Hivenaineet on monelle tuttu sana, mutta harva tietää äkkiseltään, miten paljon niitä pitäisi saada. Hivenaineet ovat kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve ihmisellä on hyvin pieni. Hivenaineet ovatkin toiselta nimeltään mikrokivennäisaineita. Hivenaineisiin kuuluvat esimerkiksi kupari, kromi, jodi ja sinkki. Hivenaineet ovat välttämättömiä kehon toiminnalle. Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden tarve on yli 100 milligrammaa päivässä. Tällaisia ovat esimerkiksi fosfori, kalium, kalsium ja magnesium.
Kivennäisaineet on yläkäsite, jonka alle hivenaineet kuuluvat. Kivennäisaineet ovat luonnossa esiintyviä mineraaleja ja muita epäorgaanisia alkuaineita, joita ihminen saa ravinnosta. Monet kivennäisaineet ovat välttämättömiä kaikkien eliöiden normaalille toiminnalle, mutta jotkin kivennäisaineet voivat olla jopa haitallisia. Esimerkiksi raskasmetallit ovat nekin kivennäisaineita. Myös hyödylliset kivennäisaineet voivat olla haitaksi, jos niitä saa liikaa.
Hivenaineet ja muut tarpeelliset kivennäisaineet toimittavat kehossa tärkeitä tehtäviä. Hivenaineet edistävät esimerkiksi luuston, lihasten, hermoston ja aineenvaihdunnan normaalia toimintaa. Yleensä ihminen saa tarvitsemansa kivennäisaineet ja hivenaineet monipuolisesta ravinnosta, joka sisältää kasviksia, hedelmiä, kokojyväviljaa, siemeniä, pähkinöitä ja marjoja. Yksipuolisen ravinnon tai kovan rasituksen vuoksi ihminen voi hyötyä ravintolisistä, joiden sisältämät hivenaineet ja kivennäisaineet tasapainottavat kehon toimintaa.
Sinkki edistää useiden entsyymien toimintaa ja vaikuttaa aineenvaihduntaan. Sinkki on tärkeä hivenaine aivojen ja lihasten normaalille kehitykselle. Sinkki myös ehkäisee joidenkin tutkimusten mukaan flunssaa, jos sitä nautitaan imeskelytabletin muodossa mahdollisimman nopeasti oireiden alettua jopa 80 milligrammaa päivässä. Sinkki imeytyy helposti lihasta, maksasta, munista ja kalasta. Viljassa sinkki on huonosti imeytyvässä muodossa. Jos sinkki jää uupumaan ruokavaliosta, oireita ovat ruokahaluttomuus, ihomuutokset ja jopa hiustenlähtö. Sinkki on hivenaine, jota voi saada myös liikaa. Yli kahden gramman annos voi aiheuttaa myrkytyksen, josta seuraa vatsakipuja. Sinkki voi häiritä liian suurina määrinä sitä, miten kupari toimii elimistössä. Saantisuositus on miehille 9 ja naisille 7 milligrammaa vuorokaudessa.
Kupari edistää kehossa raudan hyödyntämistä ja hemoglobiinin muodostumista. Kupari ehkäisee haitallisten mikrobien kasvua. Kupari vahvistaa luustoa ja verisuonten seinämiä. Kupari myös suojaa soluja ja toimii antioksidanttina. Kupari on tärkeää etenkin odottaville äideille ja vauvoille. Peruna, palkokasvit, täysjyvävilja, sisäelimet ja pähkinät ovat hyviä kuparin lähteitä. Jos kupari jää puuttumaan ruokalautaselta, puutos voi aiheuttaa kolesterolin nousua, anemiaa, lihasheikkoutta ja ärtyisyyttä. Saantisuositus on 1–2 milligrammaa päivässä.
Kromi säätelee hiilihydraattien ja rasvojen aineenvaihduntaa. Kromi vaikuttaa myös hengityselimiin, hermosolujen toimintaan ja sarveiskalvon kirkkauteen. Kromi edistää maksan normaalia toimintaa ja sokeriaineenvaihduntaa. Koska kromi tasoittaa verensokeria, on väitetty, että kromi ehkäisisi makeanhimoa. Jos kromi jää ruokavaliossa vähiin, riski sairastua tyypin kaksi diabetekseen kasvaa. Hyviä kromin lähteitä ovat maapähkinät, viinirypäleet ja vehnänalkiot. Saantisuositus on aikuisille 50–200 mikrogrammaa päivässä.
