Rannekanavaoireyhtymällä (canalis carpi-syndrooma) tarkoitetaan peukaloa, etu- ja keskisormea sekä nimetöntä hermottavan keskihermon puristumista rannekanavassa. Rannekanava on keskihermon normaali kulkureitti ranteen kämmenpuolella.

Rannekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat esimerkiksi ylipaino, nivelreuma, diabetes, raskaus sekä työolosuhteet, joissa käytetään suurta käden puristusvoimaa ja työliike on toistuvaa.

Rannekanavaoireyhtymässä keski- eli medianushermon puristuminen aiheuttaa tyypillisesti peukalon, keski- ja etusormen sekä nimettömän alueella tunnottomuutta ja puutumista. Oireet yleensä helpottuvat käsiä ravistellessa. Myöhemmässä vaiheessa voi esiintyä kipua ranteessa, ja se voi säteillä aina olkapäähän saakka. Pitkälle edenneenä rannekanavaoireyhtymä voi johtaa peukalonpuoleisten lihasten surkastumiseen. Oireet voivat esiintyä vain toisessa kädessä tai molemmissa.

Lähteet:

Arokoski J ym. (toim.). Fysiatria. Kustannus Oy Duodecim 2009.

Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Työterveyslääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet: Käypä hoito-suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2013.

Roberts PJ ym. (toim.). Kirurgia. Kustannus Oy Duodecim 2010.

Saarelma O. Tietoa potilaalle: Rannekanavaoireyhtymä (karpaalitunnelisyndrooma). Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2018.

Viikari-Juntura E. Rannekanavaoireyhtymä. Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Terve.fi

Rannekanavaoireyhtymän paraneminen

Minulla on todettu v 2006 enmg-tutkimuksella RKO oikessa keskivaikeana ja vasemmassa lievänä. Oireet alkoivat melko nopeasti ilman erityistä syytä. Pahimmillaan hiusten pesu suihkussa puudutti molemmat kädet. Autolla ajo puuduttaa myös helposti. Oireet olivat silloin pahat, mutta leikkausta ei tehty. Sen jälkeen olen käyttänyt yölastoja, korjannut työpaikan ergonomiaa, käynyt fysioterapiassa ja välttänyt ranteiden rasittamista. Olen pärjännyt melko hyvin, mutta joutunut luopumaan muutamista harrastuksistani oireiden takia, joista pahimpana puutuminen. Viime keväänä oireet pahenivat taas (puutuminen, säteilevät säryt, tavaroiden puoileminen käsistä) ja hakeuduin leikkausjonoon, jota ennen tehtiin uusi enmg-tutkimus, jossa oikeassa ranteessa todettiin vaikea pinne. Leikkausta odotellessa sain nyt elokuussa kortisonipiikin ranteeseen, jonka jälkeen olen ollut yllättäen lähes oireeton. Nyt sain leikkausajan marraskuun lopulle, mutta heräsi kysymys, tarvitsenko leikkausta nyt kun oireita ei ole lähes ollenkaan? Tai onko mahdollista että kortisonin jälkeen rko paranisi kokonaan? Eli kysyn, kannattaako nyt mennä leikkaukseen? Jos jätän sen väliin ja tarvitsenkin myöhemmin leikkausta, edessä on taas yli puolen vuoden lähetekierros ja jonotus. Olen 40-vuotias nainen, perussairautena 1-tyypin diabetes 10-vuotiaasta asti (kohtuullisessa tasapanossa), johon lääkityksenä pitkä ja pikainsuliini, lisäksi kolesterolilääkitys ja Disperin 100 mg. Teen päätetyötä ja harrastan mielelläni käsitöitä, joten ranteet rasittuvat.