Terve.fi

Huimaus


Huimaus on aistimus, jonka mukaan ihminen, ympäristö tai sen osa olisi liikkeessä. Huimaus on yleinen vaiva, jonka syyt ovat moninaiset.

Huimaus on usein kiusallinen vaiva, mutta useimmiten se häviää vähitellen itsestään. Huimauksen taustalla on harvemmin vaarallinen sairaus.

Huimaus on hyvin subjektiivinen tunne ja se voidaan ymmärtää monella tavalla. Voidaan sanoa, että huimaus on mikä tahansa epämiellyttävä tunne siitä, ettei oma tasapaino suhteessa ympäristöön ole kunnossa.

Tasapainosta huolehtivat viime kädessä aivot (pikkuaivot ja aivorunko), jotka keräävät elimistön tuottaman informaation monimutkaisen tapahtumasarjan kautta. Eri elimistä ja aisteista tulee tietoja, joita aivot vertaavat sisäkorvan tasapainoelimistä tuleviin tietoihin. Jos nämä tiedot ovat ristiriidassa keskenään, koetaan huimausta. Silmät voivat esimerkiksi kertoa, että ollaan liikkeessä, mutta sisäkorvan tasapainoelimet aistivat, että ollaan paikoillaan.

Karkeasti jaotellen huimaus voidaan jakaa kahteen luokkaan: kiertävä huimaus ja kaatava huimaus.

Kiertävässä huimaustyypissä huimaus koetaan esimerkiksi huoneen pyörimisenä. Kiertävä huimaus liittyy usein sisäkorvan häiriöihin ja kaatava huimaus aivojen toiminnan häiriöihin. Huimauksen lisäksi oireena voi olla pahoinvointia, kuulon häiriöitä ja poikkeavia silmän liikkeitä, joita kutsutaan nystagmukseksi eli silmävärveeksi.

Kaatava huimaus voidaan kokea esimerkiksi keinuttava, kaatavana tai putoavana tunteena.

Tasapainosta huolehtivat viime kädessä aivot (pikkuaivot ja aivorunko), jotka keräävät elimistön tuottaman informaation monimutkaisen tapahtumasarjan kautta. Eri elimistä ja aisteista tulee tietoja, joita aivot vertaavat sisäkorvan tasapainoelimistä tuleviin tietoihin.

Jos nämä tiedot ovat ristiriidassa keskenään, koetaan huimausta. Silmät voivat esimerkiksi kertoa, että ollaan liikkeessä, mutta sisäkorvan tasapainoelimet aistivat, että ollaan paikoillaan.

Huimauksen lisäksi oireena voi olla pahoinvointia ja näköhäiriöitä. Myös poikkeavia silmän liikkeitä voi esiintyä; näitä kutsutaan nystagmukseksi eli silmävärveeksi.

Kun pikku lapsi opettelee kävelemään, ensimmäiset askeleet ovat kuin humalaisen kävelyä. Tasapaino opitaan iän mukana ja sitä voi erityisesti harjoittaa (vrt. urheilijat). Noin 40 ikävuoden jälkeen alkaa iänmukainen tasapainon heikkeneminen.

Huimauksen taustalla on yleensä jokin tasapainon ylläpitoon liittyvän elimen häiriö. Vika voi olla silloin raajojen tai niskan asentotunnossa, tai sisäkorvassa.

Kiusallisin on aivojen tasapainokeskuksen vika, jolla on huono ennuste korjaantua itsestään. Vian esiintyessä useammassa tasapainoa säätelevässä elimessä, oireet ovat yleensä voimakkaampia, kuin esimerkiksi vian esiintyessä vain toisessa tasapainoelimessä.

Huimauksen syitä

Huimauksen hoito

Huimaus menee usein itsestään ohi elimistön tottuessa "uuteen tilanteeseen". Lääkehoidosta voi olla hyötyä tiettyjen oireyhtymien hoidossa (esim. Ménièren tauti), tai jos halutaan tilapäisesti lievittää huimauksen tuomaa pahanolontunnetta. Paniikkihäiriöön liittyvää huimausta hoidetaan paniikkihäiriön hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä.

Lääkärin tutkittavaksi on syytä hakeutua välittömästi, jos äkilliseen huimaukseen liittyy muita neurologisia oireita, kuten puheen, kuulon, näön, lihasten toiminnan tai tajunnan häiriöitä tai jos huimausoire on niin voimakasta, että pystyssä pysyminen on mahdotonta.

Huimauskuntoutuksella on saatu parhaita tuloksia hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa, missä ns. liikehoito parhaimmillaan poistaa huimauksen aiheuttajan ja siten oireet saman tien.

Elämäntavoilla on myös merkitystä huimauksen hoidossa. Noudattamalla terveellisiä elämäntapoja välttäen tupakkaa, alkoholia ja liiallista rasvaa voi jossain määrin vähentää huimauksen riskiä. Rauhoittavia lääkkeitä tulee välttää.

Paniikkihäiriöön liittyvää huimausta hoidetaan paniikkihäiriön hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä. Muuten tulee välttää rauhoittavasti vaikuttavia lääkkeitä, vaikka ne voivat väliaikaisesti oloa helpottaakin. Ne voivat jopa estää tilan pysyvän paranemisen.

Kuntoutuksessa käydään läpi aktiiviharjoitteita, joilla pyritään säätämään aivojen tasapainokeskukset uudestaan. Jos huimausta esiintyy vain tietyissä liikkeissä, pyrkii ihminen vaistonvaraisesti välttämään näitä liikkeitä. Huimauksen välttäminen kuitenkin vain estää ja pitkittää luontaista paranemista, johon kuntoutuksella juuri pyritään.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava tasapainoelimen häiriö, se todetaan jopa noin 33 %:lla huimaus potilaista. Nimensä mukaisesti tilanne on hyvänlaatuinen, vaikkakin usein kiusallinen ja joskus jopa invalidisoiva. Yleisimmin hyvänlaatuisen asentohuimauksen aiheuttaa tasapainoelimen takimmaiseen kaarikäytävän joutunut sakka.

Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa huimausjakso alkaa usein yöllä tai aamulla. Tyypillistä on, että huimaus tulee esiin kumartuessa, ylös katsoessa tai esim. makuulla päätä kääntäessä. Se alkaa 1–2 s viiveellä ja laantuu ja vaimenee 15–20 s kuluessa, kun pää on paikallaan. Liikettä toistettaessa huimaus ilmaantuu uudelleen, mutta usein hieman vaimeampana. 90 %:lla huimauskohtaukset häviävät kolmessa kuukaudessa, mutta ne voivat uusiutua.

Nimensä mukaisesti tilanne on hyvänlaatuinen, vaikkakin usein kiusallinen ja joskus jopa invalidisoiva. Hoidon periaate on, että tasapainoelinten kaarikäytäviin joutunut ylimääräinen sakkaumamateriaali pyritään tyhjentämään kaarikäytävästä pään ja vartalon kiertoliikkeellä. Suunnan määrää se, missä kaarikäytävässä vika kulloinkin on. Hyvänlaatuinen asentohuimaus hoidetaan asentohoidolla tai toistoharjoittein.

Huimauksen kuntoutusharjoitteet

Kuntoutusharjoitteiden tarkoituksena on sopeuttaa aivot toimimaan uudessa informaatioympäristössä, joka aiheutuu jonkin tasapainoa ylläpitävän elimen häiriötilasta. Harjoitteista kuuluu tehdä ne, jotka tuovat huimauksen parhaiten esiin ja sopivat sinulle parhaiten.

Harjoitteet tulee tehdä silmät auki, jotta voit tarvittaessa kohdistaa katseen johonkin liikkumattomaan kohteeseen.

Tee jokainen harjoitus nopeasti viisi kertaa peräkkäin ja odota sen jälkeen, että epämiellyttävät tuntemukset häviävät. Toista harjoitukset kaksi kertaa päivässä. Noudata harjoitusohjelmaa lääkärin tai fysioterapeutin ohjeiden mukaisesti.

Tuloksia voidaan odottaa noin kahdessa kuukaudessa, taudista riippuen.

  1. Istu selkä suorana, jalat vuoteella ja katse suunnattuna eteenpäin. Laskeudu tästä asennosta nopeasti selin makuulle.
  2. Makaa selälläsi vuoteella, katse suunnattuna ylös. Käänny nopeasti vasemmalle kyljelle.
  3. Makaa vasemmalla kyljellä vuoteella, katse suunnattuna eteenpäin. Käänny nopeasti oikealle kyljelle.
  4. Makaa oikealla kyljellä vuoteella, katse suunnattuna eteenpäin. Käänny nopeasti selin makuulle.
  5. Makaa vuoteella selälläsi, katse suunnattuna ylös. Nouse nopeasti istumaan.
  6. Istu selkä suorana, jalat vuoteella ja katse eteenpäin suunnattuna. Laskeudu nopeasti selin makuulle ja käännä samalla päätä vasemmalle. Nouse tämän jälkeen nopeasti takaisin istumaan.
  7. Istu selkä suorana, jalat vuoteella ja katse suunnattuna eteenpäin. Laskeudu nopeasti selin makuulle ja käännä samalla päätä oikealle. Nouse tämän jälkeen nopeasti takaisin istumaan.
  8. Istu selkä suorana, jalat vuoteella ja katse suunnattuna eteenpäin. Laskeudu nopeasti selin makuulle ja nouse sitten nopeasti takaisin istumaan.
  9. Seiso selkä suorana ja katse eteenpäin suunnattuna. Pyörähdä yksi kierros vastapäivään vasemman kantapään varassa.
  10. Seiso selkä suorana ja katse eteenpäin suunnattuna. Pyörähdä yksi kierros myötäpäivään oikean kantapään varassa.
  11. Istu tuolilla ja kumarru eteenpäin, katse suunnattuna lattiaan. Ojenna ylävartalo suoraksi ja käännä samalla päätä vasemmalle.
  12. Istu tuolilla ja kumarru eteenpäin, katse suunnattuna lattiaan. Ojenna ylävartalo suoraksi ja käännä samalla päätä oikealle.
  13. Istu selkä suorana ja käännä päätä nopeasti kolme kertaa oikealle.
  14. Istu selkä suorana ja käännä päätä nopeasti kolme kertaa vasemmalle.
  15. Istu tuolilla ja kumarru eteenpäin, katse suunnattuna lattiaan. Ojenna sen jälkeen ylävartalo nopeasti suoraksi.
  16. Istu tuolilla ja nyökkää nopeasti kolme kertaa.

Vaivaako huimaus? Milloin lääkäriin?

Lääkäriin tulee hakeutua välittömästi, mikäli äkilliseen huimaukseen liittyy muita oireita, kuten puheen, kuulon, näön tai tajunnan häiriöitä tai mikäli huimaus on niin voimakasta, että potilas ei pysty pysymään pystyssä. Vuorokauden sisällä on hyvä hakeutua hoitoon, mikäli huimaus kestää yhtäjaksoisesti useita tunteja ilman muita oireita.

Muutaman viikon sisällä tulee hakeutua hoitoon, mikäli vähitellen kehittyneeseen huimaukseen liittyy korvien suhinaa, toispuolista kuulon heikkenemistä tai muita hermoston oireita.

Lähteet:

Atula T. Atula S. Huimaus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Huimaus, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2016.

Huimauksen etiologia ja hoito, Neurologia, Kustannus oy Duodecim 2015.

Huimauksen synty- ja korjausmekanismit, Neurologia, Kustannus oy Duodecim 2015.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV), Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2016.

Sairaudet vanhuksen huimauksen taustalla, Geriatria, Kustannus oy Duodecim 2016.

Huimaus, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2017.

Huimaus, Lääketieteen termit, Kustannus oy Duodecim 2017.

ICD-10:

R42 Pyörrytys ja huimaus

Julkaistu: 2.4.2018