Jotkut kohdat ihmisessä ovat herkemmin ahtaita. Rannekanava on anatomisesti ahtaampi kohta ja lisäksi rannenivel on hyvin liikkuva. Jos rannenivel on ääriasennossa pitkään, ahtaus pahenee ja keskihermoon kehittyy hermopinne. Tilapäisestä ahtaudesta voi kehittyä noidankehä.

Rannekanavaoireyhtymää potee viisi prosenttia suomalaisista. Oireyhtymä on selvästi yleisempi naisilla, joilla sitä esiintyy noin kaksi kertaa enemmän kuin miehillä. Suomessa todetaan erikoissairaanhoidossa vuosittain 200 tapausta naisilla ja 100 miehillä 100 000:aa ihmistä kohti.

Moni työ rasittaa

Rannekanavaoireyhtymän riskitekijöitä ovat ylipaino, tupakointi, tyypin 2 diabetes sekä murtumat. Lisäksi riskiä lisäävät turvotusta aiheuttavat tilat, kuten raskaus.

Suomessa rannekanavaoireyhtymää ei ole luokiteltu ammattitaudiksi, koska ei pystytä osoittamaan, että se johtuisi ammatista.

Usein tapauksia yhdistää fyysinen työ ja tärisevät työkalut: tehdas-, asfaltti- tai maataloustyötä tekevät ovat riskiryhmässä. Myös siivous- ja tehdastyö sekä kosmetologin työ altistavat vaivalle. Näissä työtä tehdään käsillä, ja niissä on tärinän lisäksi yksipuoliset työasennot.

Käsi puutuu yöllä

Tyypillisin ensioire on käden puutuminen yöllä. Yleensä nukumme niin, että kädet ovat nyrkissä ja ranteet koukussa. Hermon kulkureitti on silloin ahtaimmillaan, ja hermo voi ärsyyntyä ja turvota.

Yön aikana peukalo, etusormi, keskisormi ja nimettömän keskisormen puoleinen sivu puutuvat. Pikkuhiljaa puutumista alkaa tapahtua myös päiväsaikaan. Kun tilanne pahenee, puutuminen ja kipu on jatkuvaa. Kipulääke ei auta, mutta voi lievittää oireita.

Pitkään jatkuessa peukalon tyven lihasmassa voi surkastua. Esimerkiksi vanhukset seuraavat monesti tilannetta pidempään, ennen kuin hakeutuvat hoitoon.

Lasta tai leikkaus

Joskus oireyhtymän syy on jokin tilapäinen turvotusta aiheuttava asia, kuten raskaus, tapaturma tai jännetupen tulehdus. Oireet väistyvät itsestään, kun turvotus helpottaa.

Ensihoito on yölasta eli lepolasta, joka estää ranteen koukistamisen etenkin öisin. Jo tämä voi riittää.

Aluksi on syytä aina kokeilla ei-leikkauksellista hoitoa. Suurin osa lievistä tai keskivaikeistakin pinteistä hyötyy näistä keinoista: rasituksen tauottaminen, ranteen lastahoito, laihdutus sekä kortisonipistokset.

Elleivät oireet rauhoitu näillä keinoilla, tarvitaan leikkaushoitoa.

Kaksi kolmesta rannekanavaoireyhtymää potevasta tarvitsee leikkauksen, jossa käsikirurgi avaa rannekanavan ja vapauttaa pinteessä olevan hermon. Toipuminen vie kuukauden. Sen jälkeen vaiva uusiutuu todella harvoin.

Heikot ranteet?

Monesta naisesta esimerkiksi punnertaminen tuntuu ikävältä ranteissa. Tämä ei yleensä liity rannekanavaoireyhtymään vaan kyynärvarren lihaksiin, jotka voivat olla heikot tai kireät. Niitä voi vahvistaa jumpalla.

Kuitenkin jos ranteet tuntuvat heikoilta puristusotteessa, kyse voi olla rannekanavaoireyhtymästä. Tällöin tunto voi olla alentunut ja voimaa ei pysty säätelemään.

Asiantuntijat: LT, käsikirurgiaan erikoistuva lääkäri Sina Hulkkonen ja LT, fysiatrian erikoislääkäri Minna Ståhl

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 5/2020.