Terve.fi

Kupari

Kupari
Kuparia tarvitaan mm. raudan hyödyntämiseen, hemoglobiinin muodostukseen ja punasolujen normaalin toiminnan ylläpitoon.
Teksti
Julkaistu: 24.11.2005

Kupari ehkäisee luonnostaan monien haitallisten mikrobien kasvua ja on siten hyvä ruuanvalmistusalusta tehtaissa, suurkeittiöissä ja ravintoloissa. Koska kupari on huono kasvualusta bakteereille sitä pidetään myös hyvänä materiaalina vesijohtoputkissa. Ihmisravinnossa kupari on elintärkeää. Sen sisältämillä entsyymeillä on keskeisiä tehtäviä elimistön hapetus- ja pelkistysreaktioissa.

Kupari, vaikutus

Kuparia tarvitaan mm. raudan hyödyntämiseen, hemoglobiinin muodostukseen ja punasolujen normaalin toiminnan ylläpitoon. Kupari vahvistaa luustoa ja verisuonten seinämiä lujittamalla kollageenisäikeiden poikkisidoksia. Kupari edistää ravinnossa olevan raudan imeytymistä. Kupari toimii myös soluja suojaavana antioksidanttina. Kupari on erityisen tärkeää odottaville äideille, istukan kasvulle ja vastasyntyneille vauvoille. Imeväisikäisten lasten kasvussa kuparia tarvitaan luuston kehityksessä, puolustusmekanismien ylläpidossa, kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnassa ja aivojen kehittymisessä.

Kupari, tarve ja saanti

Tarkkaa saantisuositusta ei ole, mutta yleensä katsotaan, että aikuisen tulisi saada kuparia päivittäin noin 1 – 2 mg (joidenkin mielestä jopa 1,5 – 3 mg) ja lasten 0.5 – 1 mg.

Hyviä kuparin lähteitä ravinnossa ovat mm. maksa ja sisäelimet, täysjyväviljatuotteet, peruna, pähkinät, palkokasvit ja äyriäiset.

Kupari, puutos ja yliannostus

Suomalainen ruokavalio voi joissakin tapauksissa sisältää kuparia vähemmän kuin em. saantisuositus (2 mg/vrk) edellyttäisi. Kuparin puutos voi vaikuttaa kolesterolin määrään veressä sekä sepelvaltimotaudin syntyyn. Kuparin puutos vaikeuttaa raudan käyttöä ja voi johtaa sideroblastiseen anemiaan. Oireita ovat mm. ärtyisyys, pessimistisyys ja lihasheikkous. Suolistosairaudet esim. keliakia lisäävät kuparin tarvetta.

Kommentoi »