Kauneus & Terveys

Milloin lääkäriin flunssan takia?


Kärsitkö flunssasta? Lue asiantuntijalääkärin artikkeli, milloin kannattaa hakeutua lääkärin flunssan vuoksi.
Kuvat Fotolia

Flunssalla tarkoitetaan yleensä äkillistä viruksen aiheuttamaa ylähengitystieinfektiota.

Flunssa on yleinen tauti, ja terveyskeskusten päivystyksissä flunssapotilaat muodostavat suurimman yksittäisen potilasryhmän yhdessä tuki- ja liikuntaelimistön sairauksien kanssa.

On laskettu että normaali terve lapsi sairastaa noin 6–10 ylähengitystieinfektiota vuodessa ja voi olla jopa kolmasosan ajastaan ylähengitystieinfektiossa.

Lue lisäksi: Influenssa vai flunssa - näin erotat

On hyvin yleistä että edellisen flunssan parantuessa tulee jo uusi, eri viruksen aiheuttama infektio ja sairastelukierre jatkuu. Taustalla on äärimmäisen harvoin immuunivasteen häiriöitä tai muuta infektioille altistavaa.

Flunssan aiheuttavat virukset

Yleisimmin akuutin ylähengitystieinfektion aiheuttaa jokin rinovirustyyppi. Parantavaa hoitoa ei ole.

Tyypillisiä oireita ovat kurkkukipu, nuha, kuumeilu ja yskä. Oirekuva on tavallisesti lievä.

Millainen on mykoplasma? Tunnista mykoplasman oireet

Suomessa ja muissa länsimaissa syödään paljon antibioottikuureja tarpeettomasti virusinfektioihin, joihin ne eivät tehoa. Tällöin altistetaan potilaita turhaan antibioottien haittavaikutuksille ja toisaalta bakteerien vastustuskyky antibiooteille kasvaa, jolloin antibiootit eivät enää välttämättä toimi vakavien infektioiden kuten keuhkokuumeen yhteydessä.

Milloin huolestua flunssasta

Vaaranmerkkejä ovat hengitysvaikeudet, poikkeuksellisen voimakas kipu ja heikentynyt yleistila, joka ei korjaannu kuumelääkkeellä. Tällöin päivystyksellinen arvio on paikallaan.

Erityisesti, mikäli on yleissairauksia, kuten astma, keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta, kannattaa em. oireiden yhteydessä olla varovainen.

Imeväisikäisten lasten kohdalla kannattaa myös hoitoon hakeutumisen kynnystä pitää matalammalla.

Nielukipua? Lue nielutulehduksen oireista.

Alle kolmen kuukauden ikäisillä bakteeritautien osuus on suurempi kuin vanhemmilla lapsilla ja myös hengitysteitä tukkivia sairauksia voi esiintyä.

Taudin kesto ei yleensä ole merkityksellinen hoitoon hakeutumisen kannalta, vaikka toisinaan taudin pitkittyessä jälkitautien mahdollisuus lisääntyykin. On hyvin tavallista että infektion oireet jatkuvat viikkojenkin ajan.

Lääkäriin kannattaa hakeutua mikäli oireet lähtevät uudelleen pahenemaan sen jälkeen kun tauti näytti jo olevan menossa parempaan suuntaan.

Mikäli tupakoivalla henkilöllä on toistuvasti ns. ”tupakkayskää”, kannattaa varata kiireetön vastaanottoaika lääkärille tai sairaanhoitajalle. Taustalla voi olla keuhkoahtaumatauti, jota voidaan vastaanotolla seuloa mikrospirometria-laitteella. Keuhkoahtaumataudin oireita on mahdollista helpottaa hengitettävillä, keuhkoputkea avaavilla lääkkeillä.

Jos sairastaa allergista nuhaa tai saa oireita siitepölyaikana, voi taustalla olla astmaattinen oireilu, jonka tutkiminen kannattaa myös aloittaa kiireettömällä vastaanottokäynnillä.

Asiaa flunssasta:

  • Perusterve aikuinen ei yleensä tarvitse lääkärikäyntiä flunssan takia.
  • Flunssa on lähes aina virusinfektio eivätkä antibiootit auta siihen.
  • Lääkärin arvio voi olla paikallaan jos on astma, keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta.
  • Myös imeväisikäisen flunssa voi tarvita lääkärin arvion.
  • Jos oireet palaavat voimakkaina selvän parantumisvaiheen jälkeen, terveyskeskuksessa tai työterveyshuollossa käynti on aiheellinen.
  • Mikäli flunssan yhteydessä tulee hengitysvaikeuksia, voimakasta kipua tai yleistila heikkenee, pitää hakeutua lääkäriin – tarvittaessa päivystyspoliklinikalle.
Julkaistu: 20.10.2016