voi pitkittyä.

Migreenin hoidossa käytetään sekä lääkkeettömiä että lääkehoitoja. Triptaanit ovat migreenin täsmälääkkeitä. Lisäksi voidaan käyttää tulehduskipu- ja pahoinvointilääkkeitä. Estohoitoa tarvitaan, jos migreeni oireilee tiheästi tai kohtausten hoito on hankalaa.

Vaikka päänsärky on useimmiten vaaratonta, voi se toisinaan olla merkki vakavasta sairaudesta.

Räjähtämällä alkava päänsärky voi olla merkki aivoverenvuodosta ja vaatii päivystyksellisesti lääkärin arvion jatkotutkimustarpeesta.

Jos äkillisesti alkaneeseen tai muutamien päivien kuluessa kehittyneeseen, tai pään lyömistä seuranneeseen päänsärkyyn liittyy kuumeilua, ihottumaa, pahoinvointia, niskajäykkyyttä, tajunnantason muutoksia tai muita neurologisia oireita, on hoitoon myös hakeuduttava viiveettä.

Viikkojen tai kuukausien kuluessa jatkuvasti paheneva päänsärky yksin tai yhdessä muiden oireiden kanssa on peruste lääkärin tutkimukselle sekä hoitoarviolle.

Päänsärky on yleistä ja yleensä vaaratonta

Vakavasta päänsärystä voi olla kyse silloin kun