Kauneus & Terveys

Vastustuskyky alkaa mikrobeista


Miksi yksi sairastaa monta flunssaa vuodessa, mutta toinen ei yhtään? Vastaus voi löytyä suolistosta.
Kuvat iStock, A-lehtien kuvatoimitus

Jotkut ihmiset eivät sairastu yhtä helposti kuin toiset. Vastustuskykyyn vaikuttaa ihon, limakalvojen ja suoliston hyvinvointi. Toisilla ne ovat jo perimän ansiosta vahvemmat. Jos jokin näistä toimii huonosti tai menee rikki, ihmisen immuunipuolustus heikkenee. Vastustuskykyä voi parantaa, kun pitää hyvää huolta tästä kolmikosta.

Immuunipuolustukseen vaikuttavat kuitenkin myös muut asiat.

– Joillekin taudeille, kuten tuhkarokolle, tulee immuuniksi, kun ne sairastaa kerran, sanoo bakteriologian professori Pentti Huovinen Turun yliopistosta. Rokotteiden teho perustuu tähän. Niillä elimistö altistetaan pienelle määrälle viruksen osia tai heikennyttyä virusta. Ihminen ei sairastu, mutta elimistö kehittää vastustuskyvyn tautia vastaan.

Yski sivistyneesti

Rokotteet toimivat parhaiten viruksiin, jotka eivät muunnu nopeasti tai joista ei ole monia versioita. Flunssaviruksia on niin paljon, ettei niihin ole rokotetta. Flunssariskiä on kuitenkin yllättävän helppo pienentää. Riittää, että pesee kätensä.

Käsihygieniaa tutkittiin SARS-epidemian aikaan vuonna 2003. Silloin havaittiin, että ihmisillä, jotka pesivät käsiään vähintään kymmenen kertaa päivässä, oli puolet pienempi riski sairastua tähän vakavaan hengitysteiden oireyhtymään. SARS-virus on samankaltainen kuin flunssavirukset, joten ahkera peseminen suojaa myös flunssalta.

Huovisen mukaan sivistyneen ihmisentunnistaa siitä, että hän yskii hihaan tai nenäliinaan eikä ympäriinsä tai käsiinsä. Niistä virukset ja bakteerit leviävät tartuttamaan muita.

Järjenkäyttökin auttaa. Tiesitkö, että yksi kodin likaisimmista esineistä löytyy keittiöstä? Jatkuvasti märkä tiskirätti on oivallinen elinympäristö bakteereille. Se kannattaa pestä, kuivattaa ja vaihtaa usein.

Liika puhtaus ei altista

Jotta vastustuskyky kehittyy, pöpöjä pitää kohdata. Niin elimistö oppii tunnistamaan ne ja kehittämään puolustustaan.

– Immuunivaste tarvitsee monipuolisen ympäristön, jotta se voi toteuttaa tehtäväänsä. Olennaista on altistua mikrobeille riittävästi, Huovinen sanoo. Kaikki mikrobit eivät siis ole haitallisia. Päinvastoin tarvitsemme monia niistä. Mitä enemmän iholla, limakalvoilla ja suolistossa on bakteerilajeja, sitä terveempiä näytämme olevan.

Ennen ihmiset altistuivat enemmän luonnon mikrobeille. He työnsivät kätensä multaan ja viettivät aikaa eläinten lähellä. Nyt moni lapsi varttuu kerrostalossa eikä juoksentele metsissä. Kun ympäristö on hygieeninen, elimistö ei totu mikrobeihin. Kun vastustuskyky ei kehity, syntyy tulehdusreaktioita ja sairastuu helpommin.

– Ennen synnytettiin saunassa eikä äidin peräsuolta tyhjennetty ennen synnytystä. Silloin lapset syntyivät ulosteeseen ja altistuivat todella mikrobeille, Huovinen kertoo. Se oli silloin lapsille hyväksi.

Nykyisin vauvan joutumista ulosteen keskelle vältetään. Alateitse syntyvät saavat silti syntymälahjana ison osan äidin mikrobeista. Keisarileikkauksella syntyviltä nämä jäävät uupumaan. Se saattaa olla huono asia vastustuskyvyn kehittymisen kannalta.

Ei turhia kuureja

Antibiootit ovat yksi pahimmista bakteerien tuhoajista. Ne tappavat huonojen bakteerien lisäksi myös hyvät. Lapsuuden antibioottikuurit voivat heikentää vastustuskykyä merkittävästi.

Suomalaisen tutkimuksen mukaan lapset, jotka syövät ensimmäisten elinvuosiensa aikana enemmän kuin seitsemän antibioottikuuria, sairastuvat Crohnin tautiin neljä kertaa useammin kuin lapset, jotka välttävät lääkkeet. Crohnin tauti on tulehduksellinen suolistosairaus.

Lasten lihavuuskin on liitetty runsaisiin antibioottikuureihin.

Pitää kuitenkin muistaa, että antibiootit pelastavat henkiä ja ovat pidentäneet elinajanodotetta kymmenellä vuodella. Ne ovat ihmiskunnan suurimpia keksintöjä, mutta niitä ei pidä käyttää turhaan.

Vaikuttaa painoonkin

Elimistön mikrobeihin vaikuttavat myös elintavat. Länsimainen ruokavalio, jossa syödään yksipuolisesti paljon huonoa rasvaa ja sokeria, köyhdyttää suoliston bakteeristoa ja lisää tulehdusreaktioita. Tätä suoliston epätasapainoa kutsutaan dysbioosiksi, vinksalleen menneeksi elämäksi. Se lisää riskiä sairastua diabetekseen, syöpään ja verisuonitauteihin.

Vastustuskyky ei siis auta torjumaan vain infektiotauteja vaan myös elimistön tulehdustauteja.

Kun syöt oikein, vahvistat vastustuskykyäsi flunssia paljon vakavammille taudeille.

Oikein syöminen tarkoittaa ruokavaliota, jossa on paljon kasviksia, hedelmiä ja marjoja mutta vähän sokeria, punaista lihaa ja tyydyttyneitä rasvoja. Kun bakteeritasapaino on kunnossa, myös riski lihoa pienenee. Eräässä tutkimuksessa osalle koe-eläimistä annettiin hyviä bakteereita ja rasvaista ruokaa ja osalle vain rasvaista ruokaa. Ne, jotka saivat hyviä bakteereita, lihoivat puolet vähemmän.

Suuri ylipaino onkin osin seurausta mikrobien epätasapainosta ja elimistön tulehduksesta. Jos syö ruokakolmion mukaisesti pääosin kasviksia, suoliston bakteeristo voi hyvin ja lihominen on vaikeaa. Jos korvaa kasvikset roskaruoalla, saa liikaa energiaa ja tuhoaa hyvien bakteerien elinmahdollisuuksia.

Apua pilleristä?

Huovisen mukaan eräät mikrobit ovat erityisen tärkeitä hyvinvoinnillemme. Ne rauhoittavat tulehdusta ja toimivat elimistössämme rauhanturvaajina haitallisia bakteereita vastaan. Tällaisia ovat Akkermansia muciniphila ja Faecalobacterium prausnitzii.

Syömme niitä tulevaisuudessa luultavasti tabletteina niin kuin maitohappobakteereita nyt.

– Kymmenen vuoden kuluttua, ehkä jo ennenkin, meille annetaan ruokaohjeita suoliston bakteeriston koostumuksen perusteella. Nappaamme suuhumme paikallisen bakteeriseoksen ennen kuin matkustamme eksoottisiin maihin, ja totutamme näin elimistön muuttuviin olosuhteisiin, Huovinen sanoo.

Julkaistu: 17.10.2018