Korvauksia työperäisestä rannekanavan oireistosta

Ammattitautilain mukaan korvattuja tyypillisiä yläraajasairauksia ovat jännetupen ja olkaluun sivunastan tulehdus. Vuoden alusta myös rannekanavaoireisto on ollut tietyin edellytyksin ammattitautilain mukaan korvattava tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Aikaisemmin rannekanavaoireisto on korvattu yleensä vain siinä tapauksessa, että se on liittynyt tapaturmavammaan. Sen sijaan hakemukset työperäisen rannekanavaoireiston korvaamiseksi on lakiuudistukseen asti hylätty, hallitussihteeri Jaakko Hannula sosiaali ja terveysministeriöstä sanoo.

Rannekanavaoireisto on nyt tietyissä tapauksissa hyväksytty ammattitaudiksi. Uusin lääketieteellinen näyttö viittaa siihen, että ranteen voimaa vaativista ääriliikkeistä voi pitkän altistuksen seurauksena syntyä rasitusvamma.

Tähän saakka korvaushakemukset on hylätty, koska rannekanavaoireyhtymää ei ole pidetty lainkaan työperäisenä sairautena. Rannekanavaoireyhtymälle altistavia tekijöitä ovat muun muassa raskaus ja rakenteelliset poikkeamat tai sairaudet, kuten reuma, kilpirauhasen vajaatoiminta tai munuaissairaus.

Nytkin rannekanavaoireisto korvataan ammattitautina vain, jos henkilö on työssään tehnyt pitkään ranteen keskiasennosta poikkeavia, rannetta kuormittavia työliikkeitä. -Lakiuudistuksessa lähtökohta on, että rannekanavaoireistoa korvattaessa kriteerit ovat aika korkeat, Hannula täsmentää.

Vakuutuskorvauksiin edellytetään perusteltu epäilys työperäisyydestä

Koska työn ja oireiden syy-yhteys on vaikeasti tulkittava asia, hakemuksessa lääkärin oikea taudin määritys painaa paljon. Vakuutusyhtiöissä ei ole ehditty lain voimaantulon jälkeisiä korvaushakemuksia juurikaan ratkaista. Siksi korvauslinjat ovat vielä selkiytymättä.

Viime kädessä uusien korvausäännösten sisältö täsmentyy muutoksenhakuelimien ratkaistessa valituksia.

Rannekanavaoireyhtymää sairastava työntekijä hakeutuu yleensä työterveyslääkärin vastaanotolle. Työnantaja korvaa työntekijälle työehtosopimuksen mukaiset sairauskulut ja saa kulut pakollisesta tapaturmavakuutuksesta takaisin. Rannekanavaoireyhtymän tutkimisesta aiheutuneet kulut voidaan korvata vakuutuksesta vaikka sairaus ei osoittaudu työn aiheuttamaksi. Tutkimuslähetteen perusteena täytyy kuitenkin olla työterveyslääkärin perusteltu epäily rannekanavaoireyhtymän työperäisyydestä.

Myös lakisääteisen tapaturmavakuutuksen itselleen ottanut yrittäjä voi hakea vakuutusyhtiöltään korvauksia rannekanavaoireistostaan ammattitautilain perusteella.

Ikääntyvien naisten oireyhtymä

Rannekanavaoireisto on melko yleinen sairaus. Se on noin yhdellä 50 henkilöstä, useammin naisella kuin miehellä. -Rannekanavaoireita ilmenee eritoten ikääntyvillä naisilla. Hormonimuutokset voivat osaltaan vaikuttaa oireiden kehittymiseen. Oireita esiintyykin melko yleisesti ohimenevästi raskauden aikana. Reumapotilaat ovat muita alttiimpia tälle sairaudelle, ylilääkäri Esa-Pekka Takala Työterveyslaitoksen Liikuntaelinten tutkimusyksiköstä Helsingistä sanoo.

Rannekanava sijaitsee kämmenessä peukalon ja keskisormen välisessä päkiässä, luun ja sidekudoskalvon väliin jäävässä vaossa. Siellä oleva keskihermo johtaa sormiin. Kun se joutuu pinteeseen, tulehtuu ja turpoaa, sormissa tuntuu pistelyä ja ne puutuvat.

-Ihminen voi herätä yöllä ravistelemaan sormiaan. Jos sairaus pääsee pahaksi, peukalon ja etusormen lihakset voivat surkastua.

Kun rannetta taivutetaan pois keskiasennosta erityisesti pikkusormeen päin, rannekanavassa paine lisääntyy ja keskihermoon kohdistuva puristus kasvaa.

Ammattitautilain mukainen korvaus edellyttää ENMG- johtumistutkimuksessa tai leikkauksessa todettua keskihermon puristusta, Takala sanoo.

Työskentelytavat uusiksi ja käsijumppaa

Rannekanavaoireisto johtuu monista syistä. Luonnostaan tavallista ahtaampi rannekanava, perussairauden, kuten reuman, vuoksi tulehtuneet nivelpussit, raskaus ja rannekanavassa painetta lisäävä työ voivat aiheuttaa oireet. Tällaisia töitä ovat toistotyöt, kuten puristusvoimaa vaativa pakkaaminen ja kokoonpano. Myös näyttöpäätetyöstä oireita voi tulla.

-Lainlaatijoiden mukaan mainituista syistä vain työperäinen voisi olla ammattitautilain mukaan korvattava oire. Takala arvelee.

Silloin, kun henkilön ammatilla voi olla osuutta rannekanavaoireiston syntyyn, työergonomiaan on kiinnitettävä huomiota. Työkaluja ja -menetelmiä voidaan parantaa. Jos monella työntekijällä on rannekanavaoireita tai muita käden vaivoja, koko työpaikan tarkastelu on paikallaan. Esimerkiksi töiden automatisointi, tauottaminen ja henkilöstön työkierto voivat ratkaista pulmia.

Rannetuki ja käsijumppa taas voivat ehkäistä ja lievittää näyttöpäätetyöntekijän oireita. Rannetuki estää viemästä kättä huomaamatta poikkeavaan asentoon. Jumppa eli lihastyö puolestaan pumppaa pois nestekertymää, lievittää turvotusta, Takala toteaa. Yöksi käsien alle voi asettaa tyynyt, jotka pitävät ranteet sydänalaa ylempänä. Kohoasento estää nesteen kertymistä käsiin. Yöllä käytettävät lastatkin estävät ranteiden taipumista.

Leikkaustulokset vaihtelevat

Sairautta hoidetaan tarvittaessa kipulääkkeillä ja leikkauksella. Takalan mukaan ennen leikkausta on poistettava kaikki oireita lisäävät, kuten työperäiset tekijät. -Leikkauksella saavutettava hyöty menetetään helposti, jos potilas joutuu palaamaan entisiin, rajusti kättä rasittaviin oloihin. Leikkaustulokset sitä paitsi vaihtelevat. Joitakin ranteen kattokanavan katkaisu auttaa, kaikkia ei, Takala sanoo.

Vajaakuntoiselle työntekijälle, kuten rannekanavaoireista kärsivälle reumapotilaalle, laaditaan kuntoutussuunnitelma. Joskus rannekanavaoireista kärsivä voi joutua vaihtamaan ammattia.

Leikkauksen jälkeen toiseen työpisteeseen

Vuoden alusta tietyin edellytyksin ammattitauteihin luettu rannekanavaoireisto on tyypillinen töissä, joissa paine rannekanavassa lisääntyy. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi puristusvoimaa vaativat toistotyöt.

Sellaisessa oli leipomotyöntekijä Pirjo Bergström Fazer Leipomot Oy:llä Vantaalla. -Taikinan ja massojen teko pakkaukseen, hillopussien puristelu ja viinereiden koristelu pitkinä sarjoina oli joskus rasittavaa ja otti ranteisiin, hän sanoo.

Ensimmäiset oireet ilmaantuivat vuonna l998. -Sormeni puutuivat joskus ja käsiä särki öisin. Varsinkin oikea eli hallitseva käteni oireili. Valitin asiasta lääkärille. Hän arveli oireiden johtuvan niska-hartiaseudusta. Sekin joutui välillä koville töissä. Sain lähetteen fysikaaliseen hoitoon ja lisäksi kävin hierojalla.

Hoidoista ei juuri ollut apua käsiin. Toinen lääkäri, työterveyslääkärimme Airi Talvi diagnosoi sairauteni tutkimusten jälkeen rannekanavaoireistoksi. Hän lähetti minut oikean käden leikkaukseen. Käsi oli kipeä vielä senkin jälkeen. Minulla oli tikitkin kaksi viikkoa. Ajattelin aluksi, että leikatusta kädestäni ei taida enää kättä tullakaan. Sairaslomallakin olin viisi viikkoa. Sitten kuukausien kuluessa havahduin siihen, että kivut olivat hävinneet. Käsi on aivan entisellään, Pirjo Bergström kertoo.

Nyt hän työskentelee toisessa pisteessä. Hän paistaa ja tekee taikinoita ajoittain. Pääsääntöisesti hän työskentelee linjalla. -Meitä on neljän henkilön tiimi. Olemme linjalla, jossa ajetaan viinereitä. Jotkut tehtävät, koneiden pesut siirtelyineen sekä jauhosäkkien tai voipakettien nosto, ovat raskaampia kuin muut. Meillä on kuitenkin työkiertoa. Muut työt, kuten valvonta linjalla, ovat kevyempiä jos kaikki toimii moitteettomasti.

Leikattu käteni on pysynyt kunnossa. Sen sijaan vasen käteni, joka jo aikoinaan oireili, voi joskus rannetta voimakkaasti pinnistäessä tuntua kipeältä. Voi olla, että joskus sekin joudutaan leikkaamaan. Toistaiseksi sen oireet ovat satunnaiset ja lievät, joten tarvetta ei vielä ole, Pirjo sanoo. Joillakin hänen työtovereillaankin on ollut rannekanavaoireyhtymä ja he ovat joutuneet leikkaukseen.

-Rannekanavaoireisto on ammattitautimme. Työnantaja on kuitenkin kohentanut paljon olojamme, kuten automatisoinut joitakin tehtäviä ja järjestänyt työkierron.

Rannekanavaoireyhtymä