Terve.fi

Yleistietoa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta


Hyvänlaatuinen asentohuimaus johtuu sakan kulkeutumisesta korvassa sijaitsevan tasapainoelimen kaarikäytävään.

Sakka aiheuttaa asennonmuutosten yhteydessä voimakkaan huimausoireen. Yleensä oireilulla ei ole laukaisevaa tekijää, mutta toisinaan pieni päähän kohdistunut vamma tai korvaleikkaus saattaa olla taustalla.

Ihmisen sisäkorvassa on sekä äänen aistimiseen että asennon ja liikkeen aistimiseen erikoistuneet rakenteet. Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa vika piilee nimenomaan pään liikettä aistivissa kaaritiehyissä.

Kaaritiehyitä on molemmissa korvissa kolme, etummainen, takimmainen ja horisontaalinen. Ne sijaitsevat kohtisuorasti toisiinsa nähden ja ovat yhdessä kykeneväisiä aistimaan pään liikkeitä kaikissa suunnissa. Itse pään liikkeiden tunnistaminen tapahtuu kaaritiehyiden päissä sijaitsevissa avartumissa, joissa on aistinsoluja. Pään asennon muuttuessa kaarikäytävien sisällä oleva neste liikkuu ja ärsyttää avartuman aistisoluja, jota kautta tieto pään liikkeistä välittyy hermoa pitkin aivoihin.

Hyvänlaatuisessa asentohuimauksessa kaarikäytävään kertyy nestettä painavampaa sakkaa, jonka liikkeet aiheuttavat virheellisiä liikeaistimuksia. Sakan kertymisen syytä ei varmuudella tiedetä. Arvellaan, että sakka on peräisin tasapainoaistin tasapainokivistä. Sakan kertyminen voi johtua rapautumisesta tai sen taustalla voi olla pieni päähän kohdistunut trauma.

Takimmaisen kaarikäytävän asentohuimaus on ylivoimaisesti yleisin hyvänlaatuisen asentohuimauksen tyyppi. Joskus sakkaa saattaa kuitenkin jäädä myös horisontaaliseen tai etummaiseen kaarikäytävään. Etummainen kaarikäytävä kuitenkin tyhjenee asentonsa vuoksi itsestäänkin helposti esimerkiksi yöllä kylkeä vaihdettaessa.

Lääkäri osaa epäillä hyvänlaatuista asentohuimausta oireilun perusteella. Kun epäily sairaudesta on tullut, tehdään muihin huimauksen syihin liittyvien lääkärintutkimusten ohella myös ns. kallistusprovokaatiotesti.

Testi suoritetaan tutkimuspöydällä liikuttamalla tutkittavaa istumisasennosta makuuasentoon pään ollessa tietyssä asennossa. Testin tarkoituksena on saada vastaanottotilanteessa esille asentoon liittyvä huimausoire ja myös siihen liittyvä silmien liike, nystagmus. Testillä testataan nimenomaan takimmaisen kaarikäytävän oireilua.

Molemmat puolet testataan erikseen. Horisontaalisen kaarikäytävän tilannetta testataan erilaisilla siihen suunnitelluilla testeillä, kuten esim. selällään tutkimuspöydällä päätä kääntämällä.

Hyvänlaatuinen asentohuimauksen seuranta

Muut huimauksen syyt on hyvä poissulkea lääkärin toimesta. Hyvänlaatuinen asentohuimaus ei yleensä tarvitse säännöllistä seurantaa. Kuitenkin lääkäri määrittää yksilöllisesti seurannan tarpeen.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen yleisyys ja perinnöllisyys

Hyvänlaatuinen asentohuimaus on yleisin huimausta aiheuttava sairaus. On arvioitu, että hyvänlaatuinen asentohuimaus on taustalla 25 %:ssa kaikista huimaustapauksista.

Ei ole osoitettu, että hyvänlaatuinen asentohuimaus olisi suoranaisesti perinnöllinen sairaus.

Hyvänlaatuisen asentohuimauksen ennuste

Lähes kaikki hyvänlaatuista asentohuimausta sairastavat saavat helpotuksen oireiluunsa asentohoidon avulla. Ilman hoitoa huimausoire kestää keskimäärin 10 viikkoa. Kuitenkin oireilun kesto vaihtelee lyhyestä oireilusta itsestään loppumattomaan oireiluun. Suurella osalla sairastuneista oireisto uusiutuu ajan mittaan.

Lähteet:

Saarelma O. Tietoa potilaalle: Huimaus, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Atula T. Atula S. Huimaus, Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Jutila T. Hirvonen T. Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito, Suomen Lääkärilehti 2014;69(47):3167-3173, Suomen Lääkäriliitto.

Niemensivu R. Hyvänlaatuinen asentohuimaus (BPPV), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

ICD-10:

H81.1 Hyvänlaatuinen kohtauksittainen huimaus

Julkaistu: 30.4.2018