Apu Terveys

Selkää särkee, mikä avuksi?


Selkäkipu on kiusallinen ja yleinen vaiva, mutta ne johtuvat vain harvoin vakavasta sairaudesta. Usein selkäkipujen syihin voi vaikuttaa itse. Nouse siis ylös tuolista!
Kuvat iStock

Selkäkipu aiheutuu yleisimmin elintavoista eli liiallisesta paikoillaanolosta ja selän huonosta lihaskunnosta. Tuoli on vihollisemme. Liiallinen istuminen veltostuttaa selän pienet tukilihakset ja saa ryhdin romahtamaan.

– Selkäkipujen epäspesifit syyt eivät näy kuvissa. Kivut johtuvat mielestäni kolmesta asiasta: liiallisesta istumisesta, selän heikosta lihaskunnosta sekä SI-nivelten toimintahäiriöstä lantion alueella. Kivut ovat yleensä peräisin lihasten ja lihaskalvoketjujen toimintahäiriöistä, kertoo fysiatrian erikoislääkäri Tero Lager­stedt Aavasta.

Tärkeintä olisi pysyä liikkeessä mahdollisimman paljon.

Lantion hallinnalla on suuri merkitys selän hyvinvoinnille. Pitkään paikallaan istuminen esimerkiksi kiristää lonkankoukistajia, mikä vie lantion väärään asentoon. Tästä voi seurata alaselkäkipua. Huono ergonomia pahentaa ongelmia. Tärkeintä olisi pysyä liikkeessä mahdollisimman paljon, sillä staattinen paikallaanolo heikentää lihasten aineenvaihduntaa.

– Kerran viikossa tehty tunnin kuntotreeni ei kumoa istumisen haittavaikutuksia. Selän tulisi saada liikettä jatkuvasti, joten istumatyötä pitäisi tauottaa nousemalla ylös vähintään kerran tunnissa. Kehoa on hyvä taivutella, tehdä kiertoja ja käydä välillä vaikka kyykyssä.

Yleensä selkäkivut saadaan hallintaan lisäämällä liikkumista ja lihaskuntoharjoittelua sekä tarkistamalla ergonomia. Silti joskus kivut jatkuvat.

Vuonna 2017 sairauspäivä­rahapäivistä maksettiin 30 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi.

Stressi voi aiheuttaa kipua ja pitää sitä yllä. On todettu, että ainakin tyytymättömyys työhön lisää lihasjännitystä. Laman aikaan 90-luvun alussa Kelan tilastoissa oli selvä piikki selkäkivuissa, mutta laman jälkeen vaivat vähenivät, Tero Lagerstedt kertoo.

Työn lisäksi stressiä voivat aiheuttaa perhe- ja parisuhdeongelmat. Myös selkäkivuista johtuvat pelot ja turhautuminen voivat voimistaa kipua entisestään.

Enemmän kuin joka kolmas työikäinen on tuntenut selkäkipua viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Naiset kärsivät selkäkivuista miehiä useammin.

Lähde: Kela.

5 kysymystä selkäkivuista

1. Mikä on noidannuoli ja ­miten ­sitä voi hoitaa?

Noidannuoli eli lumbago on selän pikkulihasten venähdystyyppinen kramppi, josta seuraa äkillinen, vihlova ja lamaannuttava kipu. Kipu voi aiheutua esimerkiksi kiertoliikkeestä, kyykistymisestä tai jalan lipsahduksesta kadulla. Taustalla voi olla selän liiallista rasitusta yhdistettynä heikkoon lihaskuntoon tai esimerkiksi lantion väärään asentoon.

Ensiapuna tulee hakea päivystyksestä riittävän vahva lääkitys. Sen ansiosta kipu voi hellittää jo muutamassa tunnissa. Hoito jatkuu muutaman päivän kipulääkityksellä ja levolla. Kun kipu helpottaa, on tärkeää liikkua mahdollisimman normaalisti.

2. Mikä on SI-nivel ja miten se liittyy selkäkipuihin?

SI-nivel on syvällä lantiossa ristiluun ja suoliluun risteyskohdassa sijaitseva nivel, joka saattaa aiheuttaa kipua jumittumalla virheasentoon. Hyvin harva lääkäri osaa diagnosoida SI-­nivelen toimintahäiriön, vaikka se on yleinen selkäkipujen aiheuttaja. SI-­nivelen toimintahäiriö johtaa lantion kiertymiseen ja sitä kautta lihaskalvojen toimintahäiriöön. Se voi vaikuttaa ympäri kehoa, jopa lapaluissa asti.

Vaiva korjataan mobilisoimalla eli tuomalla niveleen liikettä manuaalisesti. Mobilisointia käyttävät muun muassa OMT-koulutuksen saaneet fysioterapeutit, jotkut lääkärit sekä manipulaatiohoitoja tekevät terapeutit.

3. Milloin kannattaa hakeutua röntgen- tai magneetti­kuvaukseen?

Magneettikuvissa nähtävät muutokset selittävät harvoin alaselän kipuja. Selkäkivut johtuvat usein lihasten hapenpuutteesta, mikä ei näy kuvissa, kuten ei myöskään SI-nivelen toimintahäiriö.

Millainen on magneettikuvauslaite? Katso kuvat!

Magneettikuvilla voidaan todentaa muun muassa välilevyongelmat, kasvaimet ja selkärankareuma. Röntgenkuvausta on säteilyn takia syytä välttää perusterveydenhuollossa, paitsi jos epäillään nikamamurtumaa.

4. Miten akuutin ja kroonisen selkäkivun hoito eroaa?

Akuutiksi kivuksi sanotaan enintään kuukauden kestävää kipua. Sitä hoidetaan aluksi riittävän vahvalla kipulääkityksellä. Lisäksi kipuoireita voidaan hoitaa hieronnalla, lihaskalvokäsittelyllä, TNS-hoidolla, lämpöhoidolla tai akupunktiolla.

Krooniseksi kipu määritellään silloin, kun se on jatkunut vähintään kolme kuukautta. Tässä vaiheessa ei suositella lääkkeiden käyttöä, vaan hoitona on liikkuminen, lihasten vahvistaminen ja ergonomian tarkistaminen. Kivun kanssa elämiseen voi myös hakea tukea erilaisista rentoutumiskeinoista.

5. Milloin selkä pitää leikata?

Luudutusleikkauksia tehdään nykyisin enemmän, koska väestö ikääntyy. Leikkauksessa korjataan nikamavälien madaltumisesta johtuva epävakaa selkä. Akuuteissa kiputapauksissa päivystykseen on syytä hakeutua heti, jos tuntee alaraajoissa halvausoireita tai kivut ovat sietämättömät. Tällöin kyseessä voi olla välilevytyrä.

Muuten selkäleikkauksia tehdään entistä harvemmin, sillä toiminnallisia vaivoja ei voi leikata. Yleensä selän vahvistaminen ja harjoittelu auttavat saamaan kivut hallintaan.

Asiantuntija: fysiatrian erikoislääkäri Tero Lagerstedt, Aava.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2019.

Julkaistu: 15.10.2019