Apu Terveys

Päänsärylle on listattu peräti 150 erilaista syytä – kun kerran kaikkien päätä joskus kivistää, milloin on syytä huolestua?

Päänsärylle on listattu peräti 150 erilaista syytä – kun kerran kaikkien päätä joskus kivistää, milloin on syytä huolestua?
Jokaisen päätä särkee joskus, ja usein itsehoito riittää. Lääkäriin pitää lähteä heti, jos kovaan ja äkilliseen särkyyn liittyy muitakin oireita.

Päänsärky on niin yleinen oire, että tuskin kukaan välttyy siltä. Toiset kärsivät siitä hyvinkin usein. Naisilla on pään­särkyä useammin kuin miehillä, mikä selittyy ainakin osittain hormonaalisilla syillä. Pään alueen säryn syy ei suinkaan aina ole päässä itsessään, vaan se voi juontua eri puolilta kehoa.

Mistä päänsärky johtuu?

Kipuaistimus syntyy aivojen kipua aistivissa osissa, vaikka viesti tulee muualta hermopäätteistä. Kipua aistivia hermopäätteitä on esimerkiksi päänahan alla, niskassa, verisuonten seinämissä ja aivokalvojen pinnalla. Päänsäryn syynä voi olla vaikkapa kehossa kaikkialla jylläävä tulehdus tai kireät hartialihakset.

Päänsärkyä voi kuvailla monin eri tavoin, ja kuvailu onkin yksi tapa kartoittaa päänsäryn syytä. Kipu voi olla sykkivää, jomottavaa, tasaisen junnaavaa tai tuikkivaa. Se voi olla tasaista tai vaihtelevaa ja tuntua koko päässä tai vaikkapa vain toisella ohimolla.

Päänsärkyyn voi liittyä muitakin oireita, jotka myös voivat antaa vihjeitä säryn syistä. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi pahoinvointi, oksentelu, huimaus, aistien herkistyminen, halvausoireet tai levottomuus.

Päänsärylle on listattu peräti 150 erilaista syytä. Oikean hoidon löytämiseksi on tärkeää selvittää, mistä särky johtuu. Onneksi hyvin vaaralliset syyt ovat harvinaisia. Tavallisempaa on, että kehon rasitukset tai tavalliset tulehdussairaudet saavat pään tila­päisesti kipuilemaan. Usein päänsärylle ei kuitenkaan löydy yhtä selvää syytä, vaikka kuinka etsitään.

– Tilapäinen ja ohimenevä päänsärky johtuu useimmiten jännittämisestä, unen puutteesta tai rasituksesta. Jos päänsäryn syynä on vaikkapa poski­ontelotulehdus tai korvatulehdus, oireeseen auttaa tulehduksen hoitaminen. Myös hampaassa piilevä tulehdus voi tuntua hankalana päänsärkynä, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma, joka toimii muun muassa Duodecimin Terveyskirjaston asiantuntijana.

Milloin päänsäryssä on kyse migreenistä?

Samanlaisena toistuvaan, kohtauksittaiseen päänsärkyyn on usein syynä migreeni. Sen laukaisevat monesti ulkoiset tekijät, kuten stressi tai sen loppuminen tai valon määrän muutokset.

Noin 15 prosentilla migreenipotilaista päänsärkyä edeltää niin sanottu aurakokemus. Se on useimmiten näköhäiriö, joka voi olla sahalaitainen kuvio tai harmaa tai kirkas alue näkökentässä. Harvinaisempaa on, että puheen tuottaminen häiriintyy.

Naisten voimakkaat migreenikohtaukset liittyvät hormonaalisiin muutoksiin kuukautiskierron aikana.

Menopaussin jälkeen oireet yleensä helpottavat, mutta hormonikorvaushoitoihin liittyy joskus haittavaikutuksena päänsärkyä. Migreeni ei kuitenkaan ole este hormonikorvaushoidon aloittamiselle. Ihon kautta annosteltava estrogeeni sopii yleensä paremmin kuin tabletit.

Migreenipäänsärky on usein sykkivää, toispuoleista ja kovaa, ja siihen liittyy usein pahoinvointia ja oksentelua sekä valo- ja hajuherkkyyttä.

Miten migreenipäänsärkyä hoidetaan?

Satunnaisia migreenikohtauksia hoidetaan kuten muutakin päänsärkyä eli parasetamolilla tai tulehduskipulääkeillä, joita tulisi ottaa suurin mahdollinen ohjeen mukainen kerta-­annos (esimerkiksi 1 g parasetamolia tai 800 mg ibuprofeenia). Viileä, pimeä ja hiljainen ympäristö auttaa, kuten myös lepo ja nukkuminen.

Jos kohtauksia tulee usein eikä itsehoidolla pärjää, kannattaa hakeutua lääkäriin. Migreeniin on olemassa tehokkaita täsmälääkkeitä. Toistuvaan migreeniin voidaan määrätä myös estolääkitys, johon voi kuulua verenpaine- tai epilepsialääkkeitä tai kipukynnystä nostavia lääkkeitä.

Hortonin syndroomana tai neuralgiana tunnettu sarjoittainen päänsärky aiheuttaa erittäin voimakasta, repivää, polttavaa ja läpitunkevaa kipua, joka kohdistuu jompaankumpaan silmään. Sarjoittaista päänsärkyä sairastaa noin kolme henkilöä tuhannesta. Sairaus alkaa tavallisimmin 30–40-vuotiaana. Enemmistö potilaista on miehiä.

Päänsärky pahee usein iltaa kohti ja tuntuu vanteena tai puristuksena pään ympärillä.

Milloin kyse on jännityspäänsärystä?

Päänsäryn yleisin muoto on jännityspäänsärky. Se voi johtua sekä niska-hartiaseudun jännityksistä että henkisestä kuormituksesta. Lähes puolet ihmisistä kokee tällaista särkyä ainakin joskus, ja sitä esiintyy myös lapsilla.

Päänsärky pahenee usein iltaa kohti ja tuntuu vanteena tai pantamaisena puristuksena pään ympärillä tai vain toisella puolella päätä. Jännityspäänsärkyyn voi liittyä myös käsien puutumista ja huimausta sekä päänahan kosketusarkuutta.

– Mekanismin perimmäistä syytä ei tiedetä, sillä pelkät lihasjännitykset eivät sitä selitä. Myös henkiset syyt, kuten masennus ja ahdistus, vaikuttavat. Joillakin ihmisillä on taipumus reagoida päänsäryllä monenlaisiin kuormituksiin, Osmo Saarelma sanoo.

Auttaako särkylääke jännityspäänsärkyyn?

Jännityspäänsärkyä voi lääkitä tilapäisesti ilman reseptiä saatavilla kipulääkkeillä, mutta niiden pitkäaikainen ja liiallinen käyttö on vaarallista.

Parempi hoito on hakeutua fysioterapiaan ja lisätä liikuntaa: sekä kuntoliikunta että rentouttavat jooga- tai pilatestyyppiset lajit ovat hyväksi.

Joskus hoidoksi määrätään myös masennuslääkitystä ja lihaksia rentouttavia lääkkeitä kuurimaisesti. Usein jännityspäänsärky helpottaa, kun esimerkiksi kuormittava elämäntilanne on mennyt ohi.

– Päänsäryn syynä voi olla myös purentavirhe. Silloin särky on usein jomottavaa, ja sitä esiintyy otsan tai ohimon seudulla. Myös silmien taittovirheet aiheuttavat päänsärkyä, Osmo Saarelma sanoo.

Runsas alkoholin nauttiminen aiheuttaa päänsärkyä varsinkin seuraavana päivänä. Toiset saavat päänsäryn pienistäkin alkoholimääristä, esimerkiksi punaviinistä. Syytä tähän ei tiedetä. Säännölliseen kofeiiniin käyttöön tottunut saa usein päänsäryn, jos jokapäiväinen kahviannos jää saamatta.

Milloin päänsäryssä on kyse jostain vakavammasta?

Vakavimmat päänsäryn syyt liittyvät aivo­terveyteen. Aivoverenkiertohäiriö ei yleensä aiheuta päänsärkyä, mutta aivoverenvuotoon voi liittyä ­särkyä. Sekä aivoverenvuodon että aivoinfaktin ­tyypillisimmät oireet ovat kuitenkin toispuoli­halvaus, häiriöt puhe- ja näkykyvyssä sekä tajunnan aleneminen.

– Kun aivoissa puhkeaa verisuoni, se vuotaa verta aivokudoksen sisälle. Tämä aiheuttaa samanlaisia ­oireita kuin verenkiertohäiriö. Nämä kaksi vakavaa sairautta pystytään erottamaan toisistaan tietokonetomografiakuvauksen avulla, Osmo Saarelma sanoo.

Jos tällaisia oireita ilmaantuu, on aina soitettava heti 112:een.

Kova ja äkillinen päänsärky voi johtua lukinkalvon alaisesta aivoverenvuodosta (SAV). Tämän erittäin vaarallisen tilanteen aiheuttaa aivovaltimossa oleva synnynnäisesti heikko kohta. Kun valtimon sisällä on korkea paine, verisuonen seinämän heikkoon kohtaan voi syntyä pullistuma eli aneurysma.

Pullistuma voi piillä aivoissa oireettomana vuosia, jopa koko elämän ajan. Joskus se voi kuitenkin puhjeta ja aiheuttaa verenvuodon aivokalvon alle. Näin käy vuoden aikana noin 700 suomalaiselle, joiden keski-ikä on 55 vuotta.

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto aiheuttaa ­tyypillisesti kovan ja hellittämättömän päänsäryn, johon voi liittyä pahoinvointia ja oksentelua. Niska voi tuntua jäykältä ja silmissä olla valonarkuutta. ­Oireisiin voi liittyä myös kouristelua. Potilas voi olla jopa tajuton tai toisaalta kävellä itse lääkäriin –­ oireet siis vaihtelevat hyvin laajasti.

– SAV-potilas tarvitsee välitöntä hoitoa, eli hätänumeroon soitto on ensimmäinen toimenpide. Tauti voidaan todeta tietokonekerroskuvauksella, joten potilas viedään aina päivystyssairaalaan. Yleensä hoitona on leikkaus, jossa verisuonenpullistuman tyvi suljetaan ja vuoto estetään. Jos potilas pääsee ajoissa hoitoon, hän voi toipua täysin. Toisaalta noin neljäsosa potilaista kuolee vuoden kuluessa vuodosta, yleislääkäri Osmo Saarelma sanoo.

Myös aivokasvain voi aiheuttaa päänsärkyä, mutta se on hyvin harvoin kasvaimen ainoa oire. Kasvaimen oireina voi olla esimerkiksi epilepsiaa, henkisen suorituskyvyn muutoksia, näkökentän puutoksia tai liikkumisvaikeuksia. Mikäli päänsärkyyn liittyy tällaisia oireita, on syytä hakeutua tutkimuksiin.

Milloin lääkäriin päänsäryn takia?

Heti jos:

Päänsärky alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy:

  • hermoston oireita
  • tajunnanhäiriöitä
  • yleistilan heikkenemistä
  • oksentelua
  • niskajäykkyyttä
  • korkeaa kuumetta

Pian jos:

  • Särky kestää yli vuorokauden tai kohtaukset tihentyvät.

Kiireettömästi jos:

  • Särky toistuu, mutta itsehoito ei auta tai säryn syy ei ole selvillä.

Päänsärky voi johtua särkylääkkeistä

Liiallinen särkylääkkeiden käyttö voi johtaa päivittäiseen päänsärkyyn.

Päänsärkylääkkeiden satunnainen käyttö on turvallista, mutta paradoksaalisesti niiden haittavaikutus on – päänsärky. Särkylääke muuttaa aivoissa kipua välittävän hermojärjestelmän toimintaa. ­Hermosto tavallaan tottuu saamaan ­särkylääkettä. Kun lääkkeen vaikutus ­lakkaa, hermosto reagoi kivulla.

– Itselleen saattaa aiheuttaa tällaisen tilanteen, jos käyttää tavallisia tulehduskipu­lääkkeitä kolmena päivänä ­viikossa pidempään kuin kolme kuu­kautta yhtäjaksoisesti. Triptaanien ja ­kofeiinia tai kodeiinia sisältävien lääkkeiden raja on kaksi päivää viikossa, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma.

On siis erittäin tärkeää noudattaa tulehduskipulääkkeiden annostusohjeita. Vaikka niitä voi ostaa ilman reseptiä, ne eivät ole vaarattomia.

Särkylääkepäänsärky on usein päivittäistä. Tyypillisesti se alkaa aamuyöllä, kun särkylääkkeen vaikutus loppuu.

Juttu on julkaistu Apu Terveys -lehdessä 4/2020.

Julkaistu: 23.9.2020
Kommentoi »