Jännityspäänsärkyä vai migreeniä? Tunnista päänsärkylajit!
Suurin osa ihmisistä kärsii päänsärystä tavalla tai toisella ainakin joskus. Päänsärkyä on kuitenkin monenlaista.
Julkaistu 30.5.2016
Jännityspäänsärky
Tästä sen tuntee:
- Kipu voimistuu hiljalleen päivän kuluessa. Kipu ei ole niin voimakasta, että se estäisi nukkumisen. Kipu on kohtalainen.
- Kipu on tasaista ja puristavaa, tuntuu kuin panta kiristäisi päätä. Kipu tuntuu molemmin puolin päätä, mutta se voi olla myös toispuoleista.
- Päässä voi tuntua myös repäiseviä vihlaisuja. Lisäksi voi ilmetä huimausta, puutumista ja pahoinvointia.
- Jännityspäänsärky voi vaivata migreenin kanssa vuorotellen ja osittain myös samanaikaisesti.
- Voi myös laukaista migreenikohtauksen.
Kuka sairastuu:
- Naiset kärsivät jännityspäänsärystä hieman miehiä useammin. Yleensä säryt ovat pahimmillaan nuoruudessa ja aikuisiällä. Keski-iän jälkeen säryt vähenevät.
- Kolmella ihmisellä sadasta päänsärky jatkuu pitkään ja särkypäiviä on useammin kuin kivuttomia päiviä.
Näin se hoituu:
- Liikunta estää särkyä tehokkaimmin, mutta unohda bodauslajit. Kokeile rentoutusharjoituksia, akupunktiota ja fysioterapiaa.
- Kiinnitä huomiota työasentoihin, samoin stressinaiheuttajiin.
- Tarkistuta myös purenta ja näkö.
- Lyhyen aikaa särkyä voi hoitaa tavallisilla särkylääkkeillä. Niiden pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa päänsärkyä. Hankalissa tapauksissa voidaan estolääkkeenä käyttää masennuslääkettä tai lihaksia rentouttavaa lääkettä.
Lue myös: Mitä tehdä, kun huimaa ja päätä särkee?
Migreeni
Tästä sen tuntee:
- Särky tulee kohtauksittain ja kohtaukset kestävät muutamasta tunnista pariin päivään. Kipu on kova.
- Kohtauksia voi edeltää enintään tunnin kestävä auraoire, esimerkiksi näkö- tai tuntohäiriö.
- Kipua voi edeltää kalpeus, haukottelu, mielialan muutokset, suolen toiminnan häiriöt tai esimerkiksi makeanhimo.
- Kipu on toispuoleista, sykkivää ja kohtalaista tai kovaa. Fyysinen rasitus pahentaa sitä.
- Kohtauksiin liittyy silmien valonarkuutta, pahoinvointia tai oksentelua.
- Kohtauksen voi laukaista väsymys, stressi, epäsäännöllinen ruokailu, alkoholi, tietty tuoksu tai ruoka-aine, naisilla myös hormonivaihtelut.
Kuka sairastuu:
- Taipumus on vahvasti perinnöllinen ja se säilyy läpi elämän. Sairaus voi puhjeta lapsuudessa, yleensä viimeistään parikymppisenä. Pojat ja tytöt sairastuvat migreenin yhtä usein, mutta murrosiän jälkeen se on selvästi yleisempää naisilla.
Näin se hoituu:
- Vältä laukaisevia tekijöitä ja elä mahdollisimman säännöllistä elämää.
- Kun kohtaus alkaa, hakeudu rauhalliseen ja hämärään tilaan.
- Ota lääkärin määräyksellä saatava kohtauslääke heti. Tavalliset särkylääkkeet eivät yleensä tehoa. Lääkäri harkitsee estolääkitystä, jos kohtaukset ovat vaikeita ja niitä tulee vähintään neljä kertaa kuukaudessa
Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky
Tästä sen tuntee:
- Särky tulee kohtauksittain ja kohtaukset kestävät hoitamattomina 15 minuutista kolmeen tuntiin. Kipu on äärimmäinen.
- Kohtaukset alkavat usein aamuyöllä ja toistuvat 1–10 tunnin välein. Kohtaussarjat voivat kestää joitain viikkoja tai kuukausia ja pysyä sitten pois pitkiä aikoja. Noin joka kymmenes kärsii kohtauksista jatkuvammin.
- Etenkin naisilla esiintyy sekä migreenikipua että Horton-kohtauksia.
- Kipu on äärimmäisen kovaa, luonteeltaan repivää ja polttavaa. Se on aina toispuoleista ja paikallistuu usein silmän ympärille.
- Kohtauksen aikana silmä voi punottaa ja vuotaa, sierain tukkeutua tai luomi roikkua.
- Alkoholi, uni-valverytmin muutos, fyysinen rasitus tai ilmanpaineen muutokset voivat laukaista kohtauksen.
Kuka sairastuu:
- Suomessa tautia sairastaa 15 000 ihmistä. Se puhkeaa 20–40-vuotiaana ja on miehillä viisi kertaa naisia yleisempi.
Näin se hoituu:
- Kipua hoidetaan sataprosenttisella hapella, ihon alle pistettävällä tai nenään sumutettavalla migreenilääkkeellä tai nenäpuudutteella.
- Lääkitys pitää aloittaa heti, sillä se tehoaa parhaiten sarjan alussa. Sarjan pitkittyminen on mahdollista katkaista estolääkkeellä.
