Sairaudet
Terve.fi

Alaselkäkipu

Alaselkäkipu

Alaselkäkipu johtuu monesta eri tekijästä. Suurin osa alaselän kiputiloista hoituu itsestään. Miten alaselkäkipuja voi ehkäistä ja hoitaa? Lue lisää.
Teksti Ari-Matti Huotari
Mainos

Selkäkipu on hyvin yleinen vaiva: Terveys 2011 tutkimuksen mukaan selkäkipua oli esiintynyt 41 %:lla naisista ja 35 %:lla miehistä viimeisen 30 vuorokauden aikana. Selän kivut esiintyvät yleensä alaselässä. Alaselkäkipu ei ole itsenäinen sairaus vaan oire, jonka taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä.

Alaselkäkivun oireiden keston mukaan alaselkäkipu jaetaan lyhytkestoiseen eli akuuttiin (alle 6 vk), pitkittyvään (6-12 vk) ja pitkäaikaiseen (yli 12 vk) kipuun. Osalla alaselkäkipu saattaa olla pysyvä ongelma.

Alaselkäkivun aiheuttaja

Alaselkäkipuoireen aiheuttajana voi olla tuki- ja liikuntaelimistöperäiset syyt, kuten lihakset, nivelet ja luusto. Taustalla voi olla myös hermoperäisiä, sisäelinperäisiä ja psykologisia tekijöitä. Myös aineenvaihdunnan sairaudet, kuten osteoporoosi sekä synnynnäiset rakenteelliset syyt voivat aiheuttaa alaselkäkipua. Osaan alaselkäkivuista oireen aiheuttajaa ei löydy. Tuki- ja liikuntaelimistö heikkenee ikääntymisen myötä ja tämä voi aiheuttaa selän kiputiloja. Harvinaisempana selkäkivun aiheuttajana ovat hyvän ja pahanlaatuiset kasvaimet.

Epäiltyjä alaselkäkivun riskitekijöitä on useita, mutta tieteellinen näyttö tekijöiden syysuhteista on heikko. Fyysisesti selkää kuormittava työ, hankalat työasennot, istumatyö, tärinä ja etenkin toistuva nostaminen saattavat lisätä alaselkäkivun riskiä. Lisäksi tupakointi, lihavuus ja perintötekijät ovat mahdollisia alaselkäkivun riskitekijöitä.

Alaselkäkivun oireet

Useimmiten alaselkäkipu alkaa äkillisesti ja paikallistuu alaselän alueelle. Vähitellen alkavien ja pahentuvien kipujen taustalla olevat sairaudet ovat useimmiten luonteeltaan erilaisia, kuin äkillistä alaselkäkipua aiheuttavat.

Lantion alueelle tai jalkaan säteilevä kipu, lihasvoiman heikentyminen sekä tuntomuutokset saattavat olla välilevyperäisiä, tai liittyä muihin jalkaan menevien hermojen tai hermojuurten ongelmiin. Voimakas kipu, äkillisesti ilmaantunut takapuolen ja sukuelinten tunnottomuus, jalan lihasvoiman heikentyminen sekä virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn muutokset viittaavat cauda equina oireyhtymään, joka vaatii pikaista (leikkaus)hoitoa.

Alaselkäkivun diagnoosi perustuu varsin pitkälle potilaan kuvaamiin oireisiin sekä lääkärin tekemään tutkimukseen. Niiden perusteella tehdään diagnoosi todennäköisestä alaselkäkivun aiheuttajasta ja tämän perusteella mahdollisesti tarvittavasta hoidosta. Voimakkaiden ja hälyttävien oireiden yhteydessä arvioidaan myös päivystyksellisten lisätutkimusten tarvetta. Akuutti alaselkäkipu ei edellytä kuvantamistutkimuksia, mikäli ei ole syytä epäillä vakavaa vammaa tai sairautta (kuten murtuma). Pitkittyvän, uusiutuvan tai epäselvän selkäkivun selvittämisessä kuvantamistutkimukset ja jotkin laboratoriotutkimukset saattavat olla aiheellisia.

Alaselkäkivun hoito

Alaselkäkivun hoito voidaan jakaa lyhytkestoisen eli akuutin (alle 6 vk), pitkittyvän (6-12 vk) ja pitkäaikaisen (yli 12 vk) kivun hoitoon. Varsin suuri osa alaselkäkivuista rauhoittuu itsestään: Noin 60 %:lla potilaista kipu on merkittävästi lieventynyt kuukauden kuluttua selkäkivun alkamisesta. Äkillisen alaselkäkivun hoito on varsin pitkälle oireenmukaista hoitoa eli käytännössä kipuoireen hoitoa.

Selkäkivun lääkehoito tulisi aloittaa aina parasetamolilla ja mikäli sen teho ei maksimaalisella päiväannoksella riitä, voi tulehduskipulääkkeistä olla hyötyä. Mikäli parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden teho ei riitä, voi lääkäri määrätä potilaalle mietoja opioideja. Lihasrelaksantit lievittävät akuuttia ei-spesifistä alaselkäkipua, mutta niitä tulee käyttää harkitusti niiden haittavaikutusten (väsymys ja huimaus) vuoksi. Lämpöhoito saattaa vähentää akuuttia selkäkipua lyhytkestoisesti ja lisätä toimintakykyä.

Vuodelevon ei ole osoitettu nopeuttavan paranemista, vaan se saattaa jopa hidastaa sitä. Tavanomaisia askareita tulisi jatkaa kivun sallimissa rajoissa ja fyysistä kuntoa ylläpitävää kevyttä liikuntaa (esim. kävely), suositellaan. Fysioterapian tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu eikä sitä voida näin ollen suositella.

Pitkittyneen ja pitkäaikaisen alaselkäkivun hoitosuunnitelma tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti useiden erikoisalojen yhteistyöllä. Pitkittyneen ja pitkäaikaisen alaselkäkivun lääkehoito etenee pääpiirteittäin samalla tavalla akuutin alaselkäkivun lääkehoidon kanssa. Pitkäaikaisessa kivun lääkehoidossa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksiin. Pitkittyneessä ja pitkäaikaisessa alaselkä kivussa gabapentiini ja topiramaatti saattavat lievittää hermoperäistä iskiaskipua. Äkillinen tunto- ja toimintahäiriöitä aiheuttava välilevyn pullistuma voi vaatia myös leikkaushoitoa.

Muilla näytön omaavilla hoidoilla, kuten lihaskuntoharjoitteilla ja psykologisilla lähestymistavoilla, on saatu kohtalaisen hyviä tuloksia. Fyysistä suorituskykyä kehittävä liikunta vähentää sairauspoissaoloja. Stimulaatiohoidot, kuten TNS-hoidosta (transkutaaninen sähköinen hermostimulaatio) lievittää alaselkäkipua jonkin verran ja akupunktiohoidot saattavat lievittää kroonista selkäkipua lyhytaikaisesti sekä kohentaa toimintakykyä.

Alaselkäkivun seuranta

Alaselkäkipu voi vaatia seurantaa, mikäli hoito ei tehoa kipuihin tai taustalla on vakavampi vamma/ sairaus (esim. murtuma). Alaselkäkivun helpottaessa ei kontrollikäyntejä useimmiten tarvita.

Alaselkäkivun periytyvyys

Alaselkäkivut eivät varsinaisesti periydy, mutta selän rakenteelliset heikkoudet saattavat periytyä.

Alaselkäkivun yleisyys

Melkein kaikki suomalaiset kärsivät selkäkivuista jossain elämänsä vaiheessa. Terveys 2011 tutkimuksen mukaan selkäkipua oli esiintynyt 41%:lla naisista ja 35 %:lla miehistä viimeisen 30 vuorokauden aikana. Selän kivut esiintyvät yleensä alaselässä.

Alaselkäkivun ennuste

Suurin osa selkävaivoista helpottaa itsestään. Ongelmien pitkittyminen on tavallisempaa silloin kun selkäkipuun liittyy säteilykipu polven alapuolelle (iskiaskipu).

Lähteet:

Alaselkäkipu, Käypä hoito suositus 2017.

Alaselkäkipu, Lääkärinkäsikirja, Kustannus oy Duodecim 2017.

ICD-10:

M54, M54.5, M54.4

Julkaistu: 12.9.2018