Hyvin monella kadulla liikkujalla on jaloissaan jonkinasteinen virheasento. Monet eivät kuitenkaan tätä tiedosta, koska läheskään aina virheasento ei aiheuta kipuja. Suurin osa alaraajojen virheasennoista todetaankin vasta kipujen synnyttyä. Kipu alkaa kun kompensaatiomekanismit loppuvat, eli virheasennon aiheuttama ylirasitus ylittää kudosten sietokyvyn.

Ihminen voi esimerkiksi hakeutua lääkärin vastaanotolle kantapään sisäsyrjän kivun vuoksi, jolloin lääkäri toteaa, että jalassa on ylipronaatio eli jalkaterä kääntyy ulospäin ja sääri kiertyy sisäänpäin. Tätä kautta virheasennon toteaminen saa yleisimmin alkunsa ja hoito lähtee etenemään oikealla tavalla.

Virheasentojen aiheuttamia kiputiloja ovat mm. vaivasenluu, plantaarifaskiitti ja päkiän alueen kiputilat. Myös vasaravarpaat voivat johtua virheasennoista tai jalan toiminnan häiriöistä. Hyvä esimerkki edellä mainituista kiputilojen aiheuttajasta on lattajalka, josta voi löytyä kaikki edellä mainitut kiputilat. Lattajalka, kantakivut, jalkaterän etuosan kivut sekä nilkan ja säären kivut ovat yleisiä.

Vaivasenluu

Vaivasenluu, jossa isovarvas kääntyy tyvinivelestään ulospäin kohti muita varpaita, on hyvin yleinen vaiva. Vaivasenluu voi kasvaa hyvinkin isoksi ja aiheuttaa ongelmia esimerkiksi kenkien hankinnassa. Merkittävä ongelma on myös se, että isovarpaan ponnistus ei toimi virheasennon vuoksi.

Vaivaisenluun syntyyn voi vaikuttaa mm. perintötekijät, rakenteelliset tekijät (esim. normaalia lyhyempi ensimmäinen jalkapöytäluu), nilkan ylipronaatio, jalan etuosan leveneminen, ikääntymisen tuoma pehmytkudosten rappeutuminen ja vääränlaiset kengät.

Hoidossa on tärkeää selvittää syy ja hoitaa oireita sen mukaisesti. Varpaiden oikaisijaa voidaan käyttää ja jalkateräjumpasta sekä tukipohjallisista voi olla hyötyä. Leikkaushoito on vaihtoehto, jos vaivaisenluu on kivulias eikä muulla hoidolla saada riittävää vastetta. Vaivaisenluun oireet vaihtelevat täysin kivuttomasta levossakin hyvin kivuliaaseen.

Plantaarifaskiitti

Plantaarifaskiitti on jalkapohjan jännekalvon tulehdus. Se on aikuisilla yleisin kantapään kipua aiheuttava tila. Tulehdus sijaitsee jännekalvon kiinnityskohdassa kantaluun sisäreunassa. Sille on tyypillistä kipu, joka on pahimmillaan aamulla heti sängystä noustessa. Sen jälkeen kipu voi hieman hellittää, kun taas kipu kovenee.

Plantaarifaskiitin syitä ovat mm. kireät pohjelihakset, nilkkanivelen ylipronaatio ja rasitus. Myös kaarijalka voi aiheuttaa plantaarifaskiitin. Plantaarifaskiittiin voidaan ensiapuna käyttää kantakevennyksiä ja öisin voi käyttää lastaa, joka auttaa venyttämään kantakalvoa. Venytykset, tukipohjalliset ja tarvittaessa lääkehoito ovat myös tärkeitä hoitomuotoja.

Päkiäkivut

Päkiäkivut ja vasaravarpaat ovat melko yleisiä vaivoja. Päkiäkivut voivat johtua ylikuormituksesta ja poikittaisten holvien madaltumasta. Päkiäkivun syitä ovat päkiän rasvapatjan surkastuminen, hermojen puristuminen, känsä, levinnyt päkiä tai joissain tapauksissa korkokengillä käveleminen. Myös vaivaisenluun aiheuttama isovarpaan toiminnan heikkeneminen lisää päkiän kuormitusta. Päkiän alueen känsät toimivat hyvinä "maamerkkeinä" ylikuormituksesta.

Jalkateräjumpalla ja lihashuollolla on tärkeä merkitys hoidettaessa päkiän alueen kiputiloja. Vasaravarpaisiin voi löytyä apua esimerkiksi varvaskammasta, joka asetetaan varpaiden alle ja väliin suoristamaan varpaita. Jos varpaat ovat jäykistyneet jo koukkuasentoon, on syytä hakeutua ortopedin vastaanotolle.

Lattajalka

Lattajalka on lapsilla hyvin yleinen ja usein viaton löydös. Lapsen taipuisa lattajalka paranee usein itsestään eikä vaadi hoitoa. Joissakin tapauksissa lattajalka ei parane itsestään, 20–25% aikuisista löytyy lattajalkaisuutta. Lattajalkaisuuteen liittyy hyvin usein myös alemman nilkkanivelen pronaatio, jossa jalkaterä kiertyy ulospäin ja sääriluu kiertyy sisäänpäin. Lattajalassa jalan sisäkaari on laskeutunut. Sisäkaaren korkeuteen vaikuttavat luinen rakenne, nivelsiteet ja lihakset.

Lattajalka voi olla synnynnäinen, rakenteellinen tai toimintojen poikkeamien kompensaatio. Lattajalkaan liittyy usein alemman nilkkanivelen yliliikkuvuus. Taustalla voi olla ylemmän nilkkanivelen liikerajoitus, jota alempi nilkka kompensoi korvaamalla ylemmän nilkkanivelen puuttuvan liikkeen. Näiden lisäksi lattajalkaisuutta voivat aiheuttaa neurologiset sairaudet, nivelreuma sekä tapaturmat.

Lattajalkaisuutta voidaan hoitaa lihasten vahvistamisella ja lihastasapainon ylläpitämisellä koko alaraajoissa sekä pohjelihasten venyttelyllä. Lattajalka on rakenteellisesti liian "löysä" ja näin ollen jalkaterää tukevat rakenteet, eli jänteet, nivelet ja nivelsiteet ylikuormittuvat. Lattajalan oireilu voi vaihdella kivuttomasta kivuliaaseen. Lattajalka voi aiheuttaa myös koko alaraajan sisäkierron, joka aiheuttaa muun muassa lonkkaoireita, etenkin potilailla, joilla on lonkkanivelen kulumaa.

Kaarijalka

Lattajalan vastakohta on kaarijalka, joka havaitaan usein vasta kipujen tultua. Siinä jalan sisäkaari on päinvastoin korkea. Jos latuska- eli lattajalka on liian löysä, niin kaarijalka on puolestaan liian jäykkä. Ongelmat liittyvät jalkaterän joustamattomuuteen, iskunvaimennuksen puutteeseen ja pistemäisiin kuormituksiin. Lisäksi nilkkanivel suuntautuu enemmän ulospäin ja jalkaterä kääntyy sisäänpäin.

Kaarijalka voi olla synnynnäinen tai toimintojen poikkeamista johtuvaa. Syynä voivat olla myös neurologiset sairaudet tai kaarijalka voi olla vamman jälkitila. Oireina voivat olla kivuliaat päkiöiden ja varpaiden kovettumat ja vasaravarpaat. Kaarijalkapotilailla todetaan normaalia enemmän jalkapohjan kalvojänteen rappeumaa, limapussintulehdusta ja jalkaterän rasitusmurtumia.

Akillesjänteen ongelmat ovat myös tyypillisiä potilaille, joilla on kaarijalka. Voimakkaassa kaarijalassa jalkaterän keskiosa ei kuormitu lainkaan, vaan kuormitus on päkiällä ja kantapäällä. Näin kuormitusala jää hyvin pieneksi ja voi aiheuttaa sen vuoksi rasitusoireita. Kaarijalkaa voidaan hoitaa mm. venyttelyllä ja tukipohjallisilla. Tukipohjallisten tavoitteena on lisätä jalkapohjan tukipintaa ja iskunvaimennusta, keventää painepiikit ja estää nilkan nyrjähtelyt.

Jalkakipujen hoidossa on ensiarvoisen tärkeää lähteä selvittämään kivun syytä, eikä hoitaa ainoastaan oireita. Jos hoidetaan ainoastaan oiretta, joka yleensä aiheutuu virheasennosta, on suuri todennäköisyys, että kiputila uusiutuu jossakin vaiheessa.

Missä vaiheessa lääkäriin?

Jos kipu on tullut jonkun trauman seurauksena, on lääkärin vastaanotolle mentävä mahdollisimman nopeasti. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että on syytä mennä lääkärin vastaanotolle, jos kipu tai vaiva haittaa jokapäiväistä arkielämää.

Jalkojen virheasennot voivat aiheuttaa myös kipuja ylempänä kehossa. Jos nilkassa on virheasento, niin myös polvi ja lonkka kuormittuvat jossakin suhteessa virheellisesti. Lantio voi välittää virheasennon vaikutuksen aina selkään asti. Näin jalkojen virheasennoista aiheutuvaa kipua voi olla polvissa, lonkissa ja selässä saakka. Tämän vuoksi selkäkipua sairastavilta tulisi tutkia myös jalkojen asennot.

Lähteet:

Vaivaisenluu, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Kantapäänkipu, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Vaivaisenluuhun ja vasaravarpaisiin liittyvät rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat, Jalkaterveys, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Jännekalvon kiputila, Jalkaterveys, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito, Jalkaterveys, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus, Jalkaterveys, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Nilkan ja jalkaterän kiputilat lapsilla ja nuorilla, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

Q66.7 (kaarijalka)

Q66.5 (synnynnäinen lattajalka)

M21.4 (hankinnainen lattajalka)

M72.2 (plantaarifaskiitti)

M20.1 (hankinnainen vaivaisenluu)