1. Välilevyn pullistuma voi tulla hetkessä, vaikka kun nostaa raskasta tavaraa.
Totta. Jos nostaa painavaa tavaraa ja joutuu tekemään kumartavaa ja kiertävää nostoliikettä, välilevy voi vaurioitua. Tällöin puhutaan kuitenkin välilevyn repeämästä. Kun sidekudosrengas repeää, välilevyainetta työntyy nikamien välistä ulospäin. Pullistuma syntyy tämän seurauksena.
Samoin voi käydä liukastuessa, kaatuessa ja jopa voimakkaasti aivastaessa, jos välilevyn rakenne on valmiiksi heikentynyt. Jos on terve, hyväkuntoinen ja nuori, kudokset paranevat kuitenkin nopeasti.
Repeämä voi aiheuttaa jatkuvaa selkäsärkyä, joka voi säteillä jalkaan. Kipu voi tuntua myös muualla: jos pullistuma ulottuu selkäydinhermoon ja hermo ärtyy, kipu tuntuu alueella, jota kyseinen hermo hermottaa. Syy voi olla siis alaselässä, mutta särky jalassa.
2. Pullistuman toteamiseen tarvitaan magneettikuva.
tarua. Vaurio voi näkyä myös tietokonetomografiakuvissa. Lääkäri, fysioterapeutti tai ortopedinen sairaanhoitaja voi päätellä sen myös oireiden ja tutkimuksen perusteella. Välilevyn repeämä näkyy magneettikuvissa pullistumana.
Heti kivun alettua ei tarvitse mennä lääkäriin. Kannattaa kokeilla, helpottaako särky hengitysharjoituksilla. Silloin kyse on yleensä kudosvauriosta, eikä selkää tarvitse tutkia.
Jos kipu kestää viikkoja ja jopa pahenee, kyse on muusta kuin itsestään paranevasta kudosvauriosta. Silloin asiaa pitää selvittää.
3. Pullistuma vaatii aina leikkauksen.
Tarua. Toimenpiteen hyöty punnitaan oireiden ja lääkärin tutkimusten perusteella. Pullistuma ei edes aiheuta aina vaivoja. Jos magneettikuvissa näkyvät muutokset eivät vastaa oireita ja lääkärin havaintoja, selkää ei leikata. Kirurgilla täytyy olla varmuus, että toimenpiteestä on hyötyä.
Vain 1–5 prosenttia selkävaivoista vaatii leikkauksen. Koska toimenpide vaurioittaa aina kudoksia, pitää harkita tarkkaan, onko siitä enemmän hyötyä vai haittaa.
4. Kaikkien välilevyt muuttuvat. Ikääntyneillä ne ovat madaltuneet.
Totta. Välilevyt kuivuvat, madaltuvat ja siksi pullistuvat. Se on siis normaalia. Monien välilevyissä on muutoksia, mutta ne eivät aiheuta aina mitään oireita.
5. Rankka treeni altistaa pullistumille.
Osittain totta. Selkä ja välilevyt tykkäävät rasituksesta, mutta kroppa pitää lämmitellä hyvin ennen treeniä. Välilevyt ovat alttiita vaurioille varsinkin aamulla, kun ne ovat pulleimmillaan levon jälkeen.
Jos menet aamulla salille, lämmittele 10–15 minuuttia ja aloita harjoittelu kevyesti. Kylmiltään aloitettu kuntoilu voi olla riski. Lämpimät kudokset kestävät rasitusta paremmin.
6. Hermot vaurioituvat pysyvästi, jos pullistumaa ei hoideta.
Yleensä tarua. Kannattaa tarkkailla, lisääntyvätkö oireet eli heikkenevätkö esimerkiksi jalan lihasvoima ja tunto. Tällöin hermojuuren pinne on luultavasti vaikea-asteinen ja voi johtaa pysyvään vaurioon ilman leikkausta.
Jos oireet helpottavat päivien ja viikkojen kuluessa liikunnalla ja muulla hoidolla, pullistuma häviää todennäköisesti ajan kuluessa. Tällöin kehoon ei jää merkittäviä hermojuurivauriota.
7. Tupakointi ja autossa istuminen aiheuttavat pullistumia.
Osittain totta. Kaksosparien tutkimuksissa on havaittu, että tupakointi altistaa välilevyrappeumalle. Se supistaa verisuonia ja heikentää verenkiertoa. Tällöin kudosten aineenvaihdunta on tavallista heikompaa.
Koska tuntien istuminen painaa välilevyjä kasaan, automatkalla kannattaa verrytellä. Jos ajaa useamman tunnin ja alkaa perillä nostella painavia tavaroita, aiheuttaa riskin välilevyille. Myös kylmä ja veto altistavat vaurioille.
8. Vaikka selkä olisi kipeä, pitää jumpata. Pullistuma voi sen ansiosta kadota.
Osittain totta. Vanhat ohjeet siitä, että selkäkipuisen kannattaa levätä 3–5 päivää, on kumottu täysin. Silti ei kannata urheilla heti vaan liikuskella arjessa normaalisti. Särky kertoo, mikä liike sopii. Akuutin kivun pitäisi mennä ohi 3–7 päivässä.
Välilevyt tarvitsevat liikettä. Ne ovat kuin rengasmaisia pesusieniä kudosten välillä. Ne saavat ravinnon ympärillä olevien kudosten nesteistä, jotka lähtevät liikkeelle paineenvaihtelusta eli liikunnalla.
On tärkeää unohtaa kipu ja uskaltaa jumpata. Muuten aivoihin voi jäädä muistijälki kivusta. Se voi aktivoitua, vaikka säryn aiheuttaja olisi hävinnyt.
9. Pullistuma voi johtaa halvaantumiseen.
Totta, mutta harvinaista. 90 prosenttia selkäkivusta on niin sanottua epäspesifiä kipua, joka paranee liikkeen ja muun hoidon avulla kuudessa viikossa.
Kymmenellä prosentilla on selkäsairaus, esimerkiksi välilevyn pullistuman aiheuttama hermojuuripinne, oireileva selkäydinkanavan ahtauma, tulehdus tai nikaman murtuma.
Jos saa tapaturmassa selkäydinvamman, hermo joutuu äkillisesti pinteeseen. Selkään tulee erittäin kova kipu, jaloista lähtee tunto ja pidätyskipu heikkenee. Silloin pitää lähteä välittömästi ensiapuun.
Jos hermo on pinteessä pitkään, se voi johtaa halvaantumiseen. Kipu ja oireet ovat niin selvät, ettei niitä voi olla huomaamatta.
10. Jos vanhemmilla on välilevyn pullistumia, sellaisen saa itsekin.
Osittain totta. Jopa 60–80 prosentilla perintötekijät lisäävät alttiutta saada välilevyn pullistuma. Se ei periydy, mutta sille altistava sidekudosrakenne periytyy.Jos suvussa on paljon selkäongelmia, rankaa kannattaa hoitaa hyvin. Paino kannattaa pitää normaalina, harrastaa liikuntaa ja välttää tapaturmia.
Asiantuntijat: ylilääkäri, kuntoutuksen ja geriatrian linjajohtaja Harri Hämäläinen / HYKS Sisätaudit ja kuntoutus sekä erikoistutkija ja fysioterapeutti Marjo Rinne / UKK-instituutti
