Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Kipu

Kipu voi iskeä yllättäen tai jomottaa kehossa vuosia. Kipu on ikävä vieras, mutta sen saa usein kuriin.

Kipu on yksilöllinen tuntemus. Kipu voi olla satunnaista ja ohimenevää tai jatkuvaa ja invalidisoivaa. Kipu voi kroonistua. Tällöin hermosto herkistyy kivulle, ja kipu jatkuu, vaikka sen aiheuttaja olisi jo poissa. Kipu kannattaa aina ottaa vakavasti. Hermostoa voi myös ohjata reagoimaan vaimeammin kipuun esimerkiksi mindfulness-harjoitusten avulla. Kipu voi johtua paitsi ulkoisesta tekijästä, myös henkisestä rasituksesta. Jos kipu vaivaa, kannattaa miettiä, miten kuormittavaa elämä on.

Päänsärky on yleinen kiputila. Jatkuva päänsärky voi johtua esimerkiksi niskan jännittyneisyydestä. Päänsärky on lähes jokaisen riesa jossain vaiheessa elämää. Ohimenevä päänsärky voi liittyä nestehukkaan, alhaiseen verensokeriin, hormonimuutoksiin, stressiin, alkoholiin tai kofeiiniin. Toisilla päänsärky on koko elämää hallitseva vaiva. Krooninen päänsärky voi johtua niskalihasten jäykkyydestä tai psykologisista syistä. Päänsärky voi olla myös toisen sairauden oire. Päänsärky voi pahimmillaan viedä sairauslomalle. Esimerkiksi selkäydinpunktion jälkeinen postpunktionaalinen päänsärky johtuu aivo-selkäydinnesteen tihkumisesta kohtaan, johon lannepisto on tehty. Tästä on joskus seurauksena niin voimakas päänsärky, ettei ihminen voi olla pystyasennossa lainkaan ilman tunnetta pään räjähtämisestä. Postpunktionaalinen päänsärky menee kuitenkin ohi, kun reikä umpeutuu.

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus. Migreeni aiheuttaa usein voimakasta kipua, joka menee ohi muutamassa tunnissa. Migreeni voi olla myös toispuoleista, ja siihen liittyy usein sahalaitamainen näköhäiriö. Migreeni on kolme kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Migreeni liittyy usein kuukautisiin. Migreeni voi laueta stressin, kirkkaan auringonvalon, huonosti nukutun yön tai alkoholin käytön seurauksena. Migreeni helpottaa usein viileässä ja pimeässä. Kipuun auttavat kylmä kääre, ibuprofeeni, lepo ja ärsyttävien asioiden välttäminen.

Selkäkipu on vaiva, jota kokee kahdeksan kymmenestä ihmisestä jossain elämänvaiheessa. Selkäkipu voi johtua esimerkiksi lihasten jäykkyydestä, selkärankareumasta, skolioosista, fasettioireesta, nivelrikosta, välilevyn pullistumasta tai tapaturmasta. Selkäkipu voi olla peräisin myös toisesta ruumiinosasta, kuten lonkankoukistajien, niskan tai pakaroiden alueelta. Selkäkipu voi alkaa myös raskauden, synnytyksen tai vähäisen liikunnan johdosta. Jos selkäkipu jatkuu pitkään, on syytä hakeutua lääkäriin. Selkäkipu johtuu kuitenkin vain harvoin tietystä sairaudesta tai hermojuuriongelmasta.

Kivun hoito on yksilöllistä. Yksi yleinen kivun hoito on parasetamoli. Parasetamoli on mieto kipulääke, jonka vaikutukset verenkiertoelimistöön on vähäistä. Parasetamoli voi liian suurina määrinä rasittaa maksaa. Parasetamoli ei kuitenkaan ole ohjeen mukaan käytettynä haitaksi vatsan limakalvoille. Parasetamoli nostaa myös serotoniinitasoa. Kivun hoito voi olla myös lääkkeetöntä. Yksi tehokas kivun hoito on kylmähoito: esimerkiksi selkäkipu voi lievittyä sillä, että kipualueelle laitetaan kylmäpussi. Kivun hoito on usein myös liikuntaa. Fysioterapeutin neuvomat pehmeät, lihaksia ja niiden aineenvaihduntaa aktivoivat liikkeet ovat usein paras kivun hoito, jos selkäkipu on kroonista. Kun akuutti tulehdustila on ohi, kivun hoito voi olla myös lämpöhoitoa. Lämmitetty kaurapussi saattaa olla toimiva kivun hoito esimerkiksi niskaan.

Jos kivun hoito kotona ei auta ja kipu vaivaa jatkuvasti, kannattaa hakeutua lääkärille. Migreeni kaipaa ammattilaisen hoitoa, jos kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa. Kipu ei saisi rajoittaa elämää eikä aiheuttaa pelkoa. Kipu voidaan saada kuriin, kun sen aiheuttaja selviää ja ihminen löytää oikean tavan rauhoittaa mielensä. Rentoutuminen ja rauhoittuminen auttaa, kun kipu on akuutti.

Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä