CRPS (Complex Regional Pain Syndrome) on ”raajan pitkäaikainen paikallinen kipuoireisto, jolle ovat ominaisia tunnon ja motoriikan muutokset sekä autonomisen hermoston toiminnan poikkeavuus” (Lääketieteen termit, Duodecim).
Tälle kiputilalle oli etenkin aiemmin käytössä monia termejä, kuten Sudekin atrofia, reflektorinen sympaattinen dystrofia (RSD), algoneurodystrofia ja olkapää-käsi -oireyhtymä.
Kansainvälinen kipututkimusjärjestö IASP on yhtenäistänyt terminologiaa, ja sen mukaan oireyhtymä jaetaan tyypin I CRPS (aiemmin RSD) ja tyypin II CRPS (aiemmin kausalgia).
- Lue CRPS:n oireista.
Oireisto molemmissa kipuoireyhtymissä on samankaltainen. CRPS I -oireyhtymässä ei ole todennettavissa hermovaurioita, kun taas CRPS II -oireyhtymässä hermovaurio puolestaan löytyy.
Tyypin II CRPS:ssä oireet ovat voimakkaimmat vaurioituneen hermon alueella. CRPS on systeeminen sairaus, jonka syntyyn vaikuttavat sekä ääreis- että keskushermosto. Oireyhtymä on yleensä joko ylä- tai alaraajassa. Oireet saattavat kuitenkin levitä vartalollekin.
CRPS:n aiheuttaja
Edelleenkään CRPS:n syitä ja mekanismeja ei tunneta täysin. Ilmeisesti sekä CRPS:n kehittymiseen että oireiden jatkumiseen johtavia syitä on useita. Keskushermoston ja autonomisen hermoston säätelyn muutokset ja häiriöt elimistön puolustusjärjestelmän toiminnassa vaikuttavat CRPS:n kehittymiseen. Useimmiten CRPS:ään liittyvät muutokset ovat palautuvia; vain harvoille jää pysyviä jälkiseuraamuksia.
- Lue lisäksi CRPS:n hoidosta.
Oireyhtymää esiintyy harvinaisena myös lapsilla, vaikka tyypillisesti oireisto ilmenee 36-46 -vuotiailla.
Usein oireyhtymän laukaisee kudosvaurio, joka voi olla esimerkiksi vamman tai leikkauksen seurausta. Murtuma on prosessin käynnistäjänä 45 %:lla, venähdys 12 % ja leikkaus 12 %. Taustalla voi olla myös raajan käyttämättömyys kuten vamman jälkeinen kipsihoito.
Oireyhtymä voi kehittyä myös aivo- tai sydäninfarktin seurauksena. Immobilisaatio, ACE-estäjien käyttäminen vamman aikana, migreeni, astma ja geneettiset tekijät näyttävät olevan riskitekijöitä CRPS:n kehittymiselle. Aina ei kuitenkaan yhteyttä vammaan tai käyttämättömyyteen ole löydettävissä; alle 10 %:ssa CRPS -oireyhtymistä syy-yhteyttä taustatekijään ei ole osoitettavissa eli CRPS on puhjennut spontaanisti.
CRPS:n seuranta
Oireyhtymän toipumisen riittävän tiivis seuranta on tärkeää. Mikäli perusterveyden hoidossa päätetty hoito ei kohenna tilaa, tulee konsultoida erikoissairaanhoitoa.
CRPS:n periytyvyys
Geneettiset tekijät vaikuttavat CRPS:n puhkeamiseen. On olemassa jopa perheitä, joissa oireyhtymä on yleisempi, kuin muilla perheillä.
CRPS:n yleisyys
Ilmaantuvuus on epäselvä. Naisilla CRPS on noin 3–4 kertaa yleisempi kuin miehillä. CRPS on yleisempi yläraajassa (60 % tapauksista), kuin alaraajassa (40 % tapauksista). Myös lapsilla esiintyy CRPS:ää ja heillä ennuste on yleensä hyvä.
CRPS:n ennuste
Lievän CRPS:n ennuste on hyvä. Tutkimuksen mukaan 74 % toipui ensimmäisen vuoden aikana ja 36 % kuuden vuoden kuluessa. Toipuminen CRPS:stä on useimmiten hitaanlaista.
Liian kiivaat yritykset eli kova harjoittelu kivun vaikeutumisesta huolimatta saattaa hidastaa toipumista, joten fysio- ja toimintaterapeutin, sekä lääkärin ohjeita kannattaa noudattaa.
Lähteet:
Kipu, Käypä hoito suositus 2017.
Monimuotoinen paikallinen kipuoireyhtymä (CRPS), Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2017.
CRPS, Lääketieteen termit, Kustannus oy Duodecim 2017.
Johdanto –CRPS, Kipu, Kustannus oy Duodecim 2009.
Diagnostiset kriteerit CRPS, Kipu, Kustannus oy Duodecim 2009.
ICD-10:
M89.0
