Terve.fi

MS-taudin hoito


MS-taudin hoito koostuu tuen ja tiedon antamisesta, itsehoidosta ja lääkehoidosta. Myös elintapojen tarkastelu on tarpeen osana MS-taudin hoitoa.

MS-taudin kokonaisvaltaiseen hoitoon sisältyy: taudin kulkuun vaikuttava lääkehoito, oireenmukainen lääkehoito, tiedon ja tuen tarjoaminen sekä itsehoito.

Ensimmäinen reaktio MS-diagnoosin kuullessa on usein järkytys. Sairautta on vaikea käsittää ja ensishokkia seuraava kieltämisen kausi voi kestää pitkäänkin. MS-potilaan tulisi kuitenkin olla aktiivinen ja hankkia tietoa sairaudestaan. Lääkärin ja hoitajien tulee olla myös mukana potilaan ohjaamisessa ja tiedon jakamisessa. Tauti on ensiksi selvitettävä perusteellisesti itselleen ja sen jälkeen puolisolle, perheelle ja tärkeille lähimmäisille.

MS-taudin lääkkeetön hoito ei edellytä askeesimaisia elämäntapamuutoksia. Ruokailutottumukset saavat olla ennallaan, mikäli ne aiemminkin tukivat terveellistä elämää. Alkoholi ja tupakka ovat samojen sääntöjen alla kuin ennen sairastumistakin. Varsinkin tupakoinnin lopettaminen on ensisijaisen tärkeää, sillä tupakointi lisää MS-taudin riskiä, heikentää taudin ennustetta ja hoitojen tehoa. Liikunta kannattaa aina, sillä hyvä peruskunto tukee MS-taudin oireisesta vaiheesta kuntoutumisessa. Harjoittelun tulisi olla säännöllistä.

On tärkeää hyväksyä sairauden olemassaolo. Muiden samaa sairautta sairastavien kanssa käytävät keskustelut saattavat helpottaa ja auttaa näkemään omaa tilannetta paremmassa valossa. Sopeutumisvalmennuskursseilla voi avoimesti keskustella erilaisista asioista ja samalla saa syvempää tietoa sairaudesta ja sosiaalisista eduista.

Sairauden edetessä lihaskireys, jäykät nivelet ja vääristyvät liikemallit saattavat vaatia fysioterapiaa. Fysioterapeutti on keskeisessä asemassa, kun ryhdytään valitsemaan apuvälineitä arkiaskareiden helpottamiseen. Itsehoito pysyy fysioterapeutin avusta huolimatta hoidon kulmakivenä. Omatoiminen voimistelu, kävely tai vaikkapa avantouinti ovat suositeltavia vaihtoehtoja. Kuntoutus on tehokas hoitomuoto, ja se onkin yksi tärkeä osa MS-taudin kokonaisvaltaista hoitoa. Kuntoutuksessa pureudutaan fysioterapian lisäksi psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.

Yleensä kuluu vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin MS-potilas tarvitsee apuvälineitä. Joissain tapauksissa niitä ei tarvita koskaan. Tavallisimmin ensimmäinen apuväline on kävelykeppi tai kyynärsauva, joka tukee huonoa tasapainoa. Pyörätuolia tarvitaan alaraajojen voiman puutoksessa tai lihasvoiman nopeassa häviämisessä. Huonontunutta sorminäppäryyttä tai yläraajan koordinaatiohäiriöitä voidaan helpottaa pienapuvälineillä.

MS-taudin lääkehoidot

MS-taudin hoitoon kuuluvat oireenmukaiset, pahenemisvaiheita lyhentävät ja sairauden kulkuun vaikuttavat lääkkeet.

Hankaliakin oireita voidaan hoitaa lääkkeillä. Virtsarakon vaivat, lihasjäykkyys, säryt, masennus, ummetus ja erektiovaikeudet kuuluvat tehokkaan lääkehoidon piiriin.

Suonensisäinen kortikosteroidi, metyyliprednisoloni, nopeuttaa pahenemisvaiheesta toipumista. Usein sitä käytetään varovasti, sillä pahenemisvaiheilla on myös spontaani paranemistaipumus. Kortisonin annossa suositaan lyhyitä, yleensä kolmen vuorokauden mittaisia, hoitoja.

MS-taudin aiheuttamia hermoston pesäkemuutoksia tai sen etenemistä korjaavaa lääkitystä ei ole keksitty. Sairauden kulkua pystytään kuitenkin hillitsemään immunomoduloivalla lääkehoidolla. MS-taudin hoidossa ensisijaisesti käytetään beetainterferoneja, glatirameeriasetaattia, teriflunomidia tai dimetyylifumaraattia.

Beetainterferonit vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja voimakkuutta hyväkuntoisilla potilailla. MS-taudin hoitoon käytettäviä beetainterferonivalmisteita on kahta eri tyyppiä; beeta - 1a - interferoni ja beeta - 1b - interferoni. Beetainterferonivalmisteet annetaan ruiskeina ihon alle tai lihakseen. Annostelutiheydet vaihtelevat viikoittain annettavista joka toinen päivä -annosteluun. Beetainterferoneja voivat määrätä vain neurologit. Glatirameeriasetaatti annostellaan kerran päivässä ihonalaisesti. Hoitona voidaan käyttää myös alemtutsumabia, natalitsumabia tai fingolimodia, mikäli beetainterferoneilla tai muilla ensisijanlääkkeillä ei saada riittävää vastetta.

Lähteet:

MS-tauti. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015.

Tienari P. MS-tauti, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Julkaistu: 29.7.2019