Terve.fi

Joka kolmas seksuaalivähemmistön edustaja kokee syrjintää työpaikalla

Joka kolmas seksuaalivähemmistön edustaja kokee syrjintää työpaikalla

Tuoreen tutkimuksen mukaan vähemmistöjen edustajat kokevat töissä ja arjessa kiusaamista ja väkivaltaa. Osa salaa identiteettinsä jopa lähipiiriltään.
Teksti Tiina Tuppurainen
Kuvat Istock
Mainos

Moni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva kokee syrjintää ja väkivaltaa, vaikka asenteet ovat muuttuneet myönteisempään suuntaan.

Tämä selviää Music Televisionin tuoreesta tutkimuksesta, jossa nuorille suunnattuun kyselyyn vastasi 100 000 ihmistä maailmanlaajuisesti. Suomessa vastaajia oli 3811. Tutkimus tehtiin yhdessä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia edistävien järjestöjen kanssa.

17 prosenttia vähemmistöön kuuluvista suomalaisvastaajista kertoi kyselyssä, ettei kukaan perheestä tai ystävistä tiedä hänen suuntautumisestaan. Vaikka valtaosa läheisistä suhtautuu kaapista tulemiseen myönteisesti, 10 prosenttia vastaajista joutui perheensä hylkäämäksi ulostulon sen jälkeen. Neljännes on kokenut lähipiirissä paheksuntaa.

Kiusaamista ja väkivaltaa

Kaapista tuleminen ei ole yksittäinen teko, vaan se pitää tehdä monta kertaa eri ympäristöissä. Identiteetin kätkemisen taustalla on usein pelko. Kolmasosa suomalaisista vastaajista on kokenut fyysistä väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Transihmisistä väkivaltaa oli kokenut 41 prosenttia vastaajista.

Työpaikoilla kolmasosa vähemmistöön kuuluvista vastaajista on joutunut kiusatuksi. Muunsukupuolisista ja intersukupuolisista vastaajista jopa 72 prosenttia oli syrjitty työpaikalla.

Yli puolet kaikista vastaajista koki, että kiusaaminen on merkittävä ongelma vähemmistöön kuuluvien nuorten keskuudessa. Syrjintää tapahtuu työpaikan lisäksi kouluissa ja muissa sosiaalisissa tilanteissa.

Asenteet ovat myös parantuneet

Niukasti yli puolet suomalaisista vastaajista kannattaa tasa-arvoista avioliittolakia. Ruotsissa vastaava luku on 62 prosenttia. Toisaalta kaikista vastaajista lakia kannatti vain 35 prosenttia.

Puolet vähemmistöihin kuuluvista vastaajista koki, että asenteet ovat kehittymässä Suomessa myönteisempään suuntaan. Suosituin syy asenteiden muutokseen on se, että lähipiirissä on vähemmistön edustaja.

Julkaistu: 5.7.2018