Terve.fi

Jännityspäänsäryn oireet

2


Jännityspäänsäryn oireet

Jännityspäänsäryn oireet voivat olla viiltäviä, jatkuvia tai kohtauksittaisia. Mistä muista merkeistä jännityspäänsäryn tunnistaa?

Jännityspäänsäryn taustalla on yleensä hyvin moninaiset syyt: staattiset työasennot, stressi, liikunnan puute, unihäiriöt, vanhat niskan tai pään vammat yms. voivat olla taustalla. Lihasjännitystaipumus saattaa olla myös perinnöllistä.

Varsinaista kivun aiheuttajaa ei ole varmuudella pystytty selvittämään. Taustalla epäillään olevan vääristynyt lihasjännitys, joka aiheuttaa kudosten ärsytystä ja aineenvaihduntahäiriöitä. Jännityspäänsäryllä voi olla yhteys myös samanaikaiseen ahdistuneisuuteen ja masennukseen.

Jännityspäänsäryn oireet

Jännityspäänsäryssä kipu on yleensä tasaista, esiintyen niskassa, päälaella, takaraivolla ja ohimolla. Oireet voivat olla kohtauksittaisia tai jatkuvia. Päänsärkyyn voi myös liittyä viiltäviä ja vihlovia tuntemuksia. Kipua yleensä kuvataan seuraavanlaiseksi: tasainen, tylppä, vannemainen ja puristava. Siihen voi liittyä myös kireyden, paineen tai painon tunnetta.

Kipu on useimmiten molemminpuolinen, mutta voi olla myös toispuoleinen. Usein oireet pahenevat vähitellen iltaa kohden. Päänahka voi olla paikallisesti kosketusarka. Kipu voi vaihdella lievästä vaikeaan. Joskus voi esiintyä myös yöllistä käsien puutumista.

Jännityspäänsärky ei pahene liikkuessa, vaan hyvin usein helpottuu. Mielekäs tekeminen, puuhastelu ja pienet määrät alkoholia usein helpottavat oireita.

Kipuun voi liittyä ruokahaluttomuutta tai pahoinvoinnin tunnetta, mutta esimerkiksi migreeniin mahdollisesti liittyvää oksentelua ei esiinny. Lisäksi voi olla lievää huimausta ja valonarkuutta.

Lähteet:

Färkkilä M. Jännityspäänsärky, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Atula S. Jännityspäänsärky, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2015.

Julkaistu: 1.5.2018