Kauneus & Terveys

Helena Miranda - lääkäri, joka kärsii kivusta ja uskoo mielen parantavaan voimaan


Helena Miranda on palkittu kipulääkäri, joka ei pysty kävelemään varttia pidempään kroonisten tuskiensa takia.
Kuvat Pia Inberg

HELENA MIRANDA kävi psykoterapeutin luona kertomassa elämästään kerran viikossa. Vuosi oli 2012. Helena joutui korjaamaan istuma-asentoaan koko ajan. Asiakkaan levoton liikehdintä kiinnitti terapeutin huomion. Oletko kipeä, kun et pysty istumaan paikoillasi?, terapeutti kysyi.

– Kyllä, kovia kipuja oli lähes päivittäin.

Lääkäri Helena Miranda päätti kertoa terapeutille piinasta, joka oli jatkunut vuosikymmeniä. Helena oli salannut kipunsa.

– Kipu voi iskeä pian, Helena varoittaa nyt, kun teemme haastattelua. Päätä jomottaa, migreenikohtaus on ehkä tuloillaan. Hän ei voi käyttää migreenin estolääkettä, koska siitä tulee liian pahoja sivuvaikutuksia.

Migreeni alkoi teini-iässä, ja kolmenkymppisenä nuoruuden urheiluvammat nousivat pintaan ja saivat polvet ja lonkat särkemään. Neljänkympin korvilla alkoi iskias. Juiliva kipu säteilee selästä oikeaan jalkaterään saakka. Kävely vaikeutui ja särky valvotti öisin.

Helena ajatteli, että tavallinen särkylääke riittää. Hän teki töitä kahta kauheammin, jotta unohtaisi tilansa.

Olin ulkoistanut kivun itsestäni jopa terapiassa.

– Ilmeisesti toivoin, että jonakin päivänä kipu häipyy, kun kiellän asian riittävän kauan. Ei se minnekään mennyt eikä ole hävinnyt tähänkään päivään mennessä.

Kipupotilas ja palkittu kipututkija

Helena Miranda on myös kipututkija ja lääkäri, joka hoitaa vastaanotollaan muiden kipuja. Suuri yleisö tuntee hänet tietokirjasta Ota kipu haltuun, josta tuli iso menestys.

Lähes kaikilla meistä on joskus lyhytaikaista, ohimenevää kipua. Kuukautiskipuja tai päänsärkyä. Mirandan luokse työterveyshuoltoon tullaan silloin, kun kivut ovat jatkuneet jonkin aikaa, siis kroonistuneet. Kipu on kroonista silloin, kun se on kestänyt monta kuukautta tai sitä aiheuttava sairaus ei ole parantunut.

Pitkäaikaisesta särystä kärsii jopa joka viides aikuinen. Kolmannes Kelan korvaamista sairauslomista juontuu selkäkivusta ja muista tuki- ja liikuntaelinten vaivoista.

Suomalaisten pitkittyneitä kipuja on hoidettu kolmen ällän kaavalla: levolla, lääkkeillä ja leikkaushoidolla.

– Meillä leikataan kipupotilaita kolme kertaa enemmän kuin Ruotsissa. Kivun takia kirjoitettujen sairauslomien määrä on maailman huippua, Helena sanoo.

Vuonna 2017 Helena sai hienon tunnustuksen. Hänet valittiin Terveysalan 100 vaikuttajaa -listan sijalle kaksi. Tunnustus tuli uudistuksista, joita hän on tehnyt helsinkiläisten kipupotilaiden hoitoon.

Tammikuussa 2018 Lääkäriliitto palkitsi tämän hänen kehittämänsä hoitomallin. Helena laati kollegoilleen kirjalliset ohjeet siitä, kuinka kipupotilaita hoidetaan.

Suuri osa kivun vuoksi annetuista sairauslomista on turhia

Helena Mirandan ohjeiden mukaan potilaat saavat neuvoja itsehoitoon, ja heille on järjestetty kipuryhmiä ja vastaanottoaikoja kipuhoitajille. He myös pääsevät fysioterapeutille nopeasti.

Uudistus näkyi tilastoissa. Kivuista johtuvat poissaolot vähenivät 10 000 työpäivän verran alle vuodessa.

Onko suuri osa särkyjen takia kirjoitetuista sairauslomista siis turhia?

– Osittain kyllä. Ongelma on, että lääkärit eivät ole saaneet koulutusta sairausloman kirjoittamiseen, Helena sanoo.

Vuonna 2013 tehty suomalainen väitöstutkimus osoitti, että työterveyshuollossa lääkäreiden antamat sairauslomat vaihtelevat valtavasti. Yksi lääkäri ei kirjoita päivääkään, toinen määrää heti kaksi viikkoa.

Kävely ei ole hyvä lääke Helena Mirandalle.

Selkä ei parane pitkällä sairauslomalla, päinvastoin

Sairauslomat ovat kalliita paukkuja työnantajalle. Helenan mukaan turhasta sairauslomasta voi olla haittaa myös ihmiselle itselleen.

– Tutkimuksissa ei ole todistettu, että tavallisesta selkäkivusta, kuten noidannuolesta, aiheutuisi vaurioita, vaikka ihminen jatkaisi jopa fyysisesti kuormittavassa työssä.

– Selkä paranee luultavasti nopeammin, kun jatkaa hommia ainakin osittain eikä jää pitkälle sairauslomalle. Kun poissaolo työstä pitkittyy, paluu hankaloituu. Kotona on aikaa syventyä vaivaan eikä onnistumisen kokemuksia kerry, Helena Miranda sanoo.

Jos kipua tarkkailee yksin kotona, se ylläpitää kivun kokemusta aivojen kipujärjestelmässä.

Mielekäs tekeminen vie huomion pois kivuista ja lieventää niitä. Jo tämä on syy välttää pitkiä poissaoloja.

Jotkut tarvitsevat lyhyttä sairauslomaa, toiset selviävät särkylääkereseptillä. Tietysti kivusta kertova potilas pitää tutkia tarkkaan, jotta vakavat sairaudet voidaan sulkea pois. Jos sairautta ei epäillä, paluu töihin on usein hyväksi, Helena uskoo.

– Järjestelmässä pitäisi olla joustoa. Ihmisten pitäisi voida olla töissä voimiensa mukaan myös kipujensa kanssa, edes puolipäiväisesti.

Liike ei ole aina lääke – ei tälle lääkärille

200 metri kävely ja pysähdys lepäämään. Kävely, ja taas pysähdys. Vuosi sitten syksyllä Helenalla oli vaikeampi vaihe. Iskiassärky säteili voimakkaasti oikeaan jalkaan. Jalkaterissä tuntui siltä kuin olisi kävellyt neulojen päällä.

Töistä tullessaan hän saattoi suunnata suoraan särkylääkepurkille. Näin ei voi jatkua! Helena alkoi tehdä muutoksia.

Kesän hän kulki terveyssandaaleissa. Nyt hän pyrkii välttämään kävelemistä. Liike on lääke. Tuo väite on puolitotuus. Kaikille ei ole apua samanlaisesta liikkeestä.

– Minun on ollut pakko todeta, että kävely ei ole minun lajini. Mutta minun juttuni voi olla pyöräily, kuntosalilla käynti tai pilates. Kipuun on tepsinyt myös työn vähentäminen. Hän tekee kolmipäiväistä viikkoa, vaikka työ onkin mieluista.

Jos kipua ei voi parantaa, kannattaa katsoa vaikka kissavideoita, Helena sanoo.

Tens-laite antaa lohduttavia sähköimpulsseja

Helena tulee kotiin, hän etsii heti käsiinsä kivun hoitoon tarkoitetun tens-laitteen. Sitten hän lähtee tiibetinspanielinsa Oliverin kanssa lyhyelle kävelylle. Laite hoitaa selkää lenkin ajan.

Tens-laite antaa sähköimpulsseja, jotka vilkastavat kehon omaa kivunsäätelyä. Samalla korvakuulokkeissa soivat kasarihitit, lempimusiikki.

– Katselen kauniita taloja tai luonnon värejä ympärilläni. Kävelyretki voi kestää korkeintaan 15 minuuttia. Onneksi Oliver ei ole innokas kävelijä.

– Kun tulen kotiin, huomaan useimmiten, etten tarvitsekaan särkylääkettä. On pari ihanaa asiaa, joihin voi aina luottaa ja jotka hälventävät tuskia: puolison syli ja lämpö. Eräänä talvena Helena matkasi Kanarialle tekemään kirjaa.

– Kun astuin lentokoneesta Las Palmasissa, kirmailin jo muutaman päivän päästä terveyssandaaleissani kuin gaselli.

Puoliso ei koskaan ole epäillyt Helenaa luulosairaaksi.

– Poikani saattavat joskus suhtautua epäillen, varsinkin jos pyydän heitä kantamaan ruokaostokset.

En vastusta lääkkeitä, mutta kaikilla ne eivät toimi

Helena miettii potilaidensa kanssa, mitkä kaikki keinot voisivat helpottaa oloa. Hän ei vastusta lääkkeitä. Kaikki eivät kuitenkaan saa apua niistä.

– Kroonisen kivun hoitoon tarkoitetut lääkkeet auttavat noin joka kolmatta niin, että kipu alenee kolmanneksella. Se on paras tulos, johon päästään. Toimivaa lääkehoitoa ovat hänen mukaansa kipukynnyslääkkeet, masennuskipulääkkeet ja epilepsiakipulääkkeet, jotka vaikuttavat aivojen kipujärjestelmään.

Monet syövät vuosikausia tulehduskipulääkkeitä, lihasrelaksantteja ja opiaatteja. Niistä ei ole osoitettu olevan kovin paljon hyötyä kroonisen kivun hoidossa.

Pitkä opiaattikuuri ei ole myöskään virallisten Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa. Suosituksissa sanotaan, että kipua pitäisi ensisijaisesti hoitaa ilman lääkkeitä.

Joskus lääkkeettömät hoidot tehoavat paremmin kuin lääkkeet

Nuorena lääkärinä Helena tuhahteli lääkkeettömille keinoille ja piti vaikkapa kuumakivihoitoja höpöhöpönä. Mikä muutti suhtautumisen?

– Aivotutkimus on avannut huikeat, uudet näkymät kipuun. Se on laajentanut ymmärrystämme siitä, kuinka lääkkeettömät hoidot toimivat. Jotkin niistä voivat olla jopa tehokkaampia kuin vahvimmat kipulääkkeet.

– Olennaista on myönteinen odotus. Kun oletat hoidon toimivan, tämä toiveikas tunne voi tehota kipuun morfiinia paremmin. Myönteinen suhtautuminen käynnistää kehon kivunsäätelyjärjestelmän. Kipu lievittyy aidosti.

Lääkkeettömänä hoitona voivat toimia vaikka kissavideot, rakkaan kosketus, musiikin kuuntelu tai hyvän elokuvan katselu, lääkäri luettelee. Mikä tahansa keino, joka tuottaa mielihyvää ja työntää kipua kauemmas. Niitä kannattaa yhdistellä.

Jos Helenan vastaanotolle tulisi nyt kuumakivihoidosta kyselevä potilas, hän vastaisi, että mene vain, jos haluat.

– Sanoisin, että otetaan kuumakivihoito yhdeksi työkaluksi kivunhoidon pakkiisi, jossa on mukana tutkimustietoon perustuvia hoitomuotoja. Entä kannattaako hankkia kallis, mutta hyväksi kehuttu hoitolaite Ostos-tv:stä?

– Vastaisin, että odotetaan ensin tutkimustuloksia laitteen tehosta.

Nuorena Helena pelasi käsipalloa maajoukkueessa. Kuvassa maalivahti-Helena torjuu Islannin hyökkäystä.

Stressaantuneet aivot aistivat kipua enemmän

Aivoilla ja kivulla on vahva yhteys. Vaikka särkyä aiheuttava vamma olisi kaukana pikkuvarpaassa, ihminen aistii kivun aivoissa. Joskus käy niin, että sairaus tai vamma paranee, mutta silti tuntuu, että sattuu. Kipu voi jäädä päälle aivoissa.

Stressi saattaa vaikuttaa siihen, kuinka kovana säryn ja kolotuksen tuntee. Stressaantuneet aivot ovat erityisen herkät aistimaan kipua. Ne ylivirittyvät kivun suhteen. Myös raskaat kokemukset, ero tai joutuminen työpaikkakiusatuksi voivat laukaista pitkittyneen kiputilan.

Rankka lapsuus saattaa aikuisena näkyä ja tuntua kipuna. Väkivaltaisessa ympäristössä elävän lapsen aivot voivat muuttua. Aivojen ja keskushermoston rakenteessa ja toiminnassa alkaa tapahtua muutoksia jo varhain. Keskushermosto saattaa virittyä tavallista herkemmin ja kipukin jäädä päälle.

Masennus lamaa keskushermoston kivunsäätelyjärjestelmän toimintaa. Masennus ja pitkittynyt kipu liittyvätkin usein yhteen.

Unettomuudella on usein sormensa pelissä

Raskaista ajoista koituu painetta, joka johtaa helposti unettomiin öihin. Ja kun nukkuu pitkään huonosti, on altis kivulle.

– Vastikään julkaistiin iso kirjallisuuskatsaus, jossa oli mukana 60 000 tutkittavaa. Selvisi, että pitkittynyt huono nukkuminen kaksin- tai jopa kolminkertaistaa riskin, että keho alkaa oireilla.

– Huono uutinen on, että krooniseen kipuun ei ole yhtä ylivoimasta hoitokeinoa. Hyvä uutinen taas on, että useat eri keinot yhdessä voivat tuoda kaivatun avun.

– Jos saa kipuunsa lievitystä 20 prosenttia liikunnasta, 20 prosenttia lääkkeistä ja 10 prosenttia musiikinkuuntelusta, tilanne on jo aika hyvä.

Yleensä kivun hyväksyminen kannattaa.

– Silloin ryhtyy ehkä miettimään mahdollisimman monia keinoja, jotka helpottavat oloa. Ja kun uskoo keinoihinsa, on jo ryhtynyt lievittämään kipuansa.

Hyväksy kipusi, älä anna kivun määrittää sinua

Kivun hyväksyminen ole Helena Mirandan mielestä luovuttamista.

– Hyväksyminen ei tarkoita sitä, että kipu pitäisi ottaa osaksi omaa identiteettiä. Mutta jos taistelee vastaan, se voi alkaa hallita ja tulla osaksi identiteettiä.

Oman kivun hyväksyminen ei ole ollut lääkäri Helena Mirandalle helppoa. Hänhän on ristiriitaisesti sekä kivunhoidon ammattilainen että potilas. Terapia oli iso apu, vaikka kipu tulikin puheeksi vahingossa vasta vuosi käyntien aloittamisesta.

– Terapiassa jouduin pohtimaan, miksi en ollut puhunut kivustani juuri kenellekään. Entä kannattaisiko minun muuttaa suhtautumistani jollain tavalla?

Kun selkäleikkauskaan ei vienyt Helenan tuskia pois, hänen oli pakko miettiä, mitä kivuille voisi tehdä itse.

– Kun hyväksyy sen, että kipu uusii todennäköisesti aika ajoin, sen alkaminen ei romahduta kaikkea.

Kivun pelko voimistaa tuntemusta. Hyväksyminen voi lievittää pelkoa. Kun särkyään ei tarvitse koko ajan manata kauemmas, jää enemmän energiaa nauttia hyvistä hetkistä. Päivistä, tunneista tai edes minuuteista ilman, että juuri sillä hetkellä sattuu.

Julkaistu: 26.10.2018