Hyvänlaatuinen asentohuimaus

Hyvänlaatuinen asentohuimauksen oireen aiheuttaa sisäkorvan kaarikäytävään kulkeutunut sakka, joka liikkuessaan antaa herkille sisäkorvan aistinsoluille väärää informaatiota pään liikkeistä.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen diagnoosi voidaan tehdä ilman kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia vastaanotolla lääkärin suorittamin testein. Lääkehoitoa ei tarvita, hoidoksi riittää sakan poistaminen kaarikäytävästä asentohoidolla. Jos tämä ei toistettunakaan auta, voidaan joutua turvautumaan kirurgiseen hoitoon, jossa kaarikäytävä tukitaan.

Hyvänlaatuinen asentohuimaus paranee yleensä itsestäänkin, mutta hoidoin voidaan paranemista oleellisesti nopeuttaa. Kaikilla huimausoire ei parane itsestään laisinkaan. Useimmilla huimausoireisto uusiutuu ajan kuluessa.

Lähteet:

Saarelma O. Tietoa potilaalle: Huimaus, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Atula T. Atula S. Huimaus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Jutila T. Hirvonen T. Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito, Suomen Lääkärilehti 2014;69(47):3167-3173, Suomen Lääkäriliitto.

Niemensivu R. Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Terve.fi

Asentohuimauksesta

Olen 20-vuotias nainen ja minulla on ollut noin viikon verran hyvälaatuista asentohuimausta muistuttavia hetkittäisiä huimauskohtauksia (10-30 sekuntia), jotka ilmenevät vuoteessa makuuasennossa päätä käännettäessä ja sieltä noustessa. Aluksi huimaus oli voimakkaimmillaan yöllä noustessa, mutta muutaman päivän kuluttua voimakkuus alkoi painottua aamuaikaan. Silmien liike menee vertikaalisesti ylösalaisin, ja sitä ilmenee erityisesti päätä oikealle käännettäessä. Ensimmäisinä öinä huimaus oli niin voimakasta, että noustessa tasapainon menetys oli lähellä. Myös päivisin on ollut havaittavista jonkinlaista, joskin hyvin lievää huimausta esimerkiksi istuessa, verenpaine on kuitenkin normaali. Varsinainen huolenaiheeni on se, että voisiko tällä huimauksella olla yhteyttä päähän kohdistuneisiin iskuihin: sain marraskuussa 2016 päähän kaksi suhteellisen voimakasta iskua, joiden jälkeen oli päänsärkyä noin kolme viikkoa. Alkuvuodesta kärsin myös ortostaattisesta huimauksesta ja silmien sumenemisesta, lisäksi olen välillä kärsinyt myös selittämättömästä päänsisäisestä ’omituisesta’ olotilasta. Helmikuussa oli myös yhtenä yönä päänsärkyä ja eräänlaista paineentunnetta. Tämän asentohuimauksen havaitsin kuitenkin vasta helmikuun lopulla, joten kuinka todennäköisesti se siis olisi yhdistettävissä noihin yli kahden kuukauden takaisiin pään iskuihin? Voiko olla mahdollista, että tasapainoelin tärähtää iskun yhteydessä, mutta alkaa oireilemaan vasta näin myöhään? Kylläkin noin viikko ennen huimauksen alkua pää kolahti arkisesti kaapinkulmaan, ja vaikka osumakohtaa aristi vain alle 10 sekuntia, niin silti parin tunnin kuluttua olin havaitsevani hetkittäin lievää pään kohmeisuutta sekä hetkellinen vihlaisun… Ainakin itsestäni tuntuu vaikealta yhdistää tätä kolausta tuohon huimauksen syntyyn, ellei kyysessä sitten ole niin sanotusti näiden iskujen summa… Mainitsen myös varalta, että olen saanut lapsuudessa viidesti päähän kovankin iskun, vaikkei lapsuuden pään iskuja juuri voidakaan todistaa syy-seuraussuhteeseen nykytilanteisiin. Kuitenkin kuulemani perusteella mahdollinen asentohuimaus päähän kohdistuneen iskun jälkeen ilmenee yleensä melko pian, viimeistään muutaman vuorokauden kuluttua tapaturmasta? Lisään vielä, että olen ollut lapsena taipuvainen epätasaisesta liikkeestä johtuvalle matkapahoinvoinnille, mutta pelkästään pään liikkeestä ja asennonvaihdosta aiheutuvaa huimausta ei ole ennen esiintynyt.
0