Terve.fi

Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin

Krooninen kipu jättää jäljet aivoihin
Julkaistu 13.11.2009

Keskushermoston mekanismeista, jotka liittyvät kroonisen kivun syntyyn ja pitkittymiseen, tiedetään toistaiseksi melko vähän. Se hankaloittaa erilaisten kroonisten kiputilojen tarkkaa diagnostiikkaa. Hankalimpia ovat syntymekanismiltaan epäselvät kiputilat, koska hoitoa ei voida kohdistaa syynmukaisesti. Tutkimusaineistona oli kaksi kahdeksan potilaan ryhmää: toiseen ryhmään kuului monimuotoisesta paikallisesta kipuoireyhtymästä (CRPS) kärsiviä potilaita, joilla krooninen kipu paikantui toiseen yläraajaan.

Toisen ryhmän potilailla oli koko toisen kehonpuoliskon käsittävä krooninen kiputila, joka liittyi toistuviin virusinfektioihin. Työssä verrattiin kipupotilaiden ja terveiden verrokkihenkilöiden aivoaktivaatioita. Tulokset osoittivat, että CRPS-potilaiden käden edustusalue primaarilla tuntoaivokuorella oli kutistunut. Tämä viittaa siihen, että krooninen kipu voi muovata aivoja ja jättää niihin pysyvät jäljet. Potilaiden liikeaivokuoren reagointi akuuttiin kipuun oli riippuvainen kroonisen kivun voimakkuudesta ja käden puristusvoimasta. “On mahdollista, että potilaiden krooninen kipu johtaa liikeaivokuoren huonontuneeseen toimintaan ja sen välityksellä puristusvoiman heikkouteen ja käden kömpelyyteen”, Vartiainen sanoo. Myös potilailla, jotka kärsivät virusinfektioihin liittyvästä kroonisesta kivusta, havaittiin vastaava käden edustusalueen kutistuminen aivokuorella.

Useasta eri syystä johtuva krooninen kipu näyttää jättävän samanlaiset jäljet aivoihin. Näillä potilailla havaittiin myös aivojen kivunkäsittelyalueiden toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Vartiaisen mukaan toistuviin virusinfektioihin liittyvät keskushermostomuutokset voivat vaikuttaa kroonisen kivun kehittymiseen. Akuutti kipu on elintärkeä varoitussignaali terveellä ihmisellä. Sen aiheuttaa vahingollinen ärsyke. Jos kipu muuttuu krooniseksi, se menettää suojelevan merkityksensä.

Krooninen kipu aiheuttaa yksilötasolla paljon kärsimystä ja yhteiskunnallisesti mittavia hoitokuluja ja työkyvyttömyyttä. Toiminnalliset aivokuvantamismenetelmät magnetoenkefalografia (MEG) ja toiminnallinen magneettikuvaus (fMRI) ovat mahdollistaneet kipuun liittyvien aivoaktivaatioiden havainnoinnin hyvällä aika- ja paikkatarkkuudella. Näin on saatu runsaasti tietoa siitä, miten terveen ihmisen keskushermosto käsittelee akuuttia kipua.

LL Nuutti Vartiaisen väitöskirja ”Brain imaging of chronic pain” (Kroonisen kivun aivokuvantaminen) tarkastetaan Teknillisessä korkeakoulussa 18.11.2009.

Lue lisää:

Kommentoi »