Kauneus & Terveys

Nämä oireet voivat viitata MS-tautiin

Nämä oireet voivat viitata MS-tautiin
MS-tauti eli multippeliskleroosi on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus. Tautiin sairastutaan tavallisimmin noin 20-40-vuotiaana.

MS-tautia sairastaa Suomessa kaikkiaan noin 7 000 henkilöä. Se on naisilla lähes kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä.

MS-taudin yleisimmät alkuoireet ovat näön hämärtyminen toisessa silmässä ja raajojen tuntoaistin häiriintyminen, joka ilmenee puutumisena tai outoina tuntemuksina. Lisäksi voi esiintyä lihasheikkoutta, kaksoiskuvia, tasapainovaikeutta, huimausta, puhehäiriöitä, suolen ja virtsarakon toimintahäiriöitä sekä uupumusta.

Epäily MS-taudista herää yleensä oireiden ja lääkärin tutkimuksen perusteella. Neurologin diagnoosi varmistetaan aivojen ja selkäytimen magneettikuvauksella ja tarvittaessa selkäydinnesteen tutkimuksella.

MS-taudin oireet aaltoilevat

MS-tauti on autoimmuunisairaus, jossa elimistön immuuni- eli puolustusjärjestelmä hyökkää aivojen ja selkäytimen hermovaippaa vastaan. MS-taudissa hermovaipalle vahingolliset valkosolut tunkeutuvat verenkierrosta keskushermostoon ja synnyttävät tulehduspesäkkeitä.

Ajan mittaan vaurioituneeseen hermoon muodostuu arpikudosta, joka näkyy plakkeina magneettikuvissa. Taudin nimi multippeliskleroosi eli pesäkekovettumatauti viittaa näihin arpeutumiin.

Koska tulehduspesäkkeitä voi olla monissa paikoissa keskushermostossa, oireita esiintyy eri puolilla kehoa. Oireille on tyypillistä aaltomaisuus, joka johtuu uusien tulehduspesäkkeiden muodostumisesta ja niiden sammumisesta korjaantumisen tai arpeutumisen myötä.

Perimällä, virustaudeilla ja D-vitamiinilla merkitystä MS-taudissa

MS-taudin puhkeaminen on edelleen epäselvä, mutta sen puhkeamisessa sekä perintö- että ympäristötekijöillä on merkitystä. Perinnöllisestä alttiudesta kertoo se, että suomalaisten MS-potilaiden sisaruksilla on 25-kertainen riski sairastua samaan tautiin.

Arvellaan, että jotkut lapsuudessa sairastetut virusinfektiot voivat olla mukana laukaisemassa sairastumisen myöhemmällä iällä. Myös Auringon UV-säteilyn määrällä ja D-vitamiinin saannilla näyttää olevan vaikutusta, sillä MS-tautia tavataan enemmän pohjoisilla leveysasteilla. Lisäksi tupakointi lisää MS-taudin riskiä.

Lääkehoito hidastaa MS-taudin etenemistä

MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta hyvällä lääkehoidolla sen etenemistä voidaan hidastaa. Lääkehoito aloitetaan, kun diagnoosi on varmistunut.

Pistoksina käytettävät beetainterferoni ja glatirameeriasetaatti vähentävät taudin pahenemisvaiheita ja uusia tulehduspesäkkeitä. Viime vuosina käyttöön on tullut myös tabletteina otettavia lääkkeitä.

MS-taudin hoitoon kuuluu myös infektiotautien, kuten virtsateiden, hampaiden tai poskiontelotulehdusten hyvä hoito, koska tulehdukset altistavat pahenemisvaiheille.

Liikunta on lääke myös MS-taudissa. Liikunta voi vähentää MS-taudin oireita, ylläpitää lihaskuntoa ja tasapainoa ja kohottaa mielialaa.

Epävarmuuden sietäminen auttaa pärjäämään

Iso osa MS-potilaista selviää pitkään toiminta- ja liikuntakykyisenä sekä työelämässä lähes normaalisti. Koska MS-tauti on sekä oireiltaan että etenemistavoiltaan monimuotoinen, tarkkoja ennusteita oman sairauden etenemisestä on mahdoton saada. Siksi epävarmuuden sietäminen on tärkeä tekijä sairauden kanssa pärjäämisessä.

Kuntoutuksella voidaan tarvittaessa puuttua sairauden tuomiin vaikeuksiin. Siihen voi kuulua esimerkiksi fysioterapiaa, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta ja toimintaterapiaa. Sairauden edetessä tarve kuntoutuspalveluille yleensä kasvaa.

Lue myös:

Julkaistu: 3.6.2016
Kommentoi »