Mainos

Tuki- ja liikuntaelinsairaudet tarkoittavat elimistön tukielinten ja liikuntaelinten ongelmia, vaivoja ja vammoja. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet liittyvät ikään, työrasitukseen tai liialliseen fyysiseen kuormitukseen.

Tuki- ja liikuntaelimet ovat lihakset, luuranko, nivelet, nivelrusto, nivelsiteet, ja jänteet. Lisäksi mukaan lasketaan kudokset, jotka tukevat ja pitävät koko paketin kasassa ja paikallaan.

Tyypillisiä vaivoja ovat esimerkiksi nivelrikko, murtumat, jännetupintulehdus, rasitusvammat ja erilaiset kiputilat. Myös nivelreuma, fibromyalgia, tenniskyynärpää, välilevyn pullistuma ja osteoporoosi lasketaan tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. ...

Tuki- ja liikuntaelinsairauksista pitkäaikainen niska- ja hartiaseudun kiputila on tuttu useimmille suomalaisille jossain vaiheessa elämää.

Suomessa tuki- ja liikuntaelinsairaus on yli miljoonalla ihmisellä. Ne vaivaat joka viidettä työikäistä ja vielä useampaa eläkeläistä. Joka kolmannella eläkeläisellä on jokin tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Yleisimmät tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat nivelreuma, nivelrikko, lanneselän kiputilat, iskias ja niskahartiaseudun kivut.

Nivelrikko tarkoittaa nivelruston rappeutumaa ja sitä, että nivelten väli on kaventunut. Nivelrikkoa on joka toisella 65-vuotiaalla. Ylipaino, tapaturmat ja liikakuormitus ovat nivelrikon riskitekijöitä.

Vaarallisempia ihmisen toimintakyvylle ovat suurten kantavien nivelten rikot, kuten lonkkanivelten rikko. Väestön keskimääräisen iän lisääntyessä ja ylipainon lisääntyessä myös nivelrikkoa on enemmän kuin aikaisemmin, vaikka työ onkin keskimäärin vähemmän kuormittavaa kuin muutamia vuosikymmeniä sitten.

Fysioterapeutti antaa hoitoa ja ohjeistusta ihmisille, jotka kärsivät tuki- ja liikuntaelimistön sairauksista. Fysioterapeutti voi myös auttaa ihmistä ennaltaehkäisemään kivuliaita vaivoja. Tällä hetkellä suuntaus lääketieteen parissa on se, että yhä vähemmän leikataan vaivoja, ja niitä enemmänkin hoidetaan fysioterapian avulla.

Fysioterapeutin antama hoito voi olla hierontaa, venyttelyohjeita, kuntosaliohjeita ja suoraan ohjaustakin.

Yleisin tuki- ja liikuntaelinsairaus, jonka vuoksi käydään fysioterapeutin luona, on niskahartiaseudun kipu.

Vaikka kärsisi tuki- ja liikuntaelinten sairauksista, pitää harrastaa omien voimien ja mahdollisuuksien mukaan liikuntaa. Kipu tai esimerkiksi nivelrikko ei ole este liikunnalle, vaan saattaa jopa hoitaa sitä. Alaselkäkipu saattaa hellittää esimerkiksi säännöllisen kävelyn ja kevyen kuntosaliharjoittelun avulla.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisy on mahdollista. Jo nuorena aloitettu aktiivinen liikuntaharrastus, normaalipainossa pysyminen ja istumisen välttäminen auttaa pitkälle. Geeneihinsä ei pysty vaikuttamaan, mutta esimerkiksi vapaa-aikaansa voi. Voi valita, meneekö lenkille tai kuntosalille vai istuuko läppäri sylissä sohvalla.

Näytä lisää

Terve.fi

Pari tarkentavaa kysymystä

Hei Hannu, ja kiitos älyttömän nopeasta ja kattavasta vastauksesta toissapäiväiseen kysymykseeni. (http://eri-puolilta-kehoa) Haluaisin kuitenkin kysyä vielä pari tarkentavaa kysymystä. Jos lähdetään siis liikkeelle siitä olettamasta, että selkä- ja jalkaoireet liittyvät yhteen, niin miksi on niin, että jalkaoireet ovat hallitsevampia/haittaavampia kuin alaselkäkipu? Entä sulkeeko se pois säteilevän selkäperäisen vaivan (välilevyt/juuriaukot), kun selinmakuulla ollessa jalkaa suorana ylös nostaessa selän kipu ei provosoidu? Selän kipu on itse asiassa ehkä aavistuksen helpottamaan päin (sain lääkäriltä Arcoxia 120mg + Norflex 100mg kuurit), mutta jalan oire on edelleen varsin voimakas. Mitä tulee noihin maksa-asioihin, minulle on tosiaan pari vuotta sitten tehty ylävatsan uä, jossa ei muuta löydöstä kuin se aavistuksen rasvoittunut maksa. Ja nyt nuo maksa-arvot ovat nyt itse asiassa alemmat kuin tuolloin. Ylävatsan/maksan seudun polte/repäisy tuntuu erittäin pinnalliselta ja tosiaan tuntuukin vain hipaistaessa aluetta, ei painaessa. Mietin, voisiko tämä liittyä jotenkin tehtyyn sektioon jossa tietenkin vatsan alueen hermotusta, lihaksia ja muita kudoksia menee poikki enemmän ja vähemmän. Tosin tämä oireileva alue on aika kaukana leikkausalueesta. Selkä/hermosto-oireen aiheuttajaksi mietin myös sektion yhteydessä tehtyä spinaalipuudutusta, olisiko se mahdollista? Anestesiologi joutui ronkkimaan neulalla useita kertoja ennen kuin sai sen spinaalitilaan, karkeasti arvioiden n. 10 pistosta. Tästä tuli selkään myös iso mustelma- ei kuitenkaan mitään muuta post-spinaalioireilua. ALS tuntuu itsestäkin melko kaukaa haetulta, joskin kaikkihan lienee aina mahdollista. Lähinnä nyt se ms-tauti mietityttää ja ahdistaa. Suvussamme ei ole minkäänlaisia neurologisia sairauksia (tosin eipä niistä useat taida perinnöllisiä ollakaan). Mikäli tuon oikean käden puutuneet sormet eivät ole rannakanavaoireyhtymää (kun kirjoitit ettei oire ole klassinen), niin mikä sitten aiheuttaisi sen? Tosiaan ranteen sisäpinnalle napautus aiheuttaa käteen sähköiskumaisen tuntemuksen. Niskat ja hartiat minulla jumivat helposti- ovat myös nyt jumissa ja niissäkin voimakkaasti palpaatioarkoja alueita. Kun ne ovat kunnolla “juntturassa” ja niitä aletaan hieroa, aiheuttaa se aina minulle huimauksen ja pahoinvoinnin. Hieroipa niitä sitten ammattilainen tai maallikko. Selän/niska-hartiaseudun oireistoa voisi selittää myös se, että sektion ja erityisesti haavan repeämisen jälkeen liikeradat esim. nousuissa tuolilta/sängystä ovat olleet normaalista poikkeavia kun on varonut haavaa. Ja toki myös tullut kanneltua vauvaa ja sekin käy hartioihin. Olet oikeassa myös raskausajan nivelten jne. löystymisestä. Olen taipuvainen paniikkiahdisteluun mitä tulee terveysasioihin ja nyt kun hormonit hyrräävät raskauden jäljiltä ja univelkaa valvotuilta öiltä on enemmän kuin tarpeeksi, niin olen saanut huoleni kiihdytettyä ihan ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Tuntuu, että joka päivä tulee uusia neurologiseksi tulkittavia oireita tai ainakin vanhat oireet pahenevat. Ja ongelmallisinta tässä nyt lienee se että sitten onkin jo hankalaa erottaa todelliset oireet niistä itse itselleen kiihdytetyistä oireista. Nyt pariin-kolmeen päivään uusimmat/voimistuneimmat oireet ovat juurikin tuo jalkojen ja eilen myös oikean käsivarren voimattomuuden tunne, siis ikäänkuin olisivat maitohapoilla tai niitä puristaisi verenpainemittari (kuitenkin lihasvoima mielestäni normaali kauttaaltaan). Ja tämäkin tuntemus tulee ja menee- ei ole siis koko aikaa läsnä. Ja tosiaan lihasnykäykset senkun lisääntyvät; pohkeissa, reisissä käsivarsissa, selässä ja eilinen hetkellinen elohiiri silmän seudussa. Ja tosiaan se pään omituinen ehkä huimaava/höhhelö olo. Oireet paikallistuvat pääasiassa vasemmalle puolelle; kipeämpi on siis vasen hartia, vasen alaselkä ja vasen jalka oireilee. Myös elohiiri oli eilen vasemman silmän seudussa, kuten myös tuo yläleuan vihlonta. Toisaalta oikealla puolella kroppaa tuo vatsan oire, puutuneet sormet ja eilen myös se käsivarren voimattomuus. Oireet siis sopivat monelta osin ms-taudin kuvaan, tosin ilmeisesti todennäköisempiä syitä ovat erilaiset tuki(ranka)- ja liikuntaelimistä peräisin olevat vaivat. Ms-tautiin sopivaksi osuisi toki myös nyt tämä oireiden alku: raskauden/leikkauksen + haavainfektion + katetroinnin yhteydestä saadun vti:n jälkeen. Uskaltaisiko tässä nyt siis rauhoittua seurantalinjalle vai yrittää saada tk-lääkärille aika ja sieltä lähete neuropolille (se on varmasti varsin kiven alla…)? Onko vielä esim. jotain labroja, joita olisi syytä tutkia? Borrelia, b12? Syön päivittäin lisäravinteina monivitamiinin, kalaöljyt ja magnesiumit, joten vitamiinipuutoksiin en usko- ja punkki en ole koskaan edes nähnyt. Yksityistä neurologia pitäjästämme ei edes löydy ja toisaalta, pienestä äitiyspäivärahasta ei houkuttaisi irrottaa 500-600 euroa neurologille + mri-tutkimukseen… TK:sta on ohjelmoitu minulle lähete fyssarille sekä lantiorangan rtg:hen (josta tuskin kukaan saa mitään lisäinfoa, minäkin vain säteilyä…). Neurologiseen statukseen liittyen vielä kerrottava, että varpaillaan/kantapäillä kävely onnistuu normaalisti, kotona itse kokeiltuna ( :D ) myös Romberg & Unterberg ok. Ehkä ihan aavistuksen jälkimmäisessä asento kääntyy vasemmalle. Kasvoilla touhu symmetristä niin irvistäessä kuin hymyillessäkin ja myös tunto mielestäni symmetrinen. Tässäpä tätä paatosta tulikin, toivottavasti otat tästä jotain selkoa. Kiitos jo etukäteen.
0