Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Välilevyn pullistuma

Välilevyn pullistuma tarkoittaa yleensä välilevyn rakenteellista vauriota. Välilevyn pullistuman voi johtua välilevyn rakenteen rappeumasta tai tapaturmasta.

Lannerangan välilevyn pullistuma on yleensä selkärangan alempien nikamien välissä olevan välilevyn rakenteellinen vaurio, jossa välilevyn pehmyt sisältö pullistuu selkäydinkanavaan painaen hermoja ja aiheuttaen kipuoireita. Välilevyn rakenteiden rappeutuminen kuuluu ikääntymiseen, se on useimmiten hyvänlaatuista ja oireilu vähenee vuosien kuluessa.

Kansan suussa vaiva kulkee iskiaksen nimellä, mutta iskiaksen eli hermojen puristustilan voi aiheuttaa välilevyn pullistuman lisäksi myös esimerkiksi tulehdus. Iskias on siis oire, jonka mm. välilevyn pullistuma aiheuttaa.

Välilevyn pullistuman aiheuttaja

Välilevyn pullistuma voi olla tapaturman aiheuttama, mutta useammin taustalta löytyy välilevyn rakenteen vähittäinen rappeutuminen. Rakenteellinen heikkous johtaa välilevyn pehmeän sisällön pullistumiseen selkäydinkanavan suuntaan (tyrä), jossa se aiheuttaa hermojuurten puristusta ja säteilykipuja.

On myös esitetty teorioita siitä, että välilevyn pehmeä sisusmateriaali olisi hermoja ärsyttävää, jolloin tyypillisiä oireita voisi tulla sellaisissakin tilanteissa, joissa selvää juuren puristumista ei pääse tapahtumaan.

Rakenteellinen alttius saattaa edesauttaa välilevyn pullistumien muodostumista. Välilevyn rakenne voi rappeutua perinnöllisten tekijöiden, iän ja muiden riskitekijöiden (esim. tupakoiminen ja liikapaino) yhteisvaikutuksesta ja tilanne voi muuttua akuutiksi fyysisen liikkeen seurauksena: ehkä tyypillisin on jalat suorana tehty raskaan esineen nosto. Tällaisen noston aikana välilevyn paine nousee huomattavasti, ja selkärankaa eteen taittaessa paine pääsee helpoiten purkautumaan taakse eli selkäydinkanavan suuntaan. Tämän vuoksi nostamisen tulisi aina tapahtua jaloilla, ei selällä.

Lähteet:

Iskias, Lääketieteen termit, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Iskias, välilevytyrä, välilevyn pullistuma, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Alaselkäkipu, Käyvän hoidon potilasversio 2014.

Alaselkäkipu, Käypä hoito suositus 2017.

Kipu, Käypä hoito suositus 2017.

Aikuisten alaselkäkipu, Fysiatria, Kustannus Oy Duodecim 2015.

Degeneratiiviset selkäsairaudet, Kirurgia, Kustannus Oy Duodecim 2010.

Terve.fi

Leikkaustarve pitkittyneessä välilevyn pullistuman aiheuttamassa kiputilassa?

Hei, olen 34-vuotias 6 kuukauden ikäisen vauvan imettävä äiti. Olen perusterve enkä käytä mitään lääkityksiä. Olen aina ollut aktiivinen liikkuja. Raskaudenkin aikana kävin erilaisissa jumpissa ja pelasin lentopalloa, niin pitkään kuin se tuntui hyvältä. (Raskausvatsani oli aika pieni.) Ennen raskautta, elokuussa 2016 minulla näkyi magneettikuvassa välilevyn pullistuma. Se oli kivulias ja säteili oikeaan jalkaan. Kivut hieman helpottivat välissä, mutta kun tulin raskaaksi vuoden vaihteessa 2016/2017, pikku hiljaa oireet taas pahenivat ja uusi magneettikuva otettiinkin 11/2017. Siinä näkyy 4/5 -tasolla oikealla kookas välilevytyrä, joka on kasvanut kun verrataan vuotta aiemmin otettuun magneettikuvaan. Tyrä ahtautta hermojuurikulmaa ja aiheuttaa spinlaistenoosin alueella. Lisäksi minulla on selvä kipuskolioosi. Selkä kaartuu vahvasti vasemmalle eteen. Varvasnousu ja kantanousu onnistuvat. Oikealla kantanousu hieman heikentynyttä. Kyykistyä pystyn alas asti. Etutaivutus ei onnistu alkuunkaan. Ihotunto oikeassa jalkaterässä lateraalisesti on hieman alentunut, dorsifleksiovoima lähes normaali. Refleksit normaalit. Puuttumista on nilkan alueella. Lonkkien liikkeet vapaat. Lasegue 20 astetta / -, kontra-Lasegue vasemmalla myös positiivinen. Ei mielestäni lantion hallinnan pettämistä tai virtsaamiseen tai ulostamiseen liittyvää oiretta. Olen leikkausjonossa, mutta koska imetän ja vauvan hoito leikkauksen jälkeen on haastavaa pohdin leikkauksen peruutusta. Kipujen kanssa pystyn juuri ja juuri elämään, mutta etenkin yöt ovat erityisen kivuliaita. Haluaisin erityisesti tiedustella riskejä jotka liittyvät jos tyrää ei leikata. Hermosärkyheijasteet ovat koko oikeassa jalassa varpaissa asti. Ennen alkuperäisten oireiden syntyä siirryin liikkumatyöstä opiskelijaksi ja istuin noin 10-12 tuntisia koulupäivä, jotka selvästi ärsyttävät selkää. Mietin, että voiko säryistä tulla loppuelämäksi riesa jos en mene leikkaukseen eli voiko hermo tapauksessani pysyvästi vaurioitua? Kiputilat ovat tosiaan jatkuneet jo yli vuoden. Olen kuitenkin lukenut, että leikkaamaton selkä on muutaman vuoden säteellä yhtä hyvässä kunnossa kuin mihin leikkauksella voidaan päästä. Mutta päteeköhän tuo näin pitkittyneessä tapauksessa? Riskejä tosiaan kartoitan leikkauksen peruuntumiseen liittyen, samoin myös leikkauksesta toipumisaikaa. Vauvani on jo yli 10 kiloinen ja luonnollisesti joudun häntä paljon kantamaan kun olen paljon yksin hänen kanssaan. Kiitos vastauksista jo etukäteen!
0
Pysy mukana!
Tilaa uutiskirjeemme tästä