Terve.fi

Yleistietoa vesirokosta



Yleistietoa vesirokosta

Vesirokkoon sairastuvat kaikki ne lapset, joita ei ole rokotettu. Vesirokko paranee yleensä itsestään. Lue lisää vesirokosta.
Teksti Toimitus

Vesirokko on lastentauti, jonka käytännössä jokainen rokottamaton suomalainen sairastaa ennen aikuisikää. Aikuisista vain 1-3 % ei ole sairastanut vesirokkoa. Lapsena sairastettu vesirokko on usein lievä oireisempi, kuin vasta aikuisiällä sairastettu vesirokko. Vesirokon oireita ovat nestetäytteiset rakkulat, joista tauti on saanut nimensä. Tyypillistä on myös ihon kova kutina. Vesirokko paranee itsestään noin viikossa – lääkärin hoitoon tarvitsee hakeutua vain, jos lapsen vointi on hyvin huono tai hänellä on jo ennestään jokin vaikea perussairaus. Parannuttuaan vesirokko jättää pysyvän immuniteetin, eikä vesirokko käytännössä koskaan uusiudu. Vesirokkovirus jää kuitenkin elimistöön, ja voi aiheuttaa myöhemmällä iällä vyöruusuksi kutsutun taudin. Vesirokkoa vastaan on rokote, joka on otettu osaksi kansallista rokotusohjelmaa syksyllä 2017.

Vesirokon aiheuttaja

Vesirokon aiheuttaa vesirokkovirus eli varicella-zostervirus. Virus tarttuu hyvin herkästi. Vesirokkopotilaan koskettaminen tai samassa huoneessa oleskelu voi riittää tartuntaan. Taudin itämisaika on noin 10-21 vuorokautta. Tämä tarkoittaa sitä, että vesirokkotartunnasta oireiden alkamiseen kuluu noin 1-3 viikkoa. Vesirokko on tartuttavimmillaan noin vuorokauden ajan ennen iho-oireiden alkamista ja noin viikon ajan oireiden alkamisen jälkeen.

Lue lisää vesirokon oireista.

Taudin parannuttua vesirokkovirus jää ihmisen elimistöön. Nykyhoidoilla vesirokkovirusta ei voida hävittää elimistöstä. Myöhemmällä iällä vesirokkovirus voi aktivoitua uudelleen, jolloin se saa aikaan vyöruusun. Vyöruusu on tauti, jossa kirkkaita rakkuloita ja punoitusta ilmenee pienellä ihoalueella toispuoleisesti eli muutokset eivät ylitä kehon keskiviivaa. Vyöruusu on yleisin vartalolla ja kasvoilla. Vyöruusu paranee itsestään, mutta voi uusiutua.

Vesirokon seuranta

Parannuttuaan vesirokko ei vaadi seurantaa terveydenhuollossa.

Lisätietoa vesirokon hoidosta.

Vesirokon periytyvyys

Vesirokko ei ole perinnöllinen tauti. Myöskään vesirokolta suojaavia perintötekijöitä ei tunneta.

Vesirokon yleisyys

Käytännössä kaikki rokottamattomat lapset sairastavat vesirokon. Tyypillisimmin tauti sairastetaan ennen kouluikää. Jos tautia ei ole sairastanut lapsuudessa, voi se tarttua vanhempanakin, esimerkiksi murrosiässä. Vesirokon sairastaminen antaa elinikäisen immuniteetin eli suojan vesirokkoa vastaan. Näin ollen vesirokko sairastetaan vain kerran eikä tauti uusiudu.

Vesirokon ennuste

Vesirokko paranee lähes aina itsestään. Joskus vesirokkorakkulat tulehtuvat ja vaativat erityistä hoitoa. Vesirokko voi jättää myös arpia iholle. Arpia tulee todennäköisemmin, jos vesirokkotauti on vaikea ja se sairastetaan myöhäisessä lapsuudessa tai nuoruudessa. Vesirokkovirus jää elimistöön jokaiselle taudin sairastaneelle ja voi myöhemmällä iällä aiheuttaa vyöruusuksi kutsutun taudin.

Lue myös muista rokkotaudeista.

Lähteet:

Vesirokko, Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2017.

Vyöruusu, Terveyskirjasto, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus oy Duodecim 2015.

Vesirokko, Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim 2017.

ICD-10:

B01, B01.9

Julkaistu: 23.10.2013