Työhyvinvointi
Työhyvinvointi syntyy turvallisesta työympäristöstä, hyvästä esimiestyöstä, mukavista työkavereista, mielekkäistä työtehtävistä, mahdollisuudesta vaikuttaa omaan työhön sekä oikeudesta pitää riittävästi taukoja ja vapaa-aikaa. Työhyvinvointi on työterveyden, työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen, työntekijän, henkilöstöhallinnon ja esimiehen yhteinen asia. Työhyvinvointi syntyy luottamuksen, vapauden, vastuun ja innostavuuden ilmapiirissä. Työhyvinvointi vaikuttaa paljon työn tuloksiin ja siihen, miten työyhteisö kokonaisuutena menestyy. Työhyvinvointi on tärkeä asia, ja siihen pitää kiinnittää runsaasti huomiota työpaikoilla. Työhyvinvointi paranee, kun ihmisellä on mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön ja sen tekemisen tahtiin. Työhyvinvointi lisääntyy, kun työntekijään suhtaudutaan empaattisesti ja luottavaisesti.
Työssä jaksaminen on avainasia, kun määritellään työn mielekkyyttä. Työssä jaksaminen edellyttää riittävää lepoa ja mahdollisuutta palautua työstä. Työssä jaksaminen voi parantua, jos ihminen saa tehdä esimerkiksi etätöitä tai lyhennettyä työviikkoa. Työssä jaksaminen liittyy työpaikan ihmissuhteisiin ja siihen, minkälaisia työtehtäviä ihminen saa tehdä. Työssä jaksaminen heikentyy, jos työpaikalla on kiusaaja tai yksi tai useampi ihminen, joka kohtelee muita ilkeästi, kylmästi tai ymmärtämättömästi. Jos työssä jaksaminen on ongelma, on käännyttävä esimiehen ja työterveyden puoleen. Jos esimies itse vaikuttaa työntekijään siten, että työssä jaksaminen heikkenee, työntekijä voi kääntyä työsuojeluvaltuutetun puoleen.
Työuupumus on valitettavan yleistä. Työuupumus merkitsee lisääntyvää kyynisyyttä, jatkuvaa väsymystä, riittämättömyyden tunnetta ja työn ilon katoamista. Työuupumus on aina otettava vakavasti. Työuupumus voidaan ehkäistä, jos sen ensimerkkeihin puututaan. Niitä ovat esimerkiksi työntekijän vetäytyminen, sairastelu, surumielisyys ja työn tulosten heikkeneminen. Olennainen asia on työntekijän kuunteleminen ja empaattinen suhtautuminen. Työuupumus voi oireilla unettomuutena, ahdistuksena, itkuisuutena ja elämänhalun vähenemisenä. Jokin oireista voi olla sairausloman syy, mutta työuupumus itsessään ei täytä sairausloman kriteerejä.
Työteho on parhaimmillaan, kun ihminen saa tehdä mielekästä työtä myönteisessä ympäristössä. Työteho liittyy siihen, miten esimies ja kollegat suhtautuvat työntekijään. Työteho nousee, kun lepo ja työ ovat tasapainossa. Työteho paranee, kun ihminen ei ole koko ajan töissä vaan hänellä on muutakin elämää. Työteho voi laskea, jos työpaikalla on ongelmia. Työteho laskee usein, jos työtehtäviä on liikaa, ne ovat liian yksitoikkoisia tai työn organisointi on puutteellista.
Työterveys on vastuussa siitä, että ihminen saa tarvitsemaansa tukea ja hoitoa työhön liittyvissä ongelmissa. Työterveys tukee parhaimmillaan ihmisen työtehoa ja työssä jaksamista. Työterveys on olennaisessa asemassa, jos työuupumus uhkaa työntekijää. Toimiva työterveys pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmia ja pitämään työntekijästä huolta. Työterveys on velvollinen ottamaan vakavasti työpaikan ongelmat.
Työnohjaus merkitsee oman työn arviointia ja kehittämistä työnohjaajan avulla. Työnohjaus voi auttaa hahmottamaan työn ongelmakohtia ja vahvistamaan omia vahvuuksia. Työnohjaus pyrkii siihen, että ihminen kokee työnsä mielekkäänä ja arvokkaana. Työnohjaus pyrkii ratkomaan työpaikan ongelmia ja tekemään työstä paremmin jäsenneltyä.
