Suurin osa alaselän kivuista on epäspesifisiä eli niiden syynä ei todennäköisesti ole selkärangan tai muu sairaus. Epäspesifisissä selkäkivuissa yleistila on hyvä eikä muita oireita yleensä esiinny.
Selkäkipujen tarkkaa syytä ja syntytapaa ei voida yleensä varmistaa. Osassa tapauksista vaivojen perussyynä voivat olla selän virheellisiksi muodostuneet käyttötavat.
Äkillisesti ilmeneviä selkäkipuja laukaisevat erityisesti huonoissa asennoissa tehdyt raskaat toiminnat, varsinkin jos niiden suorittamiseen liittyy keskittymistä häiritseviä tekijöitä ja väsymystä tai aamukankeutta.
Selkäkipujen ilmetessä kipuja pyritään lievittämään nopeasti ja tehokkaasti. Erittäin tärkeää on saada selkälihasten jännitys ja kireys laukeamaan ja pitää sitten lihakset rentoina.
Vuodelepo on syytä rajoittaa mahdollisimman lyhyeksi. Se tai muu paikallaan olo ei vähennä kipuja eikä lyhennä niiden kestoa. Haittoina liikkumisen puute aiheuttaa nopeasti voiman ja kestävyyden vähenemistä, lihasten kireyttä, liikkuvuuden huononemista ja mielialan laskua. Tärkeää on lähteä liikkeelle ja pysyä liikkeellä kivuista huolimatta.
Kipua pahentavat istuminen, jännittäminen, veto, kylmä ja tärinä. Saunomisen aikana kivut voivat vähentyä, mutta jälkeenpäin vaivat usein pahenevat. Kipujen alkuvaiheissa kylmä, myöhemmin lämpö kipualueella saattaa vähentää oireita.
Kivut kestävät useimmiten vain joitakin päiviä tai korkeintaan viikkoja. Vaivat katoavat vähitellen itsestään tai lääkkeiden tukemana. Yli kahdella kolmesta kivut katoavat kahdessa viikossa ja noin yhdeksällä kymmenestä kahdessa kuukaudessa.
Kipujaksoilla on voimakas taipumus uusiutua.
Osalla henkilöistä kivut jatkuvat kauemmin kuin 12 viikkoa, jolloin ne luokitellaan pitkäkestoisiksi eli kroonistuneiksi.
Selkäkipujen riskitekijöitä ovat muun muassa tupakointi, raskas ruumiillinen työ, runsaat nostot, tapaturmat, tärinä, autolla ajo, runsas keskeytymätön istuminen erityisesti huonoissa asennoissa, huono ryhti ja huonounisuus. Lihavuus näyttää suurentavan erityisesti vaikeiden selkäkipujen riskiä. Riskitekijät vahvistavat toistensa vaikutuksia.
Liikunta ja selkäkivut
Toistaiseksi ainoa vaikuttavaksi osoitettu keino selkävaivojen ehkäisyyn on järjestelmällisenä harjoitteluna toteutettu liikunta.
Liikunnan vaikutustapoja ei tiedetä täsmällisesti. Osittain liikunta saattaa vaikuttaa biologisten mekanismien välityksellä, mutta osittain vaikutukset voivat välittyä psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kautta. Tämän takia liikunnan ohjauksessa on tärkeää tuoda esiin vaivojen syiden vaarattomuus ja hyvä paranemistaipumus.
- Biologisesti liikunta vaikuttaa selän terveyteen ja toimintakykyyn monin tavoin:
- Vatsan, selän ja alaraajojen hyvä lihaskunto auttaa hankkimaan selän terveydelle tärkeän hyvän ryhdin ja säilyttämään sen.
- Vahvat ja kestävät lihakset toimivat keskivartalon tukiliivinä, ja ne antavat selän toiminnoille riittävästi voimaa ja kestävyyttä päivittäisistä ja raskaammistakin kuormituksista selviytymiseen.
- Monipuolinen liikunta pitää yllä vartalon lihasten toiminnan hyvää ohjausta ja taitoja käyttää selkää tehokkaasti ja turvallisesti.
- Venyttely ja voimistelu ehkäisevät selän rakenteita jäykistymästä.
Eri liikuntaohjelmissa biologisia ja muilla tavoilla syntyviä vaikutuksia toteutuu eri tavoin. Vaikutukset voivat olla eri suuruisia eri henkilöillä, eri syistä johtuvissa kivuissa ja kipujen eri vaiheissa. Näistä syistä tutkimustulokset liikunnan vaikutuksista selkävaivojen ehkäisyssä samoin kuin hoidossa vaihtelevat suuresti.
Myönteisiä vaikutuksia on saatu monenlaisilla liikuntaohjelmilla. Samanlaiseltakin vaikuttavan liikunnan vaikutukset vaihtelevat eri tutkimuksissa ja eri henkilöillä.
Liikuntaharjoittelua suositellaan epäspesifisten alaselän kipujen hoidon keskeiseksi osaksi.
Liikuntaohjelmilla pyritään rohkaisemaan ja totuttamaan osallistujia ruumiilliseen toimintaan ja selän käyttöön, vähentämään kipua, palauttamaan ja parantamaan toimintakykyä sekä ehkäisemään vaivojen pitkäaikaistumista ja uusiutumista.
Yli 6 viikkoa kestävissä selkävaivoissa järjestelmällinen liike- ja liikuntaharjoittelu on vähentänyt kipua, toiminnanvajausta, kipujaksojen uusiutumista, sairausloman tarvetta ja vaivojen muuttumista pitkäaikaisiksi.
Myönteisiä tuloksia on saatu erilaisilla, erityisesti useiden alojen ammattihenkilöiden yhdessä suunnittelemilla ja ohjaamilla ohjelmilla.
Liikuntaharjoittelun tehokkuutta selkäkipujen hoidossa lisäävät terveyden tai liikunnan ammattihenkilöiden antamat tiedot selkävaivoista ja harjoittelua koskeva opastus.
Lisäksi tulostettavat ohjeet:
