Vaivaako kipu? Kokeile kalevalaista jäsenkorjausta

Kädet ovat tärkeät.

– Käsillä tuntee kehon virheelliset liikeradat hyvin, koska käsillä on iso edustus uloim­malla aivokuorella, sanoo ­Katja ­Rajala.

Hän on kalevalaisen jäsenkorjauksen mestari. Perinnehoito auttaa kipeitä ja jumissa olevia ihmisiä.

Kun asiakas astuu hoitohuoneeseen, ensimmäisenä Katja selvittää, millaisesta tilanteesta hoito aloitetaan. Hän kyselee sairauksista, loukkaantumisista, mahdollisista leikkauksista ja kivuista. Samalla hän havainnoi kehon asentoja ja siinä ­ilmeneviä muutoksia.

Sitten hän tunnustelee ja avaa jalkapohjia, kehon kireyksiä, kalvorakenteita, lihaksia ja hermotusta.

Kehollisuus on aiemminkin ollut ­isossa osassa Katjan elämässä. Hän ­työskenteli Suomen Kansallisbaletin tanssijana 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun.

Työ oli intohimo ja elämäntapa. Tanssi­harjoituksia ja muita treenejä oli seitsemän tuntia päivässä kuutena päivänä viikossa. Lisäksi näytöksiä oli 2–3 kertaa viikossa, sesonkiaikoina useamminkin.

Jossakin vaiheessa Katjan oikea ­nilkka alkoi kipuilla niin, että tanssimisesta tuli mahdotonta. Katjan oli pakko jäädä sairauslomalle. Jaloissa oli pituuseroa ja ­selässä kiertymää, skolioosia.

– Koska keho on tanssijalle työväline, on oltava tarkka siitä, kenen käsiin sen antaa, Katja sanoo.

Katja haki apua kalevalaisen jäsen­korjauksen mestariparantajalta ­­Olavi Mäkelältä. Oli vuosi 1999.

Katja oli kuullut, että ­menetelmällä oli saatu hyviä hoitotuloksia tuki- ja liikunta­elinten ongelmien hoidossa. Tanssijana hän halusi, että kehoa hoidettaisiin kokonaisuutena.

– Heti, kun astuin hoitohuoneesta ulos, kivut katosivat. Se oli ihmeellinen ja uskomaton tunne, joka vei mukanaan. Tunsin oloni todella ­tasapainoiseksi. Muutama ­päivä hoidon jälkeen menin balettitunnille ja pystyin tekemään liikkeet puhtaasti ja oikeilla liikeradoilla.

Katja innostui kokemuksestaan niin, että opiskeli fysioterapeutiksi tans­sijan­uran jälkeen. Hän työskenteli paljon urheilijoiden ja tanssijoiden kanssa ja kuntoutti potilaita leikkausten jälkeen.

Kipinä kalevalaisen jäsenkorjauksen pariin oli kuitenkin vahva. Se tarjosi koko­naisvaltaisen näkemyksen ihmisen hoitamiseen.

Katja aloitti alan opiskelun ja sai mestarin nimikkeen Kalevalan päivänä ­vuonna 2016. Nyt hän on yksi Suomen 22 jäsenkorjausmestarista.

Kalevalainen jäsenkorjaus on kehon mobilisaatiohoito. Sen ­tarkoituksena on laittaa nivelpinnat kohdalleen, ­avata kalvo­rakenteita, käsitellä jänteitä ja nivel­siteitä, parantaa lihasten liikkuvuutta ja vapauttaa puristuksissa olevia hermoja.

Hoidossa käytetään hyväksi kehon omia liikeratoja. Lihaskireyksiä saadaan vapautettua, kun lihaksia venytetään niiden liikeratojen mukaisesti.

Kun kireys hellittää, ­kudosnestekierto ja verenkierto vilkastuvat ja lihakset saavat paremmin happea ja ravintoaineita. Tämä helpottaa uusien solujen tuotantoa.

Hoidossa ei ”niksautella” niveliä. Kaikki tehdään asiakkaan ehdoilla ja kehon viestejä kuunnellen.

– Usein ajatellaan, että mitä enemmän hoito sattuu, sitä tehokkaampaa se on. Se ei pidä paikkaansa, sillä silloin kehon puolustusmekanismit heräävät ja kivut saattavat pahentua, Katja sanoo.

Mitä rennompi keho on, sitä paremmin liikeratojen korjaaminen onnistuu.

Puolentoista tunnin käsittely aloitetaan jalkateristä. Niistä edetään pikkuhiljaa päälakeen. Selän nikamat ja hermotus käsitellään niin, että asiakas istuu.

Hoitaja tuntee käsillään virheellisen liikemallin ja sen, johtuuko se nivelestä, pehmytkudoksista, kalvorakenteista vai hermoista.

Virheellinen liike voi olla ­rajoittunutta, jäykkää tai katkonaista. Voimantuotto ja kudosten elastisuus on vähentynyt ja ­kipua­ tuntuu herkästi.

Tasapainoinen keho on sen sijaan hyvässä ja symmetrisessä asennossa. Lihakset ovat rentoja, jolloin liikkeet onnistuvat vaivattomasti.

Monet saavat apua jo yhdestä käyn­nistä, mutta yleensä hoitokertoja on muutamia. Liikeketjut on tärkeää korjata kokonaisuutena, sillä usein yhden kohdan fiksaus ei paranna lopullista vaivaa.

– Katon paikkaaminen ei auta, jos perustukset ovat rikki. Törmään työssäni usein urheilijoihin, joilla on ollut nilkkakipuja tai nilkan toiminta­häiriöitä. Kun nilkka on saatu kuntoutettua, hetken päästä kipu on ilmestynyt polveen, lonkkaan tai selkään.

Usein kaikki mahdolliset tutkimukset on tehty, mutta vikaa ei löydy ja kivut vain jatkuvat. Joskus nilkkaa on leikattukin, mutta urheilija ei pysty harjoittelemaan.

– Kun on hoidettu seurausta, aiheuttaja on jäänyt hoitamatta, Katja sanoo.

Tähän hän antaa apua.

– Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa pereh­dytään tuki- ja liikuntaelinongelmien syyhyn.

Mobilisoimalla voidaan käsitellä liike­ratojen lisäksi pehmytkudoksia, kalvo­rakenteita ja hermotusta niin, että niiden normaali toiminta palautuu. Näin voidaan käsitellä myös suoliston hermotusta ja vapauttaa puristuksissa olevia hermoja.

Parhaimmillaan mobilisointi vaikuttaa solutasolle asti.

Katjan mukaan fysioterapiassa kipuilevaa kohtaa käsitellään enemmän paikallisesti, kun taas hieronta keskittyy pitkälti lihasten rentouttamiseen.

Nykyajan kiireinen ja stressin pyörteissä elävä ihminen voi hyötyä paljon kalevalaisesta jäsenkorjauksesta.

Sen avulla voi oppia kuuntelemaan ja kunnioittamaan omaa kehoaan.

– Kipu on aina viesti siitä, että jokin on pielessä. Usein ihmiset alkavat myös välttää liikkumista kivun pelossa. Kun kipu hellittää, energiaa vapautuu ja ihmisestä tulee levollisempi. Silloin jaksaa liikkua enemmän ja pystyy tekemään asioita, joista nauttii. Voisi sanoa, että luottamus omaan kehoon kasvaa, Katja sanoo.

Jokaisella on kehossaan omat kipu­pisteet ja ”heikot lenkit”. Ne vaihtelevat paljon ihmisestä toiseen.

Kipupisteiden syntymiseen vaikuttavat työ, mahdolliset aiemmat tapaturmat, ­nivelten virheasentojen sijainti ja rasitus. Selkäkivut sekä niska- ja hartiaseudun ongelmat ovat kuitenkin yleisiä.

Usein yhden nivelen virheasento on mennyt ­kineettisessä ketjussa eteenpäin ja aiheuttanut virheasentoja muihinkin niveliin.

Tavallista on sekin, että kipu ilmenee muualla kuin varsinaisella kudosvaurio­alueella.

Jos päätä särkee, selkä vihoittelee, niska on jumissa tai puremalihakset ovat niin arat, että syöminen sattuu, vika voi löytyä yllättäen polven tai nilkan virhe­asennosta.

Parhaimmillaan liikeratojen palauttamisella vältetään kirurgin veitsi.

Vaikka leikkaukseen jouduttaisiin, ­kalevalaisella jäsenkorjauksella voidaan parantaa leikkaustulosta ja nopeuttaa kuntoutumista.

Esimerkiksi lonkan tekonivel saadaan heti oikeaan asentoon, jos kehon liikeratoja on korjattu ennen ­toimenpidettä. Hoito vähentää myös turvotuksen ja arpi­kudoksen syntymistä, jolloin kipuja on vähemmän ja toipuminen nopeampaa.

Vanhimmat tiedot jäsenkorjauksesta juontavat Herodotoksen kirjaan 2500 vuoden taakse. Siinä kerrottiin, kuinka vanki Darius paransi Persian kuninkaan nilkan ja pääsi tämän ansiosta kuninkaan hoviin.

Suomessa piirilääkäri  Elias Lönnrot kuvasi kansalliseepoksessamme Kalevalassa kansanparannusta ja jäsenkorjausta. Hän nimesi myös valtimot ja laskimot.

– Kalevalaisella jäsenkorjauksella on ollut aina vahva asema ­kansanlääkinnässä. Parannustaidot ovat kulkeneet erityisesti Pohjanmaalla sukupolvelta toiselle, Katja kertoo.

Katjan vastaanotolla käy hyvin eri-­ikäisiä ihmisiä. Urheilijat, kuten tanssijat ja luistelijat, ovat vakioasiakkaita.

– Tavallisia asiakkaita ovat myös itkuiset koliikkivauvat ja lapsettomuudesta kärsivät naiset, Katja kertoo.

Mestarilta haetaan apua moninaisiin ­tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, kuten nivelkipuihin sekä selän, niskan ja hartiaseudun jännitystiloihin ja ongelmiin.

Jäsenkorjauksella hoidetaan myös migreeniä, jalkojen pituuseroa ja erilaisia rasitusvammoja. Tällaisia ovat ranne­kanavan pinnetila ja jäätynyt olkapää. Hyviä tuloksia on saatu myös asentohuimauksen ja kantapääkivun hoidossa.

Selän alue on kalevalaisen jäsenkorjauksen kannalta mielenkiintoinen, sillä siellä on paljon sisäelimiä hermottavia hermoja. Selän kunto onkin suorassa ­yhteydessä sisäelinten toimintaan.

Katjan mukaan hoito on turvallista, koska siinä kuunnellaan asiakasta ja huomioidaan tämän terveydentila.

Katja käy itsekin vielä jäsenkorjaajalla, jos kehossa ilmenee epätasapainoa. Hän tukee hyvinvointiaan myös avantouimalla ja liikkumalla.

Kalevalaisesta jäsenkorjauksesta on paljon tutkimustietoa. Monet ihmiset ovat saaneet siitä avun myös kroonisiin, jopa 20 vuoden takaisiin kiputiloihin. Usein joukossa on ihmisiä, jotka ovat kokeilleet monia hoitomuotoja tuloksetta.

Kuopion yliopistossa tutkittiin 1990-­­luvulla 34:ää alaselkäpotilasta, joilla oli myös muita terveysongelmia. Noin 80 prosenttia heistä koki, että kivut lievittyivät tai loppuivat hoidon jälkeen.

Katja kertoo, ettei kukaan asiakas ole epäillyt hoitoa.

– Monet ovat silti yllättyneet hoidon vaikuttavuudesta, erityisesti ­tilanteissa, joihin he eivät ole aiemmin saaneet toivomaansa apua.

Lue lisää: kansanlaakintaseura.fi ja Perinnehoitojen verhottu tieto. Kannus 2017.