Kauneus & Terveys

Tiesitkö tätä kausiflunssasta?


Kun kurkkuun ilmestyy kesken työpäivän pisteliäs kaktus, tiedät sairastuvasi pian flunssaan. Viileät syys- ja talvikelit ovat flunssaviruksille otolliset. Listasimme viisi faktaa kausiflunssasta.
Kuvat Fotolia

1. Rinovirus on tavallisin flunssan aiheuttaja

Flunssaa eli nuhakuumetta voivat aiheuttaa lukuisat eri virukset. Tavallisimmin taudin takana on kuitenkin rinovirus, joka aiheuttaa noin puolet syys- ja talvikauden hengitystieinfektioista. Rinoviruksia tunnetaan yli 150 tyyppiä.

2. Viileä sää lisää flunssatartuntoja

Flunssaan voi sairastua mihin aikaan vuodesta tahansa, mutta eniten tautia tavataan syksyllä ja kevättalvella. Flunssatartunnat alkavat yleistyä elokuussa, kun kesälomalaiset palailevat töihin, kouluun ja päiväkoteihin ja taudinaiheuttajat alkavat levitä isoissa väkijoukoissa.

Myös ulkoilman lämpötilalla on vaikutusta. Kun säät syksyllä viilenevät, olosuhteet virusinfektioille ovat otollisimmillaan. Lämpötilan laskiessa nollan asteen vaiheille flunssavirusten kyky tarttua hengitysteiden limakalvoille paranee.

Lue myös: Miksi mies sairastaa kovemmin kuin nainen?

3. Kaktus kurkussa tietää flunssaa

Rinoviruksen aiheuttaman flunssan ensimmäinen oire on useimmiten kurkkukipu. Samanaikaisesti voi ilmetä nenän tukkoisuutta. Muutaman päivän kuluttua voi saada riesakseen vielä yskän. Flunssa voi olla lievä ja vähäoireinen, eikä siihen välttämättä liity kuumetta tai lämpöilyä.

Jos flunssa on lieväoireinen, töissä voi käydä normaalisti voinnin niin salliessa. Kun olo on selvästi sairas, elimistö tarvitsee lepoa.

Nenän tukkoisuutta lievittävät suihkeet ja särkylääkkeet voivat helpottaa oloa. Kuume lisää nesteen tarvetta, joten riittävä juominen on tärkeää. Apteekissa myytävät, C-vitamiinia ja sinkkiä sisältävät imeskelytabletit saattavat hieman nopeuttaa toipumista, joskaan tutkimusnäyttö tästä ei ole kovin vahvaa.

Hyvin voimakkaat flunssaoireet, kohtuuton väsymys ja sairauden tunne sekä hengenahdistus antavat aihetta lääkärikäyntiin. Oireilun taustalla voi olla keuhkokuume, joka on vakava yleisinfektio ja vaatii antibioottihoidon. 

4. Ehkä sittenkin influenssa?

Samanaikaisesti rinovirusten kanssa potilaita kaatavat petiin myös influenssavirukset. Sairastunut ei yleensä itse pysty päättelemään, onko kyseessä influenssa vai tavallinen nuhakuume. Molemmat taudit voivat olla oireiltaan voimakkaita tai lieväoireisia. Influenssaan ei kuitenkaan välttämättä liity lainkaan hengitystieoireita, kuten nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Tauti alkaa usein korkealla kuumeella ja lihassäryillä.

Sekä flunssan että influenssan jälkeen voi sairastua bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin. Jälkitautien, esimerkiksi keuhkokuumeen, riski on suurempi influenssassa. Influenssan hoitoon tarkoitetut viruslääkkeet vähentävät bakteerijälkitautien riskiä.

Tavalliselta flunssalta ei voi suojautua rokotteella, mutta influenssaa vastaan on käytössä rokote, jonka koostumusta vaihdellaan vuosittain kiertävien virustyyppien mukaan.

Lue myös: Influenssa vai flunssa – näin erotat

5. Käsihygienia ehkäisee tartuntoja

Hyvä käsihygienia on tehokkain keino ehkäistä flunssatartuntoja, sillä virusinfektio tarttuu helposti käsien välityksellä. Kädet kannattaa pestä huolellisesti ulkoa kotiin tullessa, aina ennen ruokailua ja silloin, kun on ollut tekemisissä flunssapotilaan kanssa.

Jos olet itse sairastunut flunssaan, muista huomaavaisuus muita kohtaan: yski ja aivasta nenäliinaan tai omaa kainaloa kohti ja pese kädet aina nenän niistämisen jälkeen.

Asiantuntijana: Yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen Terveystalosta

Lue myös:

Voiko flunssassa treenata?

18 vinkkiä: Näin vältät flunssatartunnat

Kaikki mitä sinun pitää tietää flunssasta

Julkaistu: 17.2.2016