Apu Terveys

Kipuileeko kiertäjäkalvosin, jäytääkö jäätynyt olkapää? Erikoislääkäri ja fysioterapeutti kertovat, miten hoidat olkapäävaivat

Kipuileeko kiertäjäkalvosin, jäytääkö jäätynyt olkapää? Erikoislääkäri ja fysioterapeutti kertovat, miten hoidat olkapäävaivat
Olkapään kiertäjäkalvosimen vaivat ovat hyvin tavallisia, mutta moni tuntee ne huonosti. Parasta lääkettä on yleensä fysioterapia, mutta joskus tarvitaan leikkaushoitoa.
Julkaistu: 2.2.2022

1. Vaurioita moottorissa

Olkanivel on ihmiskehon laajimmin ja eniten liikkuva nivel. Sen varassa käsi voi pyörähtää jopa kokonaisen ympyrän alan. Olkapäähän ei juuri kiinnitä huomiota, ennen kuin se alkaa kenkkuilla. Kipu ja yläraajan liikkeiden rajoittuminen kertovat, että jokin on vialla.

– Tavallisin olkapään sairaus on kiertäjäkalvosin­oireyhtymä. Se alkaa yleistyä keski-iässä, koska ikääntyminen vähentää olkanivelen rakenteiden, jänteiden, kimmoisuutta. Silloin kiertäjäkalvosimeen tulee herkemmin vaurioita, sanoo kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Christer Lybäck Lääkärikeskus ­Fenixistä.

Kiertäjäkalvosin koostuu alemmasta ja ylemmästä lapa­lihaksesta, lavanaluslihaksesta ja pienestä lie­reälihaksesta sekä niiden jänteistä.

– Jänteet yhdistyvät kalvomaiseksi rakenteeksi ­olkaluun pallomaisen pään ympärille ja muodostavat kiertäjäkalvosimen, joka on tavallaan olkapään moottori. Ilman sitä olkapää ei liikkuisi.

Jänteet voivat vaurioitua monesta syystä, kuten yläraajan toistuvista nostoista ja kohoasennosta ­sekä kuormituksesta. Toisaalta kiertäjäkalvosin vaivaa usein istumatyöläisiä. Tämä taas johtuu olkapään liikkumattomuudesta ja huonosta ergonomiasta.

– Olkapäävaivat ovat hyvin tavallisia. Silti niistä puhutaan vähemmän kuin selkävaivoista. Useimmiten ihminen ei ole koskaan kuullut kiertäjäkalvosin­oireyhtymästä, ennen kuin se osuu itselle, Lybäck sanoo.

Olkalisäkkeen alaosaan voi myös tulla nivelrikosta johtuvia luunokkia, jotka ahtauttavat olkapäätä. Ahdas olkapää ärsyttää kiertäjäkalvosinta. Lisäksi kiertäjäkalvosimeen voi syntyä repeämiä tapaturman, kuten olkapään päälle kaatumisen, vuoksi.

Iäkkäällä repeämä voi syntyä ilman vammaakin. Mitä hauraampi jännerakenne on, sitä alttiimpi se on repeämään.

– Jopa puolella 70–80-vuotiaista on repeämiä ­ilman tapaturmaa. Kaikilla ei kuitenkaan ole mitään varsinaisia oireita. Oireettomia repeämiä ei kannata hoitaa kirurgisesti, mutta olkapäätä kuntouttavasta jumpasta ja fysioterapiasta on hyötyä.

Iäkkäällä kiertäjäkalvosimen repeämä voi syntyä ilman vammaakin.

2. Saatko takin puettua?

Kiertäjäkalvosinoireyhtymän tyypillisin ­oire on kipu olkapään ja olkavarren ulkoreunassa, kun kättä liikuttaa. Varsinkin liikkeet sivusuuntaan ovat hankalia. Käsi ei nouse normaalisti sivulle, kun pukee takkia ylleen. Kiertoliike lisää kipua entisestään. Naisilla rintaliivien hakasten kiinnittäminen on tuskallista, usein mahdotonta. Hiusten kiinni laittaminen ja esineiden ­kurottaminen ylhäältä on vaikeaa.

– Myös yösärky on tyypillistä. Kyljellä nukkuminen kipeällä puolella ei yleensä onnistu, Christer Lybäck sanoo.

Tavallisesti kiertäjäkalvosin alkaa oireilla ilman selkeää syytä. Joskus olkapää voi ärtyä väärin tehdystä kuntosaliharjoittelusta tai kipu voi ilmaantua vaikkapa puutarhatöitä tehdessä.

– Aika harvoin ihminen osaa kuitenkaan nimetä tiettyä hetkeä, jolloin kipu on alkanut, jollei kyse ole tapaturmasta.

Ensiavuksi voi kokeilla tulehduskipulääkkeitä ja kylmäpakkausta. Kipua tuottavia liikkeitä kannattaa välttää, jottei olkapää ärtyisi entisestään.

Jos levosta ja lääkkeistä ei ole apua tai kipu johtuu tapaturmasta, Christer Lybäck kehottaa menemään lääkäriin. Perustutkimuksessa tunnustellaan olkapää sekä tarkistetaan olkanivelen ja käden liikkuvuus. Tarvittaessa potilas ohjataan röntgen- tai magneettitutkimukseen.

– Magneettikuvaus on lääkärille tärkeä työkalu, koska se näyttää kiertäjäkalvosimen jänteiden muutokset, osittaisenkin lihasjänneliitoksen repeämän sekä rustorenkaan ja nivelsiteiden vammat. Röntgenkuvasta nähdään vain luut. Olennaisinta on kuitenkin lääkärin tekemä huolellinen tutkimus.

Tämän jälkeen voidaan tehdä päätös, jatketaanko hoitoa fysioterapiassa vai tarvitaanko leikkausta.

Resurssien vuoksi yksityisellä puolella pystytään lähettämään potilas lisätutkimuksiin nopeammin.

– Osa potilaistani on alun perin hakeutunut hoitoon julkiselle puolelle, mutta vaivan pitkittyessä he ovat kokeneet, että heitä ei ole tutkittu riittävästi, Lybäck sanoo.

Kirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LT ­Christer Lybäck, Lääkärikeskus Fenix.

3. Kuntoutus vie pitkään

Kiertäjäkalvosinoireyhtymän ensisijainen hoito on fysioterapeuttinen harjoittelu. Se vaatii kärsivällisyyttä. Yleensä paraneminen vie kuukausia, joskus jopa vuoden.

– Fysioterapeutin vastaanotolle voi tulla suoraankin ilman, että käy ensin lääkärillä, jos taustalla ei ole tapaturmaa. Jos olkapää on kipeytynyt pikkuhiljaa, asiakkaan tarkka haastattelu ja tutkiminen riittävät usein selvittämään ongelmaa aiheuttavat tekijät, ­sanoo olkapäävaivoihin perehtynyt fysioterapeutti Ilmo Määttä Tampereen Fysioksesta.

Fysioterapeutti suunnittelee olkapään ja lapaluun alueen lihaksia voimistavan harjoitteluohjelman.

– Olkapää ja lapaluu tekevät kaikissa nostoissa yhdessä töitä. Jos lapa ei ole liikkeissä hyvin mukana, olkapää voi joskus kipeytyä vain sen vuoksi.

Ilmo Määtän mukaan moni pelkää kivun tarkoittavan, että olkapäässä on jotain hajalla. Siksi he ­varovat liikuttamasta yläraajaa. Tästä ei ole hyötyä vaan usein haittaa, jos varominen jatkuu pitkään.

– Vaikka kiertäjäkalvosinalue oireilee, jänteiden oikeanlainen kuormitus riittävällä teholla on tärkeää. Arkiaskareissa kättä pitäisi käyttää niin normaalisti kuin mahdollista.

Fysioterapeuttisen harjoittelun pitää puolestaan olla progressiivista eli kevyistä liikkeistä edetään kohti vähän raskaampia liikkeitä. Yleensä jonkinsorttista tulosta alkaa syntyä 2–3 viikon harjoittelun jälkeen. Kipu vähenee ja toimintakyky paranee. Jos mitään ei tapahdu, Määttä ohjaa potilaan lääkärille.

Osa hyötyy kortisonipistoksista. Lääkäri voi myös lähettää potilaan tarkempiin tutkimuksiin.

– Lähtökohtaisesti olkapäät pystytään hoitamaan fysioterapialla hyvään kuntoon. Toki tämä on kiinni omasta aktiivisuudesta. Fysioterapeutti yrittää moti­voida harjoittelussa.

Joskus kuntoon haluavia ihmisiä pitää jarrutella.

– Penkkipunnerrukset ja ylös työntävät liikkeet raskailla painoilla kannattaa unohtaa ainakin toviksi. Ala-asennossa tehdyistä vetoliikkeistä ei useinkaan ole haittaa, kun osaa tehdä liikkeet teknisesti ­oikein, Määttä sanoo.

Fysioterapeutti AMK Ilmo Määttä, Fysios Tampere.

4. Leikkaus vain osalle

Leikkaus on aina viimeinen vaihtoehto. Etenkin ahdasta olkapäätä avarrettiin ­ennen usein leikkauksella, mutta enää ­näin tehdään hyvin harvoin. Nykyisen tutkimusnäytön mukaan fysioterapia on hyvä hoito, josta on ­ahtaassa olkapäässä pitkäaikaista hyötyä.

– Leikkausta on syytä harkita, jos jänteestä löytyy tapaturman seurauksena selkeä repeämä. Kiertäjäkalvosinoireyhtymään voi myös liittyä hauiksen pitkän jänteen ­tulehdus tai repeämä. Myös se vaatii yleensä leikkaushoitoa, Christer Lybäck sanoo.

Leikkaus tarkoittaa tähystysleikkausta. Siinä repeämä korjataan niin sanotuilla ankkureilla, jotka viedään erikoisinstrumentilla olkaluuhun. Sitten ­reikä ommellaan kiinni ankkurissa olevilla langoilla.

Toimenpide tehdään yleensä nukutuksessa, ja se kestää noin tunnin. Kotiin pääsee samana päivänä. Vartalosidosta pidetään yleensä kolme viikkoa. Sitä käytetään nukkuessa ja ulkona liikkuessa.

– Sidoksen tarkoitus on suojata olkapäätä äkkinäisiltä liikkeiltä. Ulkona voi esimerkiksi kompastua, jolloin juuri kiinnitetty repeämä voi revetä uudestaan. Kotona sidoksen saa ottaa pois, jotta kättä voi alkaa heti liikutella ja jumpata.

Aluksi olkapää on varsin kipeä. Tavallisesti kipua on yhä jälkitarkastuksessa kuuden viikon päästä, mutta yleensä se on vähentymään päin. Aika moni kokee jo, että tilanne on parempi kuin ennen leikkausta.

– Esimerkiksi yösärky saattaa olla hävinnyt. Kolme kuukautta leikkauksen jälkeen olkapää voi toimia jo täydessä liikelaajuudessaan.

Fysioterapeuttinen harjoittelu leikkauksen jälkeen on tärkeää. Se aloitetaan mahdollisimman pian. ­Urheiluharrastusten pariin voi palata lajista riip­puen. Kuntosalilla voi treenata keskivartaloa ja jalkoja alusta lähtien. Juoksemaan voi lähteä heti, kun tärähtelyt eivät enää tunnu olkapäässä kipuna.

– Vesijumppa on toipilaalle erittäin hyvä laji. Vedessä pystyy tekemään laajempia liikeratoja ja kipua on vähemmän. Etenkin rintauinnin käsiliikkeet kuntouttavat tehokkaasti olkapäätä, Lybäck vinkkaa.

Treenaamista ei kannata jättää, vaikka olkapää on jo parantunut. Se on paras tapa ehkäistä vaivaa ­uusimasta. Ilmo Määttä neuvoo ylläpitämään olkapään kuntoa säännöllisellä lihasvoimatreenillä.

– Lisäksi on syytä huolehtia olkapään liikkuvuudesta fysioterapeutin antamilla ohjeilla.

”Vaikka kiertäjäkalvosinalue oireilee, jänteiden oikeanlainen kuormitus riittävällä teholla on tärkeää. Arkiaskareissa kättä pitäisi käyttää niin normaalisti kuin mahdollista.”
Fysioterapeutti Ilmo Määttä

5. Olkapää voi jäätyä

Toinen tavallinen olkapään sairaus on jäätynyt olkapää. Sille altistavat tietyt taudit, ­kuten diabetes ja kilpirauhasen toimintahäiriöt, sekä pitkäkestoinen olkapään liikkumattomuus. Usein vaivan syntyyn ei ole selkeää syytä.

Jäätyneen olkapään tunnusmerkkejä ovat kova ­kipu ja nivelen jäykistyminen. Vaiva paranee aina ajan kanssa itsestään. Yleensä kipu hellittää ensin, mutta jäykkyys ja sen aiheuttama huono liikelaajuus voivat kestää pitkään, jopa puolitoista vuotta.

Jäätynyt olkapää saatetaan sotkea kiertäjäkalvo­sinoireyhtymään, koska aluksi oireet ovat samankaltaisia.

– Se ei sinällään ole haitallista, mutta jäätyneessä olkapäässä paras hoito on aika. Tosin ei siitä haittaakaan ole, jos jumppaa jäätynyttä olkapäätä, Christer Lybäck sanoo.

Jäätynyt olkapää voi myös syntyä olkapään leikkauksen jälkeen. Se pitkittää leikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Myös olkapään limapussitulehduksen oireet voivat olla samantapaisia kuin kiertäjäkalvosinoire­yhtymässä. Siinä olkapää kipeytyy nopeasti siinä määrin, että kaikki liikuttelu on kivuliasta.

Lisäksi joka kolmannella yli 60-vuotiaalla on olkanivelen nivelrikkoa. Oireita ovat jäykkyys, kipu ja ­olkapäätä ympäröivien lihasten voimien heikentyminen. Olkapäässä voi tuntua rahinaa, kun kättä liikuttaa.

1 kommentti