”Seksuaalinen ahdistelu työelämässä on vaikuttanut parisuhteeseeni – tunnen itseni objektiksi”

Rakkausklinikalle kirjoittava nainen on kokenut työelämässään paljon seksuaalista ahdistelua ja intiimiasioiden utelua. Häirintä on saanut hänet tuntemaan itsensä myös parisuhteessa seksiobjektiksi, jonka tehtävä on tyydyttää miehen tarpeet. Nainen kertoo tiedostavansa, että ajatus on vääristynyt ja että oma kumppani rakastaa häntä valtavasti. Naisen kokema ahdistelu ja intiimiasioiden utelu on saanut hänet kuitenkin tuntemaan, ettei hänen seksuaalisuutensa kuuluu hänelle itselleen vaan muille.

Seksuaalinen ahdistelu ei ole koskaan uhrin syytä, muistuttaa perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama. Koetun häirinnän kanssa ei kannata jäädä yksin vaan keskustella esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshoitajan kanssa. Stelin-Valkama rohkaisee kirjoittajaa puhumaan ahdistelun herättämistä tunteista myös oman kumppaninsa kanssa, jolloin avautuu mahdollisuus yhdessä pohtia, miten parisuhdetta voisi vahvistaa myös seksuaalisesti.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

Hei! Olen nuori nainen ja synnyttänyt vuoden sisällä. Olen työelämässäni kokenut paljon sanallista seksuaalista ahdistelua ja huomaan tämän nyt vaikuttavan parisuhteeseeni. Koen olevani ikään kuin kohde tai objekti, jonka täytyy tyydyttää mies ja pitää hänet kiinnostuneena. Kerään huomiota mieheltäni pukeutumalla hyvin, mutta samalla ahdistun suunnattomasti, kun tulee tunne, ettei minua nähdä ihmisenä vaan seksiobjektina. Mies rakastaa minua valtavasti eikä itse koe asiaa näin – kaikki on vain oman pääni sisällä. Tiedän mieheni masturboivan ja sekin tuottaa ahdistusta, kun en pystynytkään tyydyttämään miestä. Tiedostan, ettei asia liity tähän, vaan jokaisella on oikeus omaan seksuaalisuuteensa. Silti tuntuu, että minua on tällöin huijattu. Tuntuu siltä, ettei minun seksuaalisuuteni kuulu minulle vaan muille. Uskon, että tähän liittyy miellyttämisen halu, mutta myös entiset päivittäiset utelut intiimeistä asioista töissä. Myös synnytys on vaikuttanut, kun oma keho on muuttunut viime aikoina nopeasti.

Perheneuvoja Päivi Stelin-Valkama vastaa

Kiitos kysymyksestäsi! Seksuaalinen ahdistelu työ- ja muissa yhteisöissä on edelleen ilmiö, jota helposti yritetään lakaista maton alle. Tämä voi tapahtua huumorin varjolla: ”Etkö nyt leikkiä ymmärrä? Oletko noin tosikko?”. Tai sitten ahdistelutilanteet ohitetaan eikä kukaan ole näkevinään tai kuulevinaan mitään: "Eihän meidän työpaikallamme mitään ahdistelua tapahdu!"

Puet hyvin sanoiksi sen, mitä seksuaalinen ahdistelu saa aikaan. Uhrin rooliin kuuluu pelata korttinsa hyvin ja tässä tapauksessa jakaa yksityiselämäänsä kaikkien kyselijöiden huviksi. Jos näin ei tapahdu, uhri voi joutua mitätöinnin ja vähättelyn kohteeksi tai tulla suljetuksi ulos työporukan seurapiireistä. Kerrot entisistä päivittäisistä uteluista, jotka liittyivät intiimiasioihisi. Sellainen käytös työpaikalla on täysin asiatonta. En tiedä, liittyykö kokemasi ahdistelu nykyiseen vai johonkin aiempaan työpaikkaasi, mutta mietin, vieläkö näistä tapahtumista voisi keskustella työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshoitajan kanssa. Vaikka tapahtuneelle häirinnälle ei enää voisi tehdä mitään, tulisit ainakin kuulluksi ja saisit sitä kautta oikeutta. Laiha lohtuhan se olisi, mutta ehkä parempi kuin ei mitään.

Tämänhetkinen huolesi liittyy siihen, miten kokemasi ahdistelu nousee sinun ja miehesi väliin. Tiedät, että miehesi rakastaa sinua, mutta kun pukeudut kivasti, jokin ääni sisälläsi yrittää väittää, että tulet silloin nähdyksi vain seksiobjektina. Jokin toinen ääni väittää myös, että miehen masturbointi merkitsisi sitä, että hänen vaimonsa ei kykene tyydyttämään häntä. Välillä menneisyydestä nousee esiin ääni, joka olettaa, että naisen tehtävä työpaikalla on tarjota muille seksuaalista virikettä oman yksityisyytensä kustannuksella.

Järkesi tietää, että nämä äänet eivät puhu totta. Sinä et ollut vastuussa ahdistelluksi tulemisesta työpaikallasi vaan ne, jotka ahdistelivat ja passiivisesti myös kaikki sellaiset, jotka olivat paikalla, mutta sulkivat silmänsä ja korvansa puuttumatta asiaan. Ahdistelun taustalla on usein kateutta ja epäkypsyyttä. Ehkä kiusaajat ovat kokeneet kivan pukeutumisesi ja olemuksesi jonkinlaisena uhkana, jota vastaan on taisteltu tekemällä intiimiasioistasi yleistä huvia. Tällainen toiminta on tietenkin törkeää ja kiellettyä.

Kiusatuksi tuleminen ei koskaan ole kiusatun syytä. Miten saisit tämän tiedon tavoittamaan myös tunteesi? Toiminta työpaikallasi on ollut rajatonta. Ehkä kukaan ei rohjennut puuttua asioihin siitä pelosta, että joutuisi itse seuraavaksi uhriksi. Onkohan sinulla myönteisiä kokemuksia joistain muista työ- tai opiskelupaikoista, joissa sinua ja muita ihmisiä on kohdeltu asiallisesti?

Tietääkö miehesi kokemastasi seksuaalisesta ahdistelusta? Jos ei, voisitko ajatella kertovasi siitä hänelle? Kertominen ei tarkoita jokaisen inhottavan yksityiskohdan läpikäymistä, vaan sen jakamista, mitä ahdistelu on sinulle merkinnyt. Jos miehesi tietää tai tietäisi, miten sinua on loukattu tällä elämänalueella, miten voisitte yhdessä keskittyä vahvistamaan suhdettanne niin seksuaalisesti kuin muutenkin? Näitä asioita ja niiden nostattamia tunteita ei tarvitse eikä voikaan käsitellä kerralla valmiiksi. Voitte käydä niitä läpi juuri sellaisina annoksina, jotka pysyvät kohtuullisina kummallekin. Välillä on tarpeen ravistella ahdistavat tunteet ihan konkreettisesti yltään ja lähteä vaikka kävelylle antaen tuulen puhaltaa huolet mennessään.

Mietin myös elämäsi kokonaisuutta, kasvuasi naiseksi. Oletko kokenut itsesi riittävän hyväksi ja olosi turvalliseksi lapsuus- ja nuoruusvuosinasi? Oletko saanut olla perheessäsi se suloinen pieni tyttö, joka ihan vain olemassaolollaan on ilo kaikille? Onko elämässäsi ollut sellaisia miehen- ja naisenmalleja, joihin olet voinut samaistua? Kuvatessani tätä ihanuutta kärjistän toki vähän. Ymmärrän, että täydellisiä perheitä ei ole olemassa, mutta onko sinun kasvualustassasi ollut rakastavia aikuisia, joiden lämmössä olet saanut paistatella? Yksikin sellainen aikuinen riittää lapsen turvalliseen kasvuun. Jos tällaisesta aikuisesta on ollut puutetta, elämä voi onneksi tarjota myöhempiä korjausmahdollisuuksia. Sellaisia ovat esimerkiksi turvallinen parisuhde tai muut vakautta antavat ihmissuhteet.

Näen mielessäni kuvan, jossa pukeudut ihanimpiin ja kauneimpiin vaatteisiisi. Pyörähtelet peilin edessä ja tiedät olevasi viehättävä. Ehkä järjestät ihanien naisten illan, jossa kaikki saavat olla aistillisia, nauttia herkkuja ja tanssia, vauvat ja taaperot sylissä tai isovanhempien hoivissa. Tai ehkä kyseessä olisi laajemmin ihanien ihmisten ilta ilman muita määritteitä. Kun annat itsellesi luvan nauttia ja olla oma, sensuelli itsesi, myös lapsesi kasvaa ilmapiirissä, jossa ihminen saa olla kokonainen. Hän saa hyväksyä niin oman sukupuolisuutensa ja seksuaalisuutensa kuin muidenkin ihmisten oikeuden olla juuri sitä, mitä on.

On rohkeaa, että lähetit tämän kysymyksen meille vastattavaksi. Tällä teolla olet ravistanut yltäsi viimeisetkin rippeet uhrin roolista. Olet nostanut esille monia ihmisiä koskettavan asian ja siten samalla auttanut muita. Miehesi kuulostaa hyvältä ja vakaalta kumppanilta vapautumisen tiellä. Voisitko vaikka näyttää tämän artikkelin hänelle keskustelunne pohjaksi?

Iloa ja lämpöä elämäänne!

Päivi

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.