Terve.fi

Kasvokipu

1


Kasvokipu

Kasvokipu (kolmoishermosärky), oireet ja hoito: Varsinaisiin kasvokipuihin luetaan tavallisesti kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia) sekä epätyypillinen kasvokipu (atypical facial pain). Kolmoishermosärky on yleensä toispuoleinen. Lue lisää.
Teksti Ari-Matti Huotari

Kasvokipua voi liittyä äkillisenä tai pitkäaikaisena oireena varsin moniin sairauksiin. Kasvokipu voi olla myös itsenäinen kasvon alueen hermoihin liittyvä sairaus tai oire. Kasvojen alueen tuntohermotuksesta huolehtii kolmoishermo, jossa on nimensä mukaisesti kolme haaraa. Ylimmän haaran aluetta on silmän ja otsan alue, keskimmäisestä haarasta saa puolestaan hermotuksen yläleuan ja posken alue ja alin haara vastaa alaleuan ja posken alueesta.

Varsinaisiin kasvokipuihin luetaan tavallisesti kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia) sekä epätyypillinen kasvokipu (atypical facial pain). Kolmoishermosärky on yleensä toispuoleinen, kun taas epätyypillinen kasvokipu voi olla myös molemminpuolinen. Olennaisimmat ja useimmilla potilailla havaittavat erot näiden sairauksien välillä selviävät seuraavan kappaleen taulukosta. Hermoperäistä kasvokipua voi olla myös vyöruusun jälkioireena.

Kasvokipujen aiheuttaja

Valtaosalla kolmoishermosärky potilaista oireisto selittyy kolmoishermojuuren verisuonikompressiolla. Noin 10 %:lla potilaista kolmoishermosärky ei ole selitettävissä verisuonikompressiolla (ns. idiopaattinen kolmoishermosärky).

Kasvojen alueen muissa neuropaattisissa kivuissa kolmoishermon haara on vaurioitunut. Tavallisimpia syitä ovat kasvovammat, toimenpiteiden jälkitilat, vyöruusun jälkeinen hermoperäinen kipu ja aivoverenkierron häiriöt.

Akuutin kasvokivun yleisimmät aiheuttajat ovat hammasperäiset syyt ja sivuontelontulehdus. Kipu voi myös heijastua kaulalta (esim. kilpirauhastulehdus) tai niskasta (esim. jännitysniska). Osaan päänsäryistä, voi myös liittyä kasvojen alueen kipuoireita. Kasvojen alueelle voi lähettää kipuoiretta myös silmäperäiset sekä korva-, nenä- ja kurkkuperäiset syyt, kuten poskionteloiden sairaudet.

Kasvokipujen oireet

Kolmoishermosärylle on tyypillistä sähköiskutyyppiset kohtauksittaiset kivut kasvojen toisella puolella kolmoishermon haaran/ haarojen alueella, joita seuraavat kivuttomat jaksot. Osalla potilaista on ns. triggeralueita, joita ärsyttämällä (esim. koskeminen) kipukohtaus laukeaa. Hankalimmat kolmoishermosäryt voivat häiritä arkea esim. tekemällä syömisestä hyvin kivuliasta.

Kasvojen alueen muissa neuropaattisissa kivuissa kolmoishermon haara on vaurioitunut. Kasvojen alueen muissa neuropaattisissa kivuissa kipu on usein tasaista ja pitkäaikaista, jonka lisäksi voi esiintyä sähköiskumaisia särkyjä. Krooninen idiopaattinen kipu on usein jomottavaa ja tasaista, eikä se välttämättä rajaudu kolmoishermon tietyn haaran alueelle.

Kasvokivun diagnostiikka perustuu varsin pitkälle potilaan kertomiin oireisiin sekä lääkärin tekemään potilaan tutkimiseen. Diagnostiikassa pyritään selvittämään mahdolliset hoidettavissa olevat kasvokivun aiheuttajat, kuten hammasperäiset, silmäperäiset sekä korvan, nenän ja kurkun alueen syyt. Samoin selvitetään mahdollinen yhteys päänsärkyä aiheuttaviin sairauksiin ja mahdollisesti sairastettuun kasvojen alueen vyöruusuun. Neurologinen tutkimus suoritetaan neuropaattista kipua epäiltäessä.

Kasvokipujen hoito

Jos kasvokipu on oire jostakin muusta pään, niskan tai hartioiden alueen sairaudesta, näiden sairauksien hoidolla usein myös kasvokipuoire helpottuu. Jos diagnoosiksi varmistuu kasvojen alueen hermoperäinen kipu eli kolmoishermosärky, epätyypillinen kasvokipu tai vyöruusun jälkeinen hermosärky, pääpaino hoidoissa on lääkehoidolla. Kasvokivun hoidossa mahdollisuudet omahoitoon ovat usein varsin rajalliset ja potilaskohtaiset. Kipua laukaisevien tekijöiden, kuten esimerkiksi kylmän tai kuuman, välttämisellä voi joskus vähentää kipukohtauksien tulemista jonkin verran.

Kolmoishermosäryn lääkehoidossa parhaat tulokset on saatu epilepsialääkkeillä. Tavallisin aloituslääke on karbamatsepiini. Vaihtoehtoinen aloituslääke on okskarbatsepiini. Mikäli näillä lääkkeillä ei saada vastetta, lähetetään potilas neurologian tai neurokirurgian klinikkaan hoitoarviota varten. Myös muita epilepsialääkkeitä (kuten lamotrigiiniä) voidaan kokeilla. Mikäli yksi lääke ei tehoa ja potilas ei halua neurokirurgiseen hoitoon, voidaan eri vaikutusmekanismeihin perustuvien lääkkeiden yhdistelmiä kokeilla.

Kasvojen alueen muun neuropaattisen kivun hoito seuraa neuropaattisen kivun tavanomaisia hoitolinjoja. Neuropaattisen kivun ensi linjan lääkkeitä ovat tietyt epilepsialääkkeet (esim. gabapentiini) ja tietyt masennuslääkkeet (trisykliset ja SNRI-ryhmän masennuslääkkeet). Masennuslääkkeitä voidaan käyttää sekä kroonisen idiopaattisen kasvokivun että vyöruusun jälkeisen kasvokivun hoidossa.

Kolmoishermosäryn lääkehoidolle reagoimattomissa tilanteissa voidaan harkita myös kirurgista hoitoa. Nämä hoidot kohdistuvat kallon sisällä oleviin kolmoishermon hermosolmukkeisiin. Hoito tapahtuu yleensä neurokirurgian klinikassa.

Kasvokipujen seuranta

Kolmoishermosärky voi parantua itsestään ja tämän vuoksi lääkitystä vähennetään asteittain, jotta nähdään onko kipu helpottanut ja lääkkeen tarve mahdollisesti pienentynyt tai kokonaan hävinnyt. Seurantakäynneillä arvioidaan kivun muutokset ja lääkehoidon tarve.

Kasvokipujen yleisyys

Krooniset idiopaattiset kasvokivut ovat selkeästi kolmoishermosärkyä yleisempää. Ne ovat yleisimpiä keski-ikäisillä naisilla. Kolmoishermosärkyä esiintyy yhdellä ihmisellä 10 000 ihmistä kohden. Kolmoishermosärky on yleisempää naisilla kuin miehillä ja oire ilmaantuu yleensä keski-iässä.

Kasvokipujen ennuste

Kolmoishermosärky paranee monesti itsestään mutta osalla potilaista oireet pahenevat ajan myötä. Kolmoishermosäryn omahoidon mahdollisuudet ovat rajalliset, mutta lääkityksellä saadaan suurin osa säryistä oireettomiksi.

Lähteet:

Kolmoishermosärky ja muut kasvokivut, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2016.

Vyöruusu, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2016.

Tietoa potilaalle: Kolmoishermosärky (trigeminusneuralgia), Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2015.

Kasvokivut, Kipu, Kustannus oy Duodecim 2009.

ICD-10:

G50.0

G50.1

Kelakoodi: 119

Julkaistu: 12.9.2018