Kauneus & Terveys

Tiedätkö tämän selkäkivusta?



Tiedätkö tämän selkäkivusta?

Kun selkään sattuu, yksi lähtee lenkille, toinen jää sänkyyn. Kumpi keino parantaa selän nopeammin?
Teksti Kirsi Heikkinen
Kuvat Fotolia

1. Selkäkipu hellittää vain lepäämällä.

Tarua. Vuodelepoa määrättiin selkäsärkyyn vielä parikymmentä vuotta sitten. Sitten huomattiin, että jo parin päivän makaaminen hidastaa paranemista. Paikallaan pysyminen heikentää verenkiertoa, mikä jarruttaa selän aineenvaihduntaa. Välilevyt ja kudokset saavat niukemmin ravintoa. Pitkä makoilu näivettää myös tukirangan lihaksia.

Nykyään selkäpotilas patistetaan liikkeelle heti, kun kipu hellittää sen verran, että sängystä pääsee ylös. Kevyttä, nivelystävällistä liikuntaa,voi harrastaa heti, kun pystyy. Rauhallinen kävely, uiminen tai muu liikunta, joka itsestä tuntuu hyvältä, edistää paranemista.

Lihaskuntoharjoittelu kannattaa aloittaa vasta muutaman viikon kuluttua siitä, kun selkä alkoi oireilla.

2. Selkäkivut voi estää liikunnalla.

Totta ja tarua. Liikunta ehkäisee selkäkipuja. Se vahvistaa rankaa tukevia lihaksia ja antaa potkua niiden ja välilevyjen aineenvaihduntaan. Liikunta voitelee niveliä ja vahvistaa luustoa.

Täydellistä kilpeä särkyjä vastaan ei liikunnasta kuitenkaan saa. Ahkeran liikkujan selkää voi särkeä siinä missä laiskemman kuntoilijan. Syytkin ovat samoja kuin sohvaperunoilla: tapaturmat, rakenteelliset heikkoudet, sairaudet ja selän vääränlainen rasitus.

Lihaskuntoharjoittelu on ainoa liikuntamuoto, joka tutkimusten perusteella edistää kipeän selän kuntoutumista.

3. Huono ryhti voi kierouttaa selkärangan.

Tarua. Kroonisesti vino tai kokoon painunut asento rasittaa selkää. Huono ryhti voi kipeyttää selän lihaksia ja niveliä. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia selkäsäryistä on lihas- tai nivelkipuja.

Pelkkä huono ryhti ei kuitenkaan pysty vääntämään selkärangan rakennetta mutkalle.

Vaikka skolioosin eli selkärangan sivuttaisen kieroutumisen syytä ei kunnolla tunneta, tiedetään, että sen syntyä ei voi ehkäistä. Esimerkiksi laukun kantaminen aina samalla puolella hartiaa ei aiheuta skolioosia.

4. Selkäkipu vie useimmin sairauslomalle.

Totta. Terveystalon selvityksen mukaan selkäkivut olivat viime vuonna yleisin sairauslomien syy. Kaikista sairauspoissaoloista noin 8 prosenttia johtui selästä. Tiedot perustuvat noin puolen miljoonan työntekijän otokseen.

Tilastokeskuksen mukaan eniten sairauspäivärahoja maksettiin viime vuonna kipeän selän takia.

Selkäsairaudet ovat mielenterveysongelmien ohella yleisin syy päätyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

5. Naisten selkä kipuilee useammin kuin miesten.

Totta. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset kärsivät joka ikäryhmässä enemmän tuki- ja liikuntaelimistön oireista kuin miehet. Etenkin yli 55-vuotiailla naisilla on huomattavasti enemmän selkäkipuja kuin samanikäisillä miehillä.

Raskaudet voivat selittää osittain vaivojen sukupuolieroja. Raskaus rasittaa selkää. Noin puolet odottavista äideistä kertookin kärsineensä selkäsärystä jossain vaiheessa raskautta.

Naisilla on myös huomattavasti miehiä enemmän osteoporoosia eli luukatoa. Sekin voi aiheuttaa selkävaivoja. Ikääntyminen lisää osteoporoosin riskiä.

6. Istuminen pilaa selän.

Tarua. Istumisella on haitallinen yhteys moniin sairauksiin. Se kytkeytyy jopa kuolemaan. Australialaistutkijat nimittäin huomasivat, että yli kahdeksan tuntia päivässä istuvilla on muita suurempi riski kuolla, vaikka he harrastaisivat liikuntaa.

Sen sijaan siitä ei ole tutkimuksellista näyttöä, että istuminen tuhoaisi selän. Runsas istuminen laiskistaa kuitenkin aineenvaihduntaa, mikä voi lisätä selän kipeytymisriskiä.

Selän verenkierto vilkastuu jo, jos nousee tuolilta kerran tunnissa ja hieman venyttelee.

7. Tupakka voi vahingoittaa selkää.

Totta ja tarua. Tupakointi lisää selkä vaivojen riskiä. Se heikentää veren kiertoa, joten nikamien välilevyihin kulkeutuu vähemmän happea ja ravinteita. Tämä rappeuttaa välilevyjä ja altistaa vammoille.

Myös välilevyn pullistumat koettelevat enemmän tupakoitsijoita. Välilevyn pullistumat painavat usein kivuliaasti iskiashermoa.

Tupakointi vauhdittaa osteoporoosia ja nikamien haurastumista. Samoin ylipaino ja autoilu lisäävät selkäkipujen todennäköisyyttä.

8. Selkäkivusta tulee helposti pysyvä vaiva.

Tarua. Selkävaivat ovat hyvin yleisiä. Niistä kärsii joka viides suomalainen eli noin miljoona ihmistä vuosittain. Vain yksi selkä kolmesta ei kipuile kertaakaan elämän aikana. Äkillinen selkävaiva uusiutuu noin joka toisella seuraavan vuoden aikana.

Yleensä selkä paranee itsestään viimeistään 12 viikossa. Vain noin 7 prosenttia kaikista selkäkivuista kestää tätä pidempään ja muuttuu krooniseksi.

9. Selkäkivun syy ei usein selviä.

Totta. Äkillinen ylikuormitus, kuten lumityöt tai rikkaruohojen kitkeminen, voi käydä selän päälle. Selkäsäryt voivat johtua myös tapaturmasta, kuten esimerkiksi nikaman murtumisesta.

Myös lihas-, välilevy- ja nivelperäiset vaivat ja sairaudet sekä hermopinne ja selkäydinkanavan ahtaus aiheuttavat selkäkipua.

Läheskään aina selkäkivulle ei kuitenkaan löydy mitään yksittäistä syytä. Itse asiassa jopa 85 prosenttia selkäkivuista on sellaisia, joiden syytä ei saada selville. Tällainen epäspesifinen selkäkipu on maailmanlaajuisesti yleisin selkävaiva.

Vaikka selkäkivun syytä ei välttämättä tunnisteta, sitä voidaan kuitenkin hoitaa. Vain prosenttiin tutkituista selkävaivoista löytyy vakava syy, kuten sairaus.

10. Kipeää selkää pitää heti näyttää lääkärille.  

Tarua. Lääkäriin pitää mennä välittömästi, jos selkäkipuun liittyy tunnottomuutta, kovaa vatsakipua tai vaikeus pidättää ulostetta.

Lääkäriin pitää kiirehtiä etenkin silloin, jos kipu on alkanut jonkin täräyksen seurauksena. Jos kipu on sietämätön kaikissa asennoissa, tarvitaan lääkärin apua.

Muussa tapauksessa kannattaa kokeilla ensin reseptittömiä kipulääkkeitä. Kuuma kylpy tai sauna lievittää toisten särkyä, toisille tehoaa paremmin kylmähoito.

Jos kipu ei katoa muutamassa päivässä ja se säteilee alaraajoihin, siihen liittyy kuumetta tai yleiskunto huononee, pitää suunnata lääkärin vastaanotolle. Näin on syytä tehdä myös silloin, kun selkäkipu kestää yli kuusi viikkoa yhtäjaksoisesti.

Asiantuntijana: selkäneuvonta- ja liikuntatoimen asiantuntija, fysioterapeutti Pirjo Ailanto, Suomen Selkäliitto.

Lähteet: Archives of Internal Medicine, Spine, New England Journal of Medicine, kaypahoito.fi, niveltieto.net, Terveystalo ja Tilastokeskus.

Julkaistu: 25.1.2019