Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

MS-tauti (multippeliskleroosi) eli pesäkekovettumatauti on etenevä, kulultaan ennakoimaton ja monioireinen sairaus. Suurin osa siihen sairastuvista on 20-40-vuotiaita diagnosointivaiheessa. Se on yleisimpiä keskushermoston sairauksia ja siihen voi sairastua niin nuori kuin vanhakin. MS-taudin muutokset rajautuvat keskushermoston alueelle ja oireiden syntymisen kannalta oleellista on hermosolun haaraa eli aksonia ympäröivän myeliinitupen vaurioituminen ja viestinnän häiriöt keskushermostossa. Yleisimmin vaurioita on näköhermoissa, isojen aivojen syvissä osissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä. MS-tauti ei tartu muihin ihmisiin.

Lue lisää MS-taudin oireista ja MS-taudin hoidosta.

Mikäli MS-tauti luokitellaan alkamistavan perusteella, on relapsoiva remittoiva eli aaltomainen MS-tauti selvästi yleisin (80-85 %). Usein tauti etenee kuitenkin sekundaaris-progressiiviseksi MS-taudiksi. Kun huomioidaan kaikki MS-tautiin sairastuneet, MS-tauti voidaan jakaa karkeasti seuraaviin alaryhmiin:

  • relapsoiva remittoiva eli aaltomainen MS-tauti (30-35 % kaikista MS-potilaista); potilaalla esiintyy pahenemis- ja paranemisvaiheita.
  • sekundaaris-progressiivinen MS-tauti (30 % potilaista); alussa pahenemis- ja paranemisvaiheita. Sitten oireet alkavat lisääntyä ja toimintakyky heikentyä tasaisemmin.
  • primaaris-progressiivinen MS-tauti (10 %); ei pahenemisvaiheita, mutta vuosien kuluessa ruumiintoiminnot heikkenevät.
  • hyvänlaatuinen MS-tauti (30 %); alkaa aaltomaisena, mutta vuosien kuluttua (13-15) toiminnallista haittaa ei ole ilmaantunut juuri lainkaan.

Lue lisäksi MS-taudin yleisyydestä ja aiheuttajasta.

Lähteet:

MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.

Tienari P. MS-tauti, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.