Kipu

Kipu voi iskeä yllättäen tai jomottaa kehossa vuosia. Kipu on ikävä vieras, mutta sen saa usein kuriin.
Mainos

Kipu on yksilöllinen tuntemus. Kipu voi olla satunnaista ja ohimenevää tai jatkuvaa ja invalidisoivaa. Kipu voi kroonistua. Tällöin hermosto herkistyy kivulle, ja kipu jatkuu, vaikka sen aiheuttaja olisi jo poissa. Kipu kannattaa aina ottaa vakavasti. Hermostoa voi myös ohjata reagoimaan vaimeammin kipuun esimerkiksi mindfulness-harjoitusten avulla. Kipu voi johtua paitsi ulkoisesta tekijästä, myös henkisestä rasituksesta. Jos kipu vaivaa, kannattaa miettiä, miten kuormittavaa elämä on. ...

Päänsärky on yleinen kiputila. Jatkuva päänsärky voi johtua esimerkiksi niskan jännittyneisyydestä. Päänsärky on lähes jokaisen riesa jossain vaiheessa elämää. Ohimenevä päänsärky voi liittyä nestehukkaan, alhaiseen verensokeriin, hormonimuutoksiin, stressiin, alkoholiin tai kofeiiniin. Toisilla päänsärky on koko elämää hallitseva vaiva. Krooninen päänsärky voi johtua niskalihasten jäykkyydestä tai psykologisista syistä. Päänsärky voi olla myös toisen sairauden oire. Päänsärky voi pahimmillaan viedä sairauslomalle. Esimerkiksi selkäydinpunktion jälkeinen postpunktionaalinen päänsärky johtuu aivo-selkäydinnesteen tihkumisesta kohtaan, johon lannepisto on tehty. Tästä on joskus seurauksena niin voimakas päänsärky, ettei ihminen voi olla pystyasennossa lainkaan ilman tunnetta pään räjähtämisestä. Postpunktionaalinen päänsärky menee kuitenkin ohi, kun reikä umpeutuu.

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus. Migreeni aiheuttaa usein voimakasta kipua, joka menee ohi muutamassa tunnissa. Migreeni voi olla myös toispuoleista, ja siihen liittyy usein sahalaitamainen näköhäiriö. Migreeni on kolme kertaa yleisempää naisilla kuin miehillä. Migreeni liittyy usein kuukautisiin. Migreeni voi laueta stressin, kirkkaan auringonvalon, huonosti nukutun yön tai alkoholin käytön seurauksena. Migreeni helpottaa usein viileässä ja pimeässä. Kipuun auttavat kylmä kääre, ibuprofeeni, lepo ja ärsyttävien asioiden välttäminen.

Selkäkipu on vaiva, jota kokee kahdeksan kymmenestä ihmisestä jossain elämänvaiheessa. Selkäkipu voi johtua esimerkiksi lihasten jäykkyydestä, selkärankareumasta, skolioosista, fasettioireesta, nivelrikosta, välilevyn pullistumasta tai tapaturmasta. Selkäkipu voi olla peräisin myös toisesta ruumiinosasta, kuten lonkankoukistajien, niskan tai pakaroiden alueelta. Selkäkipu voi alkaa myös raskauden, synnytyksen tai vähäisen liikunnan johdosta. Jos selkäkipu jatkuu pitkään, on syytä hakeutua lääkäriin. Selkäkipu johtuu kuitenkin vain harvoin tietystä sairaudesta tai hermojuuriongelmasta.

Kivun hoito on yksilöllistä. Yksi yleinen kivun hoito on parasetamoli. Parasetamoli on mieto kipulääke, jonka vaikutukset verenkiertoelimistöön on vähäistä. Parasetamoli voi liian suurina määrinä rasittaa maksaa. Parasetamoli ei kuitenkaan ole ohjeen mukaan käytettynä haitaksi vatsan limakalvoille. Parasetamoli nostaa myös serotoniinitasoa. Kivun hoito voi olla myös lääkkeetöntä. Yksi tehokas kivun hoito on kylmähoito: esimerkiksi selkäkipu voi lievittyä sillä, että kipualueelle laitetaan kylmäpussi. Kivun hoito on usein myös liikuntaa. Fysioterapeutin neuvomat pehmeät, lihaksia ja niiden aineenvaihduntaa aktivoivat liikkeet ovat usein paras kivun hoito, jos selkäkipu on kroonista. Kun akuutti tulehdustila on ohi, kivun hoito voi olla myös lämpöhoitoa. Lämmitetty kaurapussi saattaa olla toimiva kivun hoito esimerkiksi niskaan.

Jos kivun hoito kotona ei auta ja kipu vaivaa jatkuvasti, kannattaa hakeutua lääkärille. Migreeni kaipaa ammattilaisen hoitoa, jos kohtauksia tulee vähintään kerran viikossa. Kipu ei saisi rajoittaa elämää eikä aiheuttaa pelkoa. Kipu voidaan saada kuriin, kun sen aiheuttaja selviää ja ihminen löytää oikean tavan rauhoittaa mielensä. Rentoutuminen ja rauhoittuminen auttaa, kun kipu on akuutti.

Näytä lisää

Terve.fi

Pysyviä haittoja kyseenalaisesta nilkkanivelen traktoinnista?

Olen kolmekymppinen nainen. Menin yli kaksi vuotta sitten jalkafysioterapeutille, ongelma-alueina nilkan ulko-etuosa ja jalkapöytä, joissa kipu- ja ärsytysoireita. Maksoin käyntejä ja lopulta tukipohjalliset. Kävin myös fysioterapeutin ohjaamalla harjoittelijalla, jolta sain esim. ohjeet tasapainoharjoitteluun, ja jalka kuntoutui lopulta kahdessa vuodessa lähes täysin oireettomaksi. Menin vielä fyssarin kysymänä toiselle harjoittelijalle, luotin ettei parantunutta jalkaani riskeerattaisi, ja olin vielä pohjalliskorjauksen tarpeessa mikä vaikutti intressiini mennä. Harjoittelija teki jaloilleni (joissa ei kuulema ollut jäykkyyttä) mobilisoinneiksi kutsumiaan käsittelyjä. Kuntoutetun jalan ulkokehräsluun alue kipeytyi siitä max. 40 min sisään, ja kipu levisi myös jalkapöytään. Mieleeni tuli mielestäni kovaotteinen kantapään kiskonta. Nilkkaa ja lateraalia jalkapöytää repi, pisteli ja tuikki, kun sillä oli painoa. Levossa alueilla oli pistelyä ja jomotusta. Kengillä käveltyäni jalkapöydässä tuntui kuin jokin vanne olisi jäänyt kiristämään sitä. Pahimmat oireet kestivät viikon. Pääsin 2 vkon päästä tapahtuneesta fyssarin tarkastettavaksi ja hän totesi nilkan nivelkapselin ärsytyksen ja teki sitä varten kinesioteippauksen. Hän kysyi miten harjoittelija teki vedot, mutta ei kommentoinut tekniikkaa sen enempää. Yli kuukausi tapauksesta menin vielä fyssarille, koska jalassa oli vieläkin samoja oireita, vaikka ei yhtä pahoina enää. Kysyin olivatko nopeat ja voimakkaat mobilisointivedot olleet virheellisiä verrattuna hitaampiin ja hallitumpiin, ja hän totesi napakasti että eivät. Ja että mobilisoinneilla ei saisi vammoja aikaiseksi, manipuloinnit olisivat eri asia. Käynnin raporttiin hän kuitenkin kirjoitti, että harjoittelija oli manipuloivasti traktoinut ylempää nilkkaniveltä. Kipu- ja ärsytysoireita hän selitti nivelkapselin venytyksellä sekä kudosarkuudella. Käsittelystä on 3 kk, mutta nivelkapseliin tulee ilmeisesti vieläkin ärsytystä joka tuntuu esim. iltaisin nukkumaan mennessä, ja jalkapöytään jonkin verran kiristyvän vanteen tuntua ja pistelyoireita. Selkeästi vähemmän kuin aluksi, mutta silti epäilyttänyt jokin kroonistuminen. Äskettäin fyssari myönsi, ettei ohjannut harjoittelijaa tekemään kokemani kaltaisia ”impulssivetoja”, vaan 1. tai 2. asteen traktointia. Olen epäileväinen voinko luottaa hänen arvioonsa siitä, ettei mitään vaurioita voinut syntyä, vaikka reaktio ollut niin kova? Ja mietityttää kuinka herkästi tällaisista reaktioista jää ”jälki” ja ärsytys uusii tulevaisuudessa? Minulla ei olisi enää varaa hoidattaa jalkaa uudestaan tai hakea second opinionia toiselta jalkafysioterapeutilta.
0

Terve.fi

Jatkuva päänsärky - 88701

Hei! Olen 24-vuotias mies ja kuukauden ajan ollut jatkuvaa päänsärkyä. Sydänkäyrä ja verikokeet otettu vähän ennen päänsäryn alkua, liittyen toiseen vaivaan mikä meni jo ohi, ja tulokset olivat normaalit. Päänsärky alkoi salilla lihaskuntolaitteessa sykkivänä pääkipuna, ei mitenkään pahasti kummiskaan. Sykkimiskohtaus meni nopeasti ohi, mutta päänsärky jäi. Ensiksi se oli tasaista jännitysniska tapaista kipua. Vasta viikko sitten huomasin, että pääkipu liittyy asentoon, jossa pää on alaspäin, ei kumartaen, vaan nyökäten. Sama asento kuin katsoisi kännykkää alaspäin. Kipu tuntuu yleensä pistävänä tai tasaisena polttavana vasemmalla puolella takaraivoa kallonpohjassa. Sama kohta saattaa olla aamuisin herätessä hiukan kipeä. Kipu hellittää kun nostaa päätä, eikä se tunnu makuuasennossa, ellei pidä leukaa lähellä rintaa. Pitkittyessään kipu saattaa levitä laajemmalle alueelle ja molemmille puolille päätä, välillä ohimoille, välillä päälaelle… Usein myös tuntuu kuin kivun alkamiskohdasta menisi suora viiva ylöspäin päälaelle ja välillä kipu tuntuu kylmänä “kipuna”. Lisäksi pari kertaa on myös tuntunut pistävää kipua oikean silmän takana, mutta se on mennyt nopeasti ohi. En sanoisi, että se olisi pääoire, tapahtunut vain pari kertaa. Muita oireita kuten puutumista, kaksoiskuvia, pahoinvointia tai pyörtymisiä ei ole ollut. Lisäksi olen käynyt kaksi kertaa fysioterapeutilla saman vaivan takia, ensiksi veikattiin, että kallonpohjalihakset olisivat aiheuttaneet kivun, koska ne olivat vähän jumissa, mutta toisella kertaa jumeja ei ollut eikä fyssari osannut oikein kertoa mistä tämä voisi johtua. Mainittakoon vielä, että n. kaksi kuukautta sitten minulta puhkesi vasemmalle alas viisaudenhammas, joka ei kipuillut mitenkään sen jälkeen, kun asettui aloilleen. Mutta harvemmin kai viisaudenhampaat tälläisiä oireita aiheuttaisi? Verenpaineita olen seuraillut ja nekin normaaleissa rajoissa. Mikä mahtaisi aiheuttaa nämä oireet?
0

Terve.fi

Polyyppi

Hei! Olen 35v.nainen. Perussairautena fh-tauti johon 20mg rosuvastatin.Synnytin esikoiseni viime syksyllä jonka jälkeen tammikuussa minulla todettiin kilpirauhasen vajaatoiminta johon nyt lääkkeenä Thyroxin 100mikrog. 1tbl/pv. Olen kärsinyt jo viitisen vuotta oudoista ylävatsa kivuista. Kipukohtaus tulee harvoin, noin 3-4 krt vuodessa. Kipu tulee keskelle ylävatsaa rintojen alapuolellle josta säteilee selkään samalle kohdalle keskelle. On samalla myös tunne kuin vanne puristaisi ympäri ja vaikea löytää hyvää asentoa missä olla. Kohtaus kestää aina noin 6 tuntia ja on melko kova. En ole aiemmin tutkituttanut asiaa kuin vasta nyt tänä keväällä. Sappikivi epäilynä menin sitten ylävatsan ultraa, jossa kaikki oli normaalisti. Sappirakosta luki sen verran että sappirakko on seinämiltään säännöllinen, ei sappikiviä, ei sappitiedilataatiota. Jouduin kuitenkin myös ylävatsan magneettiin koska ultrassa oli jotain epäselvää joka kuitenki osottautui turhaksi epäilysi magneetissa. Magneetissa vastauksissa luki: Haima on säännöllinen ja pesäkkeetön, ductus wirsungianus on normaalin kapea. Maksa on pesäkkeetön, parenkyymi on tasaisesti tehostuvaa. Maksalaskimot, porttilaskimo päähaaroineen ja vena lienalis ovat avoimet. Ei sappitiedilataatiota. Perna on normaalinkokoinen ja homogeeninen. Lisämunuaiset ja munuaiset ovat tavalliset. Ei suurentuneita imusolmukkeita. Ei vapaata peritonaalinestettä. Heti tämän jälkeen minulla alkoi pistävä kipu oikealla navan vieressä jota jatkui melkein 3kk kunnes menin lääkäriin asian tiimoilta. Kipu tulee silloin tällöin. Jouduin ultraan taas jossa kaikki ok ja kivulle ei löydetty syytä, mutta nyt löytyi sappirakosta 5,6mm polyyppi! Ohjeeksi sain että se pitäisi uudestaan ultrata 6kk-vuoden kuluttua. Nyt mietinkin että onko polyyppi tullut näiden 3kk aikana tosiaan? Edellisessä ultrassa ja magneetissa ei ollut mainintaa siitä. Olen erittäin syöpäkammoinen ja nyt pelkään tätä asiaa. Kuinka nopeasti polyypit kehittyvät? Onko tuo nopeasti kehittynyt jos on tullut 3kk sisällä? Kuinka pian se pitäisi uudelleen ultrata ja pitääkö sitä seurata jatkossa? Jos polyyppi ei kasva kuinka pian sen seuraamisen voi lopettaa? Luin että yli 1cm polyypit pitäisi poistaa tai niistä voi kehittyä pahalaatuinen. Pelkään että polyyppi kasvaa ja siitä muodostuu pahanlaatuinen ennen kuin se huomataan. Voiko siitä tulla sappirakon syöpä? Mikö todennäköisyys sappirakon syövän saaminen on polyypin takia? Suvussani ei ole syöpää. Itse olen normaali painoinen, harrastan liikuntaa. En tupakoi enkä ole käyttänyt alkoholia 2 vuoteen yhtään jota ennenkään en juurikaan. Haaveissani olisi saada vielä toinen lapsi . Tarkoitus oli aloittaa lapsen yrittäminen vuoden lopussa. Nyt jos polyyppia pitää seurata niin voidaanko edes aloittaa? Mitä jos polyyppi kasvaa raskauden aikana? Uskallanko raskautua jos polyyppi kasvaa sillä välin suureksi ja pitää poistaa? Ja sitä vielä mietin voiko olla mahdollista että minulla olisi ollut sappikiviä aiemmin mutta olisivat itsestään poistunut (niitten vatsakipu kohtauksien takia tätä mietin).
0