Terve.fi

Kun kosketuskin sattuu



Kun kosketuskin sattuu

Allodynia on ilmiö, jossa aiemmin kivuton ärsyke kuten kosketus muuttuu kivuliaaksi.
Teksti Yasmina Dadi

Krooninen allodynia on yksi hermovauriokivulle eli neuropaattiselle kivulle tyypillinen oire. Allodynia sääressä saattaa esimerkiksi johtaa siihen, että jo housun lahkeen hipaisu tuntuu tuskalliselta. Sietämätön kipu voi estää myös lämpimään kylpyyn tai avantoon pulahtamisen, sillä kosketuksen, paineen ja venytyksen lisäksi kuumuus ja kylmys voivat aiheuttaa allodyniaa.

Neuropaattisen kivun lisäksi allodyniaa saattaa esiintyä myös kudosten vaurioituessa. Tästä esimerkkinä on auringon polttama iho, jolla jo lieväkin löyly tuntuu kivuliaalta. Ihon parantumisen myötä allodyniakin aikanaan häipyy.

Hermovauriosta johtuvalle kivulle on tyypillistä, että tuntemukset poikkeavat huomattavasti normaalista kivusta. Maija Haanpää, HUS:n Meilahden sairaalan kipupoliklinikan erikoislääkäri kertoo, että allodynian lisäksi hermovauriokivussa on usein mukana muunlaisia outoja kiputuntemuksia.

– Potilaat voivat kärsiä jatkuvasta usein polttavasta taustakivusta ja sähköiskumaisesta tuikkauskivusta. Heillä saattaa olla myös erilaisia poikkeavia tuntemuksia. Ihotuntoa testatessa reaktio eri ärsykkeille on muuttunut, mikä kuvastaakin tuntoaistin poikkeavaa toimintaa, Haanpää toteaa.

Vaikka allodyniaa esiintyy hermokivusta kärsivillä potilailla harvoin yksinään, on se usein hankalin oire kipukokonaisuudesta. Erikoislääkäri Voitto Järvimäki Oulun yliopistollisen sairaalan kipupoliklinikalta kertoo, että pahimmassa tapauksessa kipu on erittäin invalidisoiva ja huonontaa selvästi potilaan elämänlaatua: Vaurio jalkapohjaa hermottavassa tuntoaistissa saattaa estää kävelemisen, kun jalkeilla ollessa kehon normaali paino aiheuttaa tuskallisen kivun. Kämmentä vaivaava allodynia voi taas tehdä tavaroista kiinni pitämisen mahdottomaksi.

– Allodynia voidaan usein rinnastaa avoimeen haavaan, sillä potilaalla on kohtuuton kiputila löydöksiin nähden, Järvimäki toteaa.

Neuropaattisessa kivussa kipua välittävissä hermosoluissa syntyy normaalista poikkeavia ärsykkeitä. Laajoista tutkimuksista huolimatta kyseisten muutosten syntymismekanismi tunnetaan vain osittain. Maija Haanpää kertoo että hermoston muuntautumiskyky erilaisten sairauksien ja tapaturmien yhteydessä on avainasemassa allodynian ja muiden neuropaattisten kiputilojen kehittymisessä.

Allodyniaan johtava hermovaurio voi syntyä hermotulehduksen kuten vyöruusun, hermovamman tai hermorappeuman seurauksena. Myös keskushermostosairaudet kuten MS-tauti tai aivoverenkierron häiriöt voivat aiheuttaa neuropaattista kipua.

– Lähes 70 prosenttia vyöruusua sairastavista potilaista kärsii kosketuksen aiheuttamasta allodyniasta. Lisäksi allodynia on yleinen diabeetikoilla, Haanpää sanoo.

Jos allodynia johtuu hermovauriosta, on kivun aiheuttajaan vain harvoin mahdollista vaikuttaa. Tällöin hoidossa keskitytäänkin lähinnä oireiden helpottamiseen. Pelkästään neuropaattiseen kipuun tarkoitettuja lääkeaineita ei ole vielä kehitetty, mutta muiden sairauksien hoidossa käytetyistä lääkkeistä on usein apua.

– Allodyniasta kärsivien potilaiden hoidon kulmakivenä ovat eräät masennus- ja epilepsialääkkeet. Aikaisemmin ajateltiin, ettei voimakkailla kipulääkkeillä, opiaateilla, ole mitään sijaa neuropaattisen kivun hoidossa. Nykyään kuitenkin tiedetään, että noin kolmannes tai jopa puolet potilaista hyötyy niistä. Tulehduskipulääkkeiden tehosta hermovauriokivussa ei ole tutkimusnäyttöä, Haanpää kertoo.

Lääkehoito ei kuitenkaan tuo helpotusta kaikkien potilaiden kipuun, jolloin selkäytimen hermoja ärsyttävä hoito saattaa tulla kysymykseen.

Lähteet:

Krooninen kipu, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Neuropaattisen kivun hoito, Anestesiologia ja tehohoito, Kustannus Oy Duodecim 2014.

Neuropaattinen kipu, Fysiatria, Kustannus Oy Duodecim 2015.

Neuropaattisen kivun määritelmä ja yleisyys, Kipu, Kustannus Oy Duodecim 2009.

Kipu, Käypä hoito suositus 2017.

Neuropaattisen kivun oirekuva, Kipu, Kustannus Oy Duodecim 2009.

ICD-10:

R52.1, R52.2

Julkaistu: 2.10.2018